Puheenvuoro:Natolla oltava ketteryyttä vastata turvallisuusuhkiin

Heljä Ossa

Tommi Koivula

Puolustusliitto Nato järjestää vuosittaisen huippukokouksensa 3.–4. joulukuuta Lontoossa. Kokouksessa tullaan varmasti tuomaan esille liittokunnan jo 70-vuotista historiaa, mutta on aiheellista myös konkreettisesti pohtia sitä, miltä Nato näyttää tulevaisuudessa ja miten se asemoituu jatkuvassa muutoksessa olevaan uhkamaisemaan.

Naton toimintaa ohjaa sen strateginen konsepti. Siinä jäsenvaltiot yhdessä määrittelevät Naton keskeisiä tavoitteita, arvioivat kulloistakin turvallisuustilannetta ja myös ennakoivat tulevaisuuden uhkakuvia. Viimeisin strateginen konsepti on vuodelta 2010.

Euroopan turvallisuusympäristö on kuitenkin muuttunut radikaalisti sitten vuoden 2010. Venäjän aggressiivinen toiminta Ukrainassa ja laajemminkin Euroopassa, Kiinan kasvava sotilaallinen voima, kyber-ulottuvuuden merkityksen voimakas kasvu ja kansainvälinen terrorismi ovat olennainen osa nykyistä turvallisuuspoliittista ympäristöämme.

Niin valtiolliset kuin ei-valtiolliset vihamieliset toimijat etsivät Naton ja yksittäisten valtioiden heikkoja kohtia ja pyrkivät esimerkiksi informaatio- ja kybervaikuttamisen kautta heikentämään valtioiden ja instituutioiden toimintakykyä.

Nämä uhkakuvat vahvistavat käsitystä siitä, että tiivistä transatlanttista suhdetta tarvitaan edelleen ja että kollektiiviseen puolustukseen täytyy panostaa tulevaisuudessa entistä enemmän. Tarve päivitetylle strategiselle konseptille olisi siis ajankohtainen.

Uuden strategisen konseptin luominen ei kuitenkaan tule olemaan helppo tehtävä tilanteessa, jossa jo pelkästään huippukokouksen jälkeisen yhteisen julistuksen aikaansaaminen saattaa olla hankalaa. Jäsenmaiden välejä hiertää jo nyt esimerkiksi kysymys taakanjaosta eli siitä, miten taloudelliset ja sotilaalliset vastuut jakautuvat jäsenmaiden kesken.

Taakanjako ei ole aiheena uusi, vaan se nousee säännöllisin väliajoin poliittiselle agendalle ja laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump nostaa aiheen jälleen esille Lontoossa, eikä tule pidättelemään kärkkäitä kommenttejaan ja jopa uhkauksiaan Yhdysvaltojen eroamisesta liittokunnasta.

Lisäksi jäsenmaiden välejä hiertää Turkin hyökkäys Pohjois-Syyriaan, mikä on tuomittu laajalti. Natolla organisaationa on kuitenkin äärimmäisen vähän mahdollisuuksia tai halua puuttua tilanteeseen ja asettaa Turkille sanktioita, mistä sitä on kritisoitu niin sisältä kuin ulkoakin päin. Myös Ranskan presidentti Emmanuel Macronin taannoinen viittaus Natosta "aivokuolemaa" läpikäyvänä järjestönä ilmentää liittokunnan kireää nykytilaa.

Jännittyneessä tilanteessa pyrkimys uuden strategisen konseptin laatimiseen saattaisi näin ollen aiheuttaa enemmän hallaa kuin hyötyä korostamalla jäsenmaiden välisiä erimielisyyksiä ja lisäämällä liittokunnan sisäistä hajanaisuutta.

Toisaalta myös Naton ulkopuoliset tekijät vaikuttavat siihen, miksi uuden strategisen konseptin laatimiseen saatetaan suhtautua varauksella. Nykyiselle ja lähitulevaisuuden turvallisuustilanteelle on tyypillistä epävarmuus, muutosten nopeus ja rakenteiden haavoittuvuus.

Natolla, niin kuin millä tahansa turvallisuustoimijalla, täytyy olla strategista joustavuutta ja ketteryyttä vastata erilaisiin turvallisuusuhkiin. Liian tiukka strateginen sitoutuminen tietynlaiseen toimintaan esimerkiksi suhteessa Venäjään, ei ole mielekästä. Vaarana siis on, että uusi strateginen konsepti jäisi pintapuoliseksi, eikä palvelisi tarkoitustaan.

Kun vielä vuosikymmenen alussa voitiin keskittyä suuriin linjoihin ja selkeästi määriteltäviin uhkiin, tarkoittaa uhkiin varautuminen jo lähitulevaisuudessa valmiutta tehdä jatkuvasti, jopa päivittäin, pieniä mutta merkittäviä päätöksiä esimerkiksi erilaisiin kyber-uhkiin liittyen.

Lontoon huippukokouksessa ja mahdollisessa seuraavassa strategisessa konseptissa onkin syytä pohtia, miten Nato ja sen jäsenmaat kanavoivat resursseja tällaiseen toimintaan.

Naton tarpeellisuutta ja ylipäänsä olemassaoloa on haastettu aika ajoin koko sen 70-vuotisen historian ajan. Nato on kohdannut useita kriisejä, mutta selvinnyt niistä sopeutumalla turvallisuusympäristön muutoksiin ja toisinaan myös katsomalla jäsenmaidensa toimintaa läpi sormien. Vaikka nykyinen turvallisuuspoliittinen tilanne on vaativa ja jäsenmaiden välillä on jännitteitä, ei tämäkään "kriisi" todennäköisesti tule olemaan Naton viimeinen.

Heljä Ossa on tutkija ja Tommi Koivula apulaisprofessori Maanpuolustuskorkeakoulussa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.