Alio: Nopeuttaako digitaalinen pedagogiikka kotoutumista

Saara Linnatsalo

Sari Vanhanen

Uudessa maassa ja maahan integroitumiseen tähtäävässä kotoutumiskoulutuksessa älypuhelimesta voi olla paljon hyötyä uuden kielen ja kulttuurin omaksumisessa.

Tämä koskee yhtä lailla akateemisesti koulutettuja EU-kansalaisia ja ukrainalaisia marjanpoimijoita. Turvapaikanhakijoille merkittävin omaisuus on usein älypuhelin; heille älypuhelimen käyttö mahdollistaa monissa tapauksissa turvapaikanhakijan arjen epävarmuuden lieventämisen ja pelkojen vähentymisen sekä konkreettisesti yhteydenpidon kaukana asuviin sukulaisiin ja ystäviin.

Kotoutumiskoulutuksessa digitaalinen pedagogiikka oikein käytettynä voi edistää oppimista, omaa motivaatiota ja vastuunottoa. Parhaimmillaan se ohjaa oppimistaitoja, oppimisen etenemistä ja metakognitiivisten taitojen kehittymistä. Yksinkertaistettuna käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi mobiililaitteille ja tietokoneille kehitettyjä erinomaisia kielenopiskeluohjelmia, jotka käyttävät hyväkseen oppimisanalytiikkaa.

Digitalisaatiota hyödyntävän pedagogiikan tulee olla loppuun asti mietittyä. Oppimisanalytiikkaa hyödyntävissä opinnoissa sekä opiskelija että opettaja tietävät jo alusta asti opiskelijan etenemisnopeuden, onnistumiset ja ongelmakohdat. Tämä tekee oppimisprosessin läpinäkyväksi ja samalla tukee opiskelijan itsearviointia, mikä tekee myös digitaalisen vilpin vaikeaksi.

Oppimisanalytiikkaa hyödyntävät oppimisohjelmat tarjoavat tehokkaan välineen oppimisen tasa-arvoistamiseen. Analytiikka pohjautuu henkilökohtaisen oppimisprosessin tehostamiseen esimerkiksi kielen opiskelussa siten, että se antaa palautetta oppimisen etenemisestä ja myös ongelmakohdista reaaliaikaisesti. Opettaja ohjaa metatasolla oppimisprosessia. Tämä tehostaa myös opettajan työtä siten, että oppimisen seuraaminen opintojen aikana helpottuu ja tehostuu huomattavasti. Keskiössä tulisikin olla oppimisen vaiheistaminen, yksilölliset opintopolut, oikea-aikainen oppimisen tuki ja henkilökohtaiset oppimisympäristöt.

Aikuiset ovat oppijoina erilaisia. Myös tämä tulee huomioida digitaalisen pedagogiikan soveltamisessa. Lisäksi tulee muistaa, että menetelmä ei korvaa ryhmämuotoista työskentelyä eikä vähennä oppimisen sosiaalista ulottuvuutta.

Digitalisaatio nähdään mahdollisuutena ja uhkana. Se nähdään usein teknisenä ja inhimillisesti kylmänä ilmiönä, joka lisää erillisyyttä ja vähentää sosiaalista kanssakäymistä sekä kaventaa tunne-elämää. Digitalisaatiolla on myös myönteisiä vaikutuksia. Sen avulla on voitu vähentää toiseutta ja ylittää syrjiviä käytänteitä, jotka kaventavat ihmisten mahdollisuuksia osallistua tai saada tarvitsemiaan palveluita liittyen joko maantieteelliseen etäisyyteen tai eri väestöryhmien väliseen epätasa-arvoon; yhtenä esimerkkinä ikääntyvien terveyspalveluiden kehittäminen saaristokunnissa.

Digitaalisen pedagogiikan avulla on mahdollista monipuolistaa oppimisympäristöjä. Sitä voidaan hyödyntää myös työelämäläheisessä oppimisessa. Samalla voidaan edistää ja nopeuttaa erikielisten henkilöiden kotoutumista sekä kiinnittymistä työelämään.

Sekä opiskelijoilta että opettajilta digitaalisen pedagogiikan käyttäminen vaatii avarakatseisuutta. Tämä ei vähennä opetuksen tai ohjauksen merkitystä, vaan muokkaa sen muotoa. Koulutusorganisaation kannalta kyse on oppimisympäristöjen uudistamisesta, mutta edellyttää myös taloudellista panostusta ja opetusmenetelmien kehittämistä kokonaisvaltaisesti.

Oikein käytettynä digitaalinen pedagogiikka lisää yhdenvertaisuutta, nostaa oppimistasoa ja edistää oppijoiden hyvinvointia vahvistamalla heidän omaa osallisuuttaan oppimisprosessissa.

Saara Linnatsalo on kehittäjäopettaja Turun Aikuiskoulutuskeskuksessa ja Sari Vanhanen tutkija Siirtolaisuusinstituutissa. Kirjoittajat työskentelevät AboaNova-hankkeessa, jossa pyritään nopeuttamaan maahanmuuttaneiden siirtymistä kielikoulutuksesta muihin koulutuksiin ja työelämään tai yrittäjiksi. Hanketta toteuttavat Turun kaupungin sivistystoimiala, Turun Aikuiskoulutuskeskus, Turun kristillinen opisto ja Siirtolaisuusinstituutti. Hanke on osa ESR:n kansainvälistä osiota. Kumppanuusverkosto käsittää Itämeren alueen lisäksi Belgian.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.