Alio: Maailmankauppa murroksessa

Anna Karhu

Tällä vuosikymmenellä globaalin kaupan muutos on ollut ennennäkemättömän nopeaa. Muun muassa digitalisaatio on muuttanut arvoketjuja ja liiketoimintamalleja.

Samalla kehittyvien markkinoiden asema maailmankaupassa on vahvistunut ja kehittyneiden maiden supistunut, jonka myötä perinteiset maailmankaupan asemat horjuvat. Nämä muutokset ovat haastaneet useita toimialoja kaupanalasta metsäteollisuuteen, ja yksittäiset kansalaiset kokevat globalisaation, robotisaation ja maahanmuuton uhkaavan heidän työpaikkojaan ja kulttuuriaan.

Maailmantalouden nopea murros ja sen tuomat haasteet ovat johtaneet siihen, että avointa markkinataloutta ja vapaakauppaa on alettu kyseenalaistaa eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi EU:n sisällä sekä Yhdysvalloissa populismi ja protektionismi ovat saaneet tilaa, ja valtiot pyrkivät saamaan otetta muuttuvasta maailmasta turvautumalla perinteisiin kauppapolitiikan keinoihin.

Protektionistiset toimet osaltaan romuttavat maailmankaupan totuttuja asetelmia, murentavat kansainväliseen kauppaan liittyviä yhteistyöorganisaatioita, ja luovat kansainväliseen liiketoimintaan epävarmuutta. Näistä haasteita huolimatta globaali talous ja sen synnyttämä hyvinvoinnin kasvu perustuvat yhdessä luotuihin pelisääntöihin. Nämä pelisäännöt luodaan alueellisten ja globaalien rakenteiden, kuten EU:n ja maailmankauppajärjestö WTO:n toiminnan kautta.

Haasteet Kiinan ja Yhdysvaltojen kauppasuhteissa ovat vaikuttaneet kummankin talouskasvuun, sekä laajemminkin investointeihin, joita monet yritykset jättävät tekemättä epävarmuuden vuoksi. Tämä puolestaan heijastuu maailmankauppaan ja vaikuttaa vientinäkymiin Euroopassa – myös meillä Suomessa.

Toisaalta näiden voimakkaiden globaalien toimijoiden kauppasuhteiden järkkyminen on avannut myös uusia kehityssuuntia. Esimerkiksi Vietnamin ja Yhdysvaltojen välinen kauppa on kasvanut osittain korvaamaan vähentynyttä kauppaa Kiinan kanssa.

Brexit on haastanut EU:n suhteita sekä vaikuttanut moniin toimialoihin, joilla on pyritty varautumaan Britannian eroon. EU:n vapaakauppasopimus on hyödyttänyt yrityksiä Suomessa avaamalla uusia mahdollisuuksia sisämarkkinoilla. Lisäksi EU:n kauppasopimukset ovat mahdollistaneet vientiä myös kauemmas.

Tuntuukin, että välillä unohdetaan integraation ja alueellisten ja globaalien rakenteiden vakauttava vaikutus ja onnistumiset. Esimerkiksi Kosovon ja Serbian välinen kauppapoliittinen peli vaikeuttaa molempien osapuolien talouden kasvua sekä mahdollisuuksia lähentää suhteitaan EU:n kanssa. Vaikka molemmat valtiot kuuluvat Keski-Euroopan vapaakauppa-alue CEFTA:an eivät ne ole toimineet täysin sovittujen periaatteiden mukaan.

Se yhtenäisyys, mikä EU:n alueella on saavutettu, ei ole tapahtunut yhdessä yössä. Prosessit ovat olleet pitkiä ja kauppapoliittisia rakenteita, niin alueellisesti kuin globaalisti, joudutaan muokkaamaan muuttuvan yhteiskunnallis-taloudellisen kehityksen myötä.

Suomella onkin käynnissä mielenkiintoinen EU-puheenjohtajakausi. Keskeisenä teemana pidetäänkin käynnissä olevien kauppapoliittisten neuvotteluiden edistämistä, joita EU käy esimerkiksi Australian, Chilen, Indonesian sekä Uuden-Seelannin kanssa. Lisäksi meneillään ovat WTO:ssa käytävät neuvottelut liittyen sähköiseen kauppaan ja palveluiden kotimaisen sääntelyn määräyksiin. Globaalin kaupan muutokset vaativatkin harkittuja muutoksia myös kauppapolitiikassa, jotta vapaata kauppaa voidaan tukea yhtenäisillä ja yhteisillä pelisäännöillä.

Kauppapoliittisten muutosten ymmärtäminen ja seuraaminen vaativat kykyä ymmärtää laaja-alaisia muutoksia. Tulevaisuuden yritysjohtajien on kyettävä arvioimaan näiden muutosten luomia haasteita ja kehitysmahdollisuuksia liiketoiminnalle. Turun kauppakorkeakoulussa on käynnissä hanke, jonka keskeisenä tavoitteena on kehittää kauppapolitiikan opetusta niin liiketalouden opiskelijoille kuin yrityksille.

Kirjoittaja on Turun kauppakorkeakoulussa toimivan Pan-Eurooppa Instituutin vt. tutkimuspäällikkö.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
Samppa
Maailmankaupan muutokset
"Hybridi-ja"kauppasota"ovat kieltä, joka kuvastaa maailmanpoliittista muutosta. Vallasta ja hyvinvoinnista käydään kiivasta vääntöä virallisten sopimusten varjoisella sivustalla.
WTO:n kautta haetaan harmoniaa ja yhteisymmärrystä, jolla verhotaan sama vanha kansakunnan etu ja raadollisuus. Kansallisella tasolla eletään reaalitaloutta. Ainoastaan hyväuskoiset hupakot unelmoivat solidaarisesta suhtautumisesta ja kaikkia hyödyttävästä vapaasta maailmankaupasta.

Suomen talouden nousu perustui vahvaan protektionismiin sotavuosien jälkeen. Tuontia rajattiin tullein, tuontimaksuin, tuontiluvin ja lisenssein. Vientiä vauhditettiin vientituin ja devalvaatioin. Se keino tehosi. Suomi nousi sotakorvausten jälkeen. Yhteiskunnalliset investoinnit käynnistyivät vauhdilla. Sosiaali-ja terveyspalvelut polkaistiin maailmankartalle. Ongelmana oli vain pääoman puute. Sekin hoitui valtion omin investoinnein.
Onko tämä kaikki unohtunut kun yllämainituista toimista käytetään nykyään nimitystä "kauppasota"?
Kun Yhdysvallat ja presidentti Trump on päättänyt nostaa maansa työllisyysastetta ja vähentää kauppataseen alijäämää puhutaan estoitta kauppasodasta. Kukaan ei kanna huolta totalitääristen maitten mahdollisuuksista pitää tuotantokustannuksia alhaalla mm. rajoittamalla kansan ansiokehitystä tai pitämällä valuttaa alihintaisena.
Pitää paikkansa, että "kauppapoliittisten muutosten seuraaminen ja ymmärtäminen vaativat kykyä ymmärtää laaja-alaisia muutoksia". Poliittisten päättäjienkin pitäisi ymmärtää, ettei kaikki ole sitä mitä yleisissä medioissa vakuutellaan. Kansakunnat suojaavat intressejään. Protektionismi on nousussa.


Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »