Puheenvuoro: Koulutusvienti kaipaa käytännön avauksia

Jerker Polso

Anssi Roiha

Suomi on lähtenyt kansainväliseen koulutusvientikilpailuun usean sadan vuoden takamatkalta esimerkiksi brittiläisiin kilpailijoihinsa verrattuna. Siihen nähden Suomi on tehnyt jo nyt huikean matkan.

Vuonna 2018 Suomi ylti koulutusviennin volyymissa jo 350 miljoonaan euroon (OKM). Suomalaiselle koulutukselle riittää kysyntää juuri erilaisen lähestymiskulmansa ja arvojensa ansiosta. Esimerkiksi yhdenvertaisuus, oppimisen tuki sekä oppilaslähtöinen pedagogiikka ovat suomalaisen koulutuksen vahvuuksia, joita maailmalla arvostetaan.

Toistaiseksi koulutusviennin merkittävimmät avaukset on tehty Aasiassa ja öljy- ja kaasurikkaissa Lähi-idän maissa, joissa on myös suurimmat markkinat. On merkillepantavaa, että suomalainen koulutus ja opetussuunnitelma herättävät usein eniten kiinnostusta paikoissa, joita lännestä käsin syytetään tasa-arvon puutteesta. Maailma ei kehity muureja rakentamalla, vaan dialogilla, koulutuksella ja opetuksella.

Suomalaisella koulutuksella on maailmalle paljon annettavaa ja eettisempää vientituotetta on vaikea löytää. Koulutusosaaminen on myös poikkeuksellinen vientituote, sillä se tuottaa toimijalleen usealla rintamalla. Vastikkeellisena toimintana se tuottaa rahaa vientiyritykselleen. Samalla se kasvattaa tekijöidensä osaamispääomaa, joka hyödyttää suoraan kotimaista koulutusjärjestelmää.

Voisi kuvitella, että koulutusvientiä rajoittaisi eniten kohdemaiden toisenlainen yhteiskunta, mutta ehkä hieman yllättäen suomalaisen koulutusviennin suurimmat esteet löytyvät kotimaasta. Koulutusvienti muistetaan mainita juhlapuheissa, mutta valitettavasti puheet eivät tahdo siirtyä käytäntöön. Jos koulutusviennin volyymi oikeasti halutaan kasvattaa miljardiin euroon, kuten joskus on väläytelty, tarvitaan myös konkreettisia tekoja. Kentällä koulutusvientiä hankaloittaa muun muassa kotimaan tempoileva koulutuspolitiikka.

Viime päivinä kotimaassa on tuskailtu alhaista syntyvyyttä ja pian laskuun kääntyvää väestökäyrää. Suomi tarvitsee kansainvälistä osaavaa työvoimaa, mutta samalla suomalainen koulutusjärjestelmä rajaa kotimaista kieltä taitamattoman kokonaan ulos esimerkiksi ylioppilastutkinnosta.

Viime helmikuussa eduskunnan sivistysvaliokunta poisti viime hetkellä englanninkielisen ylioppilastutkinnon mietinnöstään. Perusteluissa vedottiin perustuslaillisiin epäselvyyksiin, mutta taustalla vaikuttanee kotimainen kielipolitiikka ja sen epärealistiset pelot suomen kielen aseman heikkenemisestä.

Englanninkielinen lukion päättökoe ei rapauta suomalaista koulujärjestelmää tai kotimaisten kielten asemaa, mutta vastaisi kyllä maailmalla kiihtyvään kysyntään suomalaista opetusjärjestelmää kohtaan. Tarvittaessa englanninkielisen tutkinnon voisi hyvin rajata englanninkielisiin kouluihin tai koulutusvientihankkeisiin. Toisaalta englanninkielinen väylä yliopistoon Suomessa olisi hyvä houkutin paljon peräänkuulutetulle työperäiselle maahanmuutolle.

Elokuussa avasi ovensa maailman ensimmäinen kansainvälinen, suomalaista opetussuunnitelmaa noudattava lukio Suomen ulkopuolella, Qatarin Dohassa. Se kasvattaa maailmaan ja maahan tulevia muutoksentekijöitä. Kouluun riittää tulijoita jopa maassa, jossa brittiläiset ja amerikkalaiset koulujärjestelmät ovat kilpailleet vuosia.

Tällä hetkellä oppilailla ei ole mahdollisuutta suorittaa suomalaista ylioppilastutkintoa tai yliopistoon valmentavaa loppukoetta englanninkielellä vain siksi, ettei asiasta saada aikaan yhteistä päätöstä Suomessa viranomaistasolla. Asiaa on valmisteltu ja pohdittu useamman vuoden ajan.

Koulutusvienti kaipaa nyt käytännön avauksia. Suomalaiseen koulujärjestelmään perustuva englanninkielinen ylioppilastutkinto -pilotti tai yliopiston sisäänpääsykoe olisi sellainen.

Jerker Polso, KM, MBA, on työskennellyt useissa koulutusvientihankkeissa ja työskentelee kansainvälisen suomalaisen yksityiskoulun rehtorina Qatarin Dohassa ja valmistelee koulutusvientiin ja opettajien täydennyskoulutukseen liittyvää väitöskirjaansa. Anssi Roiha, KM, FM, työskentelee kansainvälisessä International Baccalaureate-koulussa Alankomaissa. Roiha viimeistelee työn ohessa vieraskieliseen opetukseen liittyvää väitöskirjaansa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
Hirvensalolainen
Suomi
Suomessa koulua käydään suomeksi, ruotsiksi, saameksi ja viittomakielellä mutta ei muilla kielillä.Tämä on kyllä kirjoitettu lakeihin.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »