Puheenvuoro: Euroopan populistinen äärioikeisto on normalisoitunut osaksi valtavirtaa

Yannick Lahti

Itävallan syyskuun lopulla käydyissä parlamenttivaaleissa nähtiin edellisten hallituspuolueiden Itävallan kansanpuolueen ÖVP:n voitto sekä sen kumppanin Itävallan vapauspuolueen FPÖ:n tappio.

Äärioikeistolaisen FPÖ:n kannatuksen vajoamisesta on yleisesti esitetty kaksi varsin virheellistä johtopäätöstä. Ensinnäkin yhdet yksittäiset kansalliset vaalit eivät kerro uudesta trendistä.

Olisi myös lyhytkatseista olettaa, että sen enempää kuin itävaltalaiset kuin muutkaan äärioikeistolaiset puolueet Euroopassa olisivat tulleet tiensä päähän. Kun 16,2 prosenttia äänestää äärioikeistolaista populistista – PRR eli populist radical right -puoluetta sen silti hävitessä suuresti, niin voimme ennemmin tulkita, että niiden läsnäolo on normalisoitumassa ja muuttumassa valtavirraksi.

Ääriliikkeisiin erikoistunut Georgian yliopiston professori Cas Mudde, näkeekin, että todistamme toisen maailmansodan jälkeisen ajan neljättä äärioikeistolaista aaltoa.

Ne puolueet, jotka nousivat jo niin sanotun edellisen eli kolmannen aallon aikana vaikuttavat edelleen, kuten Ranskan Front National nykyään Rassemblement National, Belgian Vlaams Blok nykyään Vlaams Belang sekä Itävallan Freiheitliche Partei Österreichs.

Erona tuon kolmannen ja nyt neljännen aallon välillä voidaan katsoa olevan se, että puolueet ja liikkeet ovat suurempia ja heterogeenisempiä, mutta tärkeimpänä erottavana tekijänä Mudde näkee, että siinä missä näiden PRR-puolueiden kannattajilleen tarjoama poliittinen substanssi on pysynyt verrattain samana, on heidän perusolemus itse puoluekentässä muuttunut.

Muutama vuosikymmen takaperin näiden äärioikeistolaisten liikkeiden voitiin katsoa olevan perinteisiä poliittista valtavirtaa vastustava radikaali marginaalinen vaihtoehto, kun taas nykyään nämä liikkeet ovat enemmän tai vähemmän asemoituneet paikoilleen nimenomaan osaksi eurooppalaisten puolueiden valtavirtaa.

Vaikka populistisen äärioikeiston läsnäolo politiikassa on ilmiönä aina ensisijaisesti kansallinen, on kuitenkin nähtävissä sekä Euroopassa että USA:ssa, että äärioikeistolainen ajattelu, retoriikka ja täten vaihtoehto politiikassa on normalisoitumassa. Tämä näkyy jo pelkästään siinä kuinka paljon identiteettipolitiikka on tullut osaksi peliä.

Kyse äärioikeiston normalisoitumisessa osana poliittista kenttää ei ole siinä, että PRR-puolueet olisivat löysänneet politiikkaansa, vaan päinvastoin perinteiset puolueet ovat omaksuneet enemmän äärioikeiston retoriikkaa sekä tapaa kehystää politiikan peruslähtökohtia.

Ajatellessamme vaikkapa eurooppalaisia, jotka aikoinaan olisivat negatiivisessa mielessä maalittaneet omien maidensa vähemmistöjä määritellen heidät, turkkilaisiksi, marokkolaisiksi tai pakistanilaisiksi – on nykyään yleistä, että näihin vähemmistöihin viitataan ainoastaan muslimeina. Äärioikeiston retoriikkaan kuuluukin oleellisesti se, että koko uskonto islam edustajineen supistetaan poliittisen islamismin käsitteeseen.

Samaten ne keinot joilla esimerkiksi PRR-puolueet kehystävät kaikki muslimit kansallisen turvallisuuden uhkaavaksi tekijäksi tai sanan maahanmuutto jo lähtökohtaisesti negatiivisesti latautuneeksi termiksi, on pitkälti jo omaksuttu niin sanotun maltillisemman poliittisen oikeistonkin piirissä. Siitä mikä aikaisemmin oli määritelmällisesti radikaalia on nyt tullut normaalia. Nykyisessä poliittisessa diskurssissa on ”maalaisjärkeä” suhtautua muslimeihin – siis noin 1,9 miljardin ihmisen uskontokuntaan – turvallisuusuhkana.

On mielenkiintoista havaita, että PRR-puolueita kannattavien motiivina nähdään nimenomaan maahanmuuttoon liittyvät kysymykset paljon tärkeämpinä kuin vaikkapa taloudelliseen epävarmuuteen liittyvät. Maltillisemmat populistiset puolueet taas hyötyvät vaaliuurnilla huomattavasti enemmän mikäli yhteiskunnassa on havaittavissa taloudelliseen epävarmuuteen liittyviä tekijöitä.

Myös antisemitistisyys on muuttunut näkyvämmäksi ilmiöksi eikä äärioikeistolaisten puolueiden retoriikka ole tästä irrallinen tekijä. Tämän todisti Saksan Hallessa 9.10. tapahtunut aseellinen isku synagogaan mikä ”epäonnistuneeksi” julistettunakin vaati kahden ihmishengen. Iskun tekijä on tunnustanut teon motiivina olleen hänen äärioikeistolaiset ja antisemitistiset arvot.

Ongelman ytimenä ei välttämättä olekaan se, että PRR-puolueet ovat olemassa, vaan se, että niiden ajama äärioikeistolainen politiikka ja retoriikka on normalisoitumassa. Tästä normalisoitumisesta viestii myös Itävallan FPÖ:n 16,2 prosentin kannatuksen mahdollistanut vaalitappio.

Kirjoittaja on tohtorikoulutettava,väitöskirjatutkija Bolognan yliopistossa Italiassa ja tutkii työkseen eurooppalaista populismia sekä poliittista viestintää sen osana.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.