Alio: Jalkaterveys unohtuu liian usein

Minna Stolt

Pia Kallio

Kansainvälistä jalkaterapiapäivää vietetään 8.10.2019. Päivän tavoitteena on lisätä maailmanlaajuisesti väestön tietoa jalkaterveyden tärkeydestä ja hoidosta. Päivän aikana sosiaalinen media on tärkeässä roolissa jalkaterveystiedon jakamisessa. Päivään liittyviä päivityksiä voi seurata Facebookista International Federation of Podiatrists sivulta.

Yksi päivä vuodessa ei kuitenkaan riitä väestön jalkaterveyden edistämiseksi ja optimaalisten terveysvalintojen tekemiseksi jalkojen hyväksi. Siksi tarvitaankin joka päivä hyvin organisoituja jalkaterveyspalveluita koko väestölle.

Jalkaterapiassa keskitytään monipuolisesti asiakkaan jalkavaivojen arviointiin, hoitoon ja seurantaan. Jalkaterapeutti on terveydenhuollon nimikesuojattu ammattihenkilö, jonka ammattikorkeakoulutus kestää 3,5 vuotta. Jalkaterapeutteja on koulutettu Suomessa vuodesta 1996 lähtien ja valmistuneita on yhteensä noin 500. Jalkaterapeuttien koulutuksesta vastaa tällä hetkellä kaksi ammattikorkeakoulua (Metropolia ammattikorkeakoulu ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, XAMK). Vuosittain jalkaterapeutteja valmistuu 20–40.

Jalkaterveyden tieteellinen tutkimus on oleellinen osa jalkaterapian tietoperustan ja uusien hoitomenetelmien kehittämistä. Suomessa jalkaterveyden tutkimusta tuotetaan usealla eri tieteenalalla ja saatua tietoa hyödynnetään potilaiden moniammatillisessa hoidossa. Esimerkiksi Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella toimii jalkaterveyden tutkimusryhmä, joka on selvittänyt muun muassa ikääntyneiden, hoitotyöntekijöiden ja pitkäaikaissairaiden jalkaterveyttä sekä terveysalan ammattilaisten osaamista asiakkaiden jalkaterveyden hoidossa. Ryhmä on myös kehittänyt jalkojen terveydentilaa selvittävän Jalkaterveyden arviointimittarin.

Jalkaterapeutin rooli suomalaisessa terveydenhuollossa on paikoin jäsentymätön. Valtakunnallinen diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma (DEHKO) vuosina 2000–2010 oli ensimmäinen hanke, joka aikanaan selvensi ja korosti jalkaterapeuttien tärkeää roolia diabetesta sairastavien potilaiden jalkavaivojen arvioinnissa, hoidossa ja seurannassa.

Hankkeen ansiosta jalkaterapeutti määriteltiin yhdeksi moniammatillisen yhteistyön ja hoidon ammattilaiseksi diabetesta sairastavien potilaiden jalkavaivojen hoidossa. Valtaosa julkisen terveydenhuollon jalkaterapeuteista työskenteleekin yliopistosairaaloissa hoitaen pääosin potilaita, joilla on vaikeita diabetekseen liittyviä jalkahaavoja ja muita jalkojen terveyden komplikaatioita.

Jalkavaivoja on noin joka kolmannella, ja määrän arvioidaan kasvavan tulevaisuudessa. Kasvua ennakoivat pitkäaikaissairauksien ja alaraajojen tuki- ja liikuntaelinvaivojen määrän lisääntyminen, väestön ikääntyminen ja puutteet jalkojen omahoidossa. Tämän takia jalkaterveyden hoitoon tulisi kehittää suun terveydenhuollon toimintatapaa mukaileva toimintamalli. Sen avulla voitaisiin organisoida jalkaterveyden hoito kaiken ikäisille; vauvoille ja äideille neuvolassa, lapsille kouluterveydenhoidossa, työikäisille työterveyshuollossa ja ikääntyneille ikääntyneiden terveyspalveluissa.

Kaikkiaan terveydenhuoltoon tarvitaan ennaltaehkäiseviä jalkaterapiapalveluita, joihin on matalan kynnyksen pääsy. Ennaltaehkäisevä jalkaterapia voisi sijoittua perusterveydenhuoltoon, jossa nykyisin on vähän jalkaterapiapalveluita.

Ennaltaehkäisevässä jalkaterapiassa voitaisiin arvioida asiakkaan jalkaterveys, hoitaa pienet jalkavaivat ja ohjata asiakasta jalkojen omahoidossa sekä tarvittaessa ohjata henkilö jatkohoidon piiriin. Jalkaterapeuttien osaamisen monipuolisempi hyödyntäminen väestön jalkaterveyden edistämisessä voisi osaltaan vähentää kasvavaa jalkavaivojen määrää.

Nykyiset julkisen terveydenhuollon jalkaterapiapalvelut ovat jakautuneet epätasaisesti kohdentuen pääosin diabetesta sairastavien potilaiden jalkavaivojen hoitoon. Kohdentuminen on toki ymmärrettävää diabetekseen liittyvän korkean terveysriskin takia.

Diabetesta sairastavien lisäksi on useita muita potilasryhmiä, jotka hyötyisivät säännöllisistä jalkaterapiapalveluista. Näitä ryhmiä ovat reumatauteja, erityisesti nivelreumaa, sairastavat, ihotautipotilaat, ääreisverenkierron ongelmista kärsivät sekä neurologiset potilaat.

Tulevaisuudessa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita suunniteltaessa on varmistettava, että tasapuolinen hoitoon pääsy toteutuu myös jalkaterveyden hoidossa. Nykyiset julkiset jalkaterapia- tai jalkojenhoitoresurssit ovat niukat ja ne eivät riitä vastaamaan väestön kasvavia jalkaterveyden hoidon tarpeita.

Minna Stolt on dosentti, jalkaterapeutti (AMK), (hoitotieteen laitos, Turun yliopisto) ja varapuheenjohtaja, Suomen Jalkojenhoitaja- ja Jalkaterapeuttiliitto. Pia Kallio on jalkaterapeutti (AMK), puheenjohtaja, Suomen Jalkojenhoitaja- ja Jalkaterapeuttiliitto.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.