Yritysten vastuullinen liiketoimintamalli näkyväksi

ALIO

Niina Ollikka

Yhteiskunnalliset yritykset erottaa muista yrityksistä niiden ensisijainen päämäärä ja arvopohjainen missio: ne tekevät liiketoimintansa kautta hyvää yhteiskunnalle tai ympäristölle. Myös voitonjako poikkeaa tavanomaisesta, sillä yli puolet voitosta käytetään jonkin yhteiskunnallisen tai ympäristöllisen päämäärän hyväksi, joko oman toiminnan kehittämiseen tai lahjoittamalla yrityksen toiminta-ajatuksen mukaisesti.

Onko tämä se liiketoimintamalli, jota kohti yritykset suuntaavat tulevaisuudessa? Ei, sillä tätä vastuullista liiketoimintaa tehdään jo tänä päivänä, mutta tunnistetaanko näitä hyvää tekeviä yrityksiä ja osataanko niiden hyvä työ tuoda näkyväksi?

Moni yhteiskunnallista hyvää tekevä yritys ei aina itsekään huomaa kantavansa isompaa kortta yhteiskunnan kekoon kuin vähimmäisvaatimukset sen liiketoiminnalta edellyttävät. Moni yhteiskunnallinen yritys voi puolestaan tunnistaa hyvää tekevän toimintatapansa, muttei osaa kertoa siitä ulkopuolisille, hyvä jos yrityksen sisälläkään tiedetään sen arvopohjaisesta toiminnasta.

Vaatimattomuus ei aina kaunista eikä vaikeneminen ole kultaa. On aika tehdä yritysten vastuullinen liiketoiminta näkyväksi ja antaa sille kuuluva arvo. Saman on huomannut myös maamme hallitus, joka on ensi kertaa kirjannut hallitusohjelmaansa, että yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytyksiä parannetaan uudistamalla rahoitusta ja tarjoamalla liiketoimintaosaamista vahvistavaa tukea.

Yhteiskunnallisia yrityksiä on peräänkuulutettu pitkin vuotta, kun uutisoinnit hoiva-alan laiminlyönneistä, ulkomaille veronsa maksavista monikansallisista yhtiöstä, veronkiertoepäilyistä ja läpinäkymättömästä liiketoiminnasta ovat jyllänneet.

Yhteiskunnallisia yrityksiä palveluiden tuottajiksi kaipaavat niin kunnat kuin kuluttajatkin. Yhteiskunnalliset yritykset vastaavat suoraan suomalaisten kysyntään, sillä ne kantavat yhteiskunnallista vastuuta, toimivat avoimesti ja pystyvät osoittamaan liiketoimintansa vaikutukset. Näiden yritysten toiminnan päätavoite on muussa kuin oman varallisuuden maksimoinnissa tai säästön ja tehokkuuden tavoittelussa, joka tulee monesti kalliimmaksi niin taloudellisesta kuin inhimillisestäkin näkökulmasta.

Yhteiskunnallisten yritysten päämääränä voi olla esimerkiksi hyvinvoinnin edistäminen, pitkäaikaistyöttömien tai vajaakuntoisten työllistäminen, nuorten tai vanhusten syrjäytymisen ehkäiseminen, uudenlaiset yhteisölliset käsityömahdollisuudet tai kierrätystoiminta ekologisin ratkaisuin.

Yhteiskunnalliset yritykset huolehtivat lisäksi ihmisten hyvinvoinnista asiakaslähtöisesti, tehokkaasti ja uudenlaisia toimintamalleja hyödyntäen. Yhteiskunnallinen yritys yhdistää siten perinteisen voittoa tavoittelevien yritysten ja vaikuttavuutta tavoittelevien järjestöjen toimintatavat.

Kun valittavien palveluntarjoajien joukossa on yhteiskunnallisia yrityksiä, kuluttaja saa aidon mahdollisuuden valita palveluntuottajan, jonka arvot perustuvat hyvän tekemiselle ja jakamiselle. Tällainen valinta palautuu niin alueille kuin koko yhteiskunnalle hyvinvointina, tyytyväisyytenä ja myös kustannussäästöinä.

Maailmalla yhteiskunnallinen yritystoiminta on tunnetumpaa ja laajakirjoisempaa, mutta myös Suomesta löytyy yhteiskunnallisia, arvopohjaisia yrityksiä, joiden tehtävä on tuottaa palveluita kohderyhmälleen, eikä maksaa mahdollisimman suuria osinkoja omistajilleen.

Suomalaisen Työn Liiton hallinnoima Yhteiskunnallinen yritys -merkki on myönnetty tähän mennessä jo yli 230 yritykselle, säätiölle tai yhdistykselle. Se on paljon vasta seitsemänvuotiaalle merkille, jonka haltijat pyörittävät reilun neljän miljardin euron liiketoimintaa yli 17 500 työntekijän voimin. Nämä yritykset paitsi maksavat veronsa Suomeen, myös jakavat voittonsa yhteiseen hyvään. Ja silti yritys voi toimia kannattavasti ja olla voimakkaasti kasvuhakuinen. Nämä yritykset ansaitsevat tulla näkyväksi.

Kirjoittaja työskentelee Suomalaisen Työn Liiton Yhteiskunnallinen yritys -merkin markkinointipäällikkönä.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.