Monta kieltä, monta taitoa: englanti yksin ei riitä tulevaisuuden kielitaidoksi

ALIO

Minna Maijala
Katja Mäntylä
Outi Veivo

Suomen kielivaranto on kapenemassa. Monipuolinen kielitaito on kuitenkin sekä yksilön että yhteiskunnan etu.

Tämän vuoden aikana on laajalti uutisoitu koulujen kielivalintojen kaventumisesta. Erityisesti lukioiden valinnaisten kielten opiskelijaryhmät ovat Suomen kielten opettajien liiton (SUKOL) vastikään tekemän kyselyn mukaan pienentyneet tänä syksynä.

Kielen oppimisen tutkijat ovat varoitelleet suomalaisten kielitaidon yksipuolistumisen riskeistä jo pitkään. Tästä kertoo myös Turun yliopiston vararehtorin, professori Riitta Pyykön vuonna 2017 tekemä selvitys suomalaisesta kieliosaamisesta eli Suomen kielivarannon tilasta. Selvityksen toimenpide-ehdotusten mukaan vieraan kielen opetus on nyt varhennettu alkamaan ensimmäiseltä luokalta, mutta tarvittaisiin toimia, jotka rohkaisisivat valitsemaan muitakin kieliä kuin englantia, ja opiskelemaan kieliä myös valinnaisina aineina.

Yksi syy siihen, että muita kuin englantia valitaan vain harvoin, piilee siinä, että vanhemmilla ja opiskelijoilla ei ole varmuutta muiden kielten opintotarjonnan jatkuvuudesta ja pysyvyydestä. Jos perhe muuttaa, ei ole aina takeita siitä, että uusi koulu tarjoaa jatkoa jo alkaneille kieliopinnoille. Kun ryhmäkoot ovat pieniä, ryhmiä yhdistetään ja opetus keskitetään tiettyihin kouluihin.

Monipuolisia kieliopintoja ja kieliopintojen jatkuvuutta pitäisi pyrkiä tukemaan lisäämällä esimerkiksi etäopiskelumahdollisuuksia. Pohjois-Suomesta on hyviä esimerkkejä siitä, miten koulut ja opettajat voivat yhdistää voimansa ja oppilaiden ei tarvitse joka tunti matkata toiseen kouluun vaan osa oppilaista voi osallistua omasta koulustaan etänä.

Voi myös pohtia, onko 12 tai 15 oppilasta kohtuuton vaatimus minimiryhmäksi, ja pitäisikö pienenevien ikäluokkien myötä myös hyväksyä pienemmät ryhmäkoot ja löytää niiden opettamiseen resurssit, jotta monipuolinen kielten opetus toteutuisi.

Varhennettu kielen opetus eli ensimmäisen vieraan kielen opiskelu jo peruskoulun ensimmäisellä luokalla alkaa kaikissa Suomen kouluissa 2020. Kielen opetuksen varhentamisen tavoitteena on ollut vähentää alueellista ja sosioekonomisesta taustasta johtuvaa kielitarjonnan ja kielten opiskelun epätasa-arvoistumista ja lisätä monipuolisia kielivalintoja. Kielen oppiminen vaatii pitkäjänteistä työtä, ja siksikin varhemmin aloittaminen on järkevää. Turussa varhennettu kieltenopetus alkoi elokuussa 2019.

Suomenkielisessä perusopetuksessa kaikille yhteinen A1-kieli on pääsääntöisesti englanti. Jos kielten opiskelu jää englantiin ja myöhemmin alkavaan toiseen kotimaiseen, sen paremmin yksilön kuin yhteiskunnankaan kielivaranto eivät kuitenkaan kartu.

Varhennettu kielenopetus olisi oiva tilaisuus aloittaa jokin muu kieli kuin englanti, jonka oppimiseen tarjoutuu päivittäin lukuisia tilaisuuksia kuin itsestään. Sen sijaan esimerkiksi saksaa, ranskaa, espanjaa tai venäjää ei joka päivä kuule, joten niihin törmätäkseen pitää olla viitseliäämpi. Jos jonkin muun kielen alkeet omaksuisi jo ensimmäisellä luokalla, peruskoulun aikana ehtisi kerryttää hyvän kielitaidon. Englannin voisi valita seuraavana vieraana kielenä neljännellä luokalla ja silti ehtiä omaksua sen hyvin.

Monipuolinen kielitaito vaatii ponnisteluja koko yhteiskunnalta.

Monikielinen maailma tarvitsee monen kielen osaajia. Elinkeinoelämän keskusliitto EK pitää kielitaitoa kilpailuetuna. Monipuolinen kielitaito ei ole etu pelkästään kaupankäynnissä, vaan se avaa muutenkin ovia toisten ihmisten ja näkökulmien ymmärtämiseen.

Yhden vieraan kielen osaaminen helpottaa uusien oppimista. Monille kielestä tulee myös ammatti ja tärkeä osa ammattitaitoa.

Kielen oppiminen vaatii sinnikkyyttä ja pitkäjänteisyyttä: hyvää kielitaitoa ei opita hetkessä, vaan siihen vaaditaan vuosien työ. Tähän vuosien työhön ei riitä pelkästään oppijoiden ja opettajien työpanos: myös päättäjillä on tärkeä rooli kielen opetuksen mahdollistajina ja kielipolkujen jatkumon takaajina. Monipuolinen kielitaito on koko yhteiskunnan vastuulla.

Kirjoittajat työskentelevät Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitoksella. Minna Maijala on vieraiden kielten opettamisen ja oppimisen apulaisprofessori, Katja Mäntylä englannin kielen professori ja Outi Veivo ranskan yliopisto-opettaja.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
Virpi Hatakka
Miten kunnat suoriutuvat palvelujen tarjoajana kasvatusvastuustaan ilman monipuolista kieliohjelmaa?
Kunnissa on kieliohjelma, ja kansainvälisyysstrategia. Miten kunnat suoriutuvat palvelujen tarjoajana kasvatusvastuustaan ilman monipuolista kieliohjelmaa? Mistä me saamme työelämään tarvittavan taidon, joka on pitkäjänteisellä opiskelulla hankittua kullanarvoista pääomaa tulevaisuuden tekijöille, nuorille ja ammattilaisille, joiden ura todennäköisesti on kansainvälisempi kuin omien vanhempiensa? Koulunhan tulee tarjota vieraita kieliä, monikossa. Niin sanotaan opetussuunnitelmissa. Suomen ja ruotsin osaaminen pitäisi olla selviö, englannin lisäksi pitää tarjota vaihtoehtoja ja varmistaa oppimisen jatkumo eri asteilla. Eihän matematiikkakaan yhtäkkiä lopu toiselle asteelle siirryttäessä. Päinvastoin!

Säästäminen vie meiltä suomenkielisiltä vankan monipuolisen kielitaidon. Tuntikehysten leikkaukset, kieltentuntien siirtäminen luokanopettajien vastuulle jopa yhtenäiskouluissa ja valinnaiskielten tuntien karsiminen tai lukujärjestykseen sovittelemisen ongelmat ovat koulukohtaisia ja kuntakohtaisia päätöksiä, jotka kaventavat paitsi tulevien osaajien taitoja niin myös kokonaisen ammattiryhmän mahdollisuuksia vaikuttaa monipuolisen kieltenopetuksen ylläpitoon.

Keitä meidän kannattaa rohkaista valitsemaan ja mitä? Itse asiassa kuntien päättäjien, sivistystoimen sekä rehtorien tulee olla vastuussa siitä, kun valitsevat koululaisten puolesta kapeamman kieliohjelman tai katkeilevan kielipolun. Kyseessä on siis kuntien valinta oppilaiden puolesta.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »