Kohonnut verenpaine on aivoterveysepidemia

Vesa-Matti Väärä

ALIO

Taija Rutanen

Alkuvuodesta julkaistu Euro Health Consumer Index oli Suomelle mairittelevaa luettavaa: raportin mukaan Suomi on terveydenhuollon kärkikastia ja hoidon tulokset ovat meillä nyt huippuluokkaa. Sijoituimme peräti kuudenneksi vertailussa, jossa oli mukana terveydenhuoltojärjestelmiä 35 Euroopan maasta.

Vaikka Suomella menee hyvin hoidon tuloksilla mitattuna, sairauksien ennaltaehkäisyssä olemme ponnettomia. Euro Health -raportissa oli pantu merkille, ettei esimerkiksi verenpaineen hoitoon tartuta meillä riittävän tehokkaasti. Huomio osuu kiusallisen oikeaan.

Kohonnut verenpaine näyttää meillä hallitsemattomalta epidemialta, sillä noin kahdella miljoonalla suomalaisella on kohonnut tai korkea verenpaine. Heistä vain osalla paineet ovat hoidossa ja läheskään kaikilla hoidossa olevillakaan paineet eivät ole sitä mitä pitäisi. Terveydenhuolto tai terveysjärjestöt eivät ole onnistuneet kertomaan vaikuttavalla tavalla siitä, kuinka tärkeää oman verenpaineensa tietäminen ja hoitaminen on.

Verenpaineen hoidon kesanto näkyy aivoterveydessämme. Suomessa aivoverenkiertohäiriön (AVH) sairastaa vuosittain noin 25 000 ihmistä. Näistä liian monen tapauksen taustalla on kohonnut verenpaine, jonka tiedetään olevan aivoverenkiertohäiriöiden merkittävin hoidettavissa oleva riskitekijä. Uusimpien tutkimusten mukaan kohonnut verenpaine liittyy myös myöhemmän elämän muistisairauksiin.

Suomalaisten verenpaineita pumppaavat vaarallisiin lukemiin muun muassa suola, jota saamme THL:n selvitysten mukaan liikaa grammakaupalla joka päivä. Silti esimerkiksi elintarviketeollisuudelle kohdistetut vetoomukset suolan määrän vähentämisestä tuotteissa ovat kaikuneet kuuroille korville, muutamaa ilahduttavaa poikkeusta lukuun ottamatta. On myös erikoista, että vaikka kuluttajina jaksamme kiivailla turhista lisäaineista ruoissa, ei lisätty suola – liika-annoksina todistetusti terveydelle vaarallinen aine – herätä lainkaan samanlaisia intohimoja.

Peräti kahdeksan kymmenestä aivoverenkiertohäiriöstä olisi ehkäistävissä elintapamuutoksilla ja tarpeen vaatiessa lääkehoidolla. Tästä huolimatta aivoverenkiertohäiriöiden määrän on ennustettu lisääntyvän lähivuosikymmeninä.

Aivoverenkiertohäiriöt, kuten verenpainetautikin, mielletään usein ikäihmisten sairauksiksi, mutta näin ei ole. AVH koskettaa työikäisiä, sillä neljännes sairastuneista on alle 65-vuotiaita. Heistä työkyvyttömyyseläkkeelle joutuu jäämään noin 25 prosenttia, joten aivoverenkiertohäiriöön sairastuminen on merkittävä ongelma myös yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti.

Mitä sitten pitäisi tehdä? Pelkkä tiedon jakaminen ei auta. Melko suuri osa suomalaisista tietää jo, että liian korkea verenpaine ei ole hyväksi terveydelle. Tosin se, että kohonneella verenpaineella ja aivoterveydellä on yhteys, on huonommin tunnettu terveysfakta. On myös hyvä oivaltaa, että vaikka tietoa ja ohjattua toimintaa olisi tarjolla, kaikki eivät pääse helposti terveydenhuollon toimipisteisiin tai erilaisiin elintapaohjausryhmiin.

Työterveyshuolto ja esimerkiksi neuvolat tekevät parhaansa, mutta entä ihmiset, jotka eivät ole näiden palveluiden piirissä?

Kohoavan verenpaineen ja siitä seuraavien terveysuhkien ehkäisyä haittaa terveydenhuollon puutteellinen resursointi. Hoitohenkilökunnalta ei jää sairaanhoidolta aikaa terveydenedistämiseen ja ennaltaehkäisyyn. Terveyttä ei toki voida edistää pelkän terveydenhuollon keinoin, vaan mukaan tarvitaan kaikki, päättäjistä yrityksiin, urheiluseuroista elintarviketeollisuuteen ja terveysjärjestöihin.

Viime kädessä suurin valta on meillä itsellämme. Oman terveytensä ja eritoten aivoterveyden vaalimisen voi aloittaa mittaamalla oman verenpaineensa. Luotettavimmat luvut saadaan kotimittauksessa, mutta ellei mittaria ole kotona, niitä löytyy muun muassa terveydenhuollon pisteistä. Mittaaminen on hyvä aloittaa jo kolmenkympin jälkeen, sillä monella verenpaineen hienoinen nousu alkaa jo tuolloin. Jos lukemat tuottavat huolta, keinoja vaikuttaa niihin on paljon, eikä lääkepurkki ole niistä välttämättä ihan ensimmäinen.

Kirjoittaja on TtM, Aivoliiton Korvaamaton kovalevy -kampanjan projektisuunnittelija.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
Ilkka Reinne
Muut syytkin
Ja unohtamatta työperäisen/taloudellisen stressin vaikutuksia!
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »