Setlementtityö kiinni ajassa – Aurala 80 vuotta

Hanna Oksanen

Leo Nyqvist

Setlementtiliikkeen syntyyn vaikuttivat lähemmäs puolitoista vuosisataa sitten teollistumisen mukanaan tuomat ongelmat, kuten köyhien eriytyneet asuinalueet, kehnot työolot, ihmisten juurettomuus, koulutuksen puute, terveysongelmat, päihteet ja rikollisuus. Itä-Lontoon slummialueella 1880-luvulla syntynyt liike saavutti hieman myöhemmin Yhdysvaltain Chicagossa merkittävän aseman määrätietoisen naisaktivistin Jane Addamsin johdolla 1890-luvulta vuosikymmeniksi eteenpäin. Addams oli sosiologi, sosiaalityöntekijä, setlementtityöntekijä ja rauhanaktivisti-nobelisti, joka asettui kollegojensa tavoin asumaan köyhien asuinalueelle (settling), mikä oli setlementtityön perusajatus nimeä myöten.

Setlementtityö oli arvopohjaltaan radikaalia korostaen ajan hyväntekeväisyydestä ja laupeudentyöstä poiketen sosiaalisten ongelmien rakenteellista alkuperää, vältti moralisointia ja pyrki parantamaan köyhän väestönosan asemaa toimimalla heidän keskuudessaan tasa-arvon ja asukkaiden valtaistamisen pohjalta. Toiminnassa korostuivat auttamistyön rinnalla esteettiset arvot, taide ja koulutus. Setlementtityöhön Chicagossa kytkeytyi myös mittava sosiologinen tutkimustoiminta.

Suomen setlementtiliikkeestä on sen 100-vuotisen historian aikana kehittynyt yksi merkittävimmistä valtakunnallisista sivistys- ja sosiaalisen työn toimijoista. Auralan setlementti perustettiin 23.9.1939, ja samana syksynä alkoi vapaa-opiston (nykyisin kansalaisopisto) ensimmäinen lukukausi sekä perustettiin ensimmäinen poikakerho. Päiväkoti ja iltapäiväkerho aloittivat toimintansa tammikuussa 1941. Senioritoiminta käynnistyi Kultaisen iän kerhon myötä vuonna 1959.

Seniori-ikäinen turkulainen setlementtityö toimii vakiintuneelta arvopohjalta. Toiminnan perustana on yhteisöllisyys, yksilön kunnioitus, erilaisuuden hyväksyminen, luottamus ihmisiin, tasa-arvo ja yhteiskunnallisen vaikuttamistyön muotojen kehittäminen. Auralan toimintamuotoja ovat kansalaisopistotoiminta, päiväkoti, setlementti- ja senioritoiminta, kansalaistoiminta sekä monikulttuurisuus- ja maahanmuuttajatyö. Nykyaikaista sukupuoli- ja kulttuurisensitiivistä työtä edustaa Auralan Nuoret ry:n organisoima Tyttöjen Talo -toiminta.

Elinikäisen oppimisen periaatteiden pohjalta yhteiskunnallista eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta edustava kansalaisopistotoiminta on suurelle yleisölle näkyvin osa Auralan toimintaa. Kansalaisopistossa oli vuonna 2018 yksittäisiä opiskelijoita 4 000, eri kursseille osallistujia 7 300. Viidensadan kurssin puitteissa opetustunteja kertyi yli 10 000.

Viime vuosina ajan haasteisiin on vastattu ennakoivalla sosiaalisella työllä, jonka kohderyhmiä ovat muun muassa ikääntyneet ja maahanmuuttajat. Asuinalueille jalkautuvassa Dikare-toiminnassa seniorikansalaiset oppivat arkielämässä tärkeitä digitaitoja.

Maahanmuuttaja- ja kahden kulttuurin perheissä, joiden sopeutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan on vielä kesken, tarvitaan henkilökohtaista tukea ja ohjausta erilaisissa elämän muutos- ja ongelmatilanteissa. Yksittäisen pyynnön taustalla voi olla kyse parisuhteen ongelmista, lasten kasvatuksesta, huoltajuuskysymyksistä tai sopeutumisesta uuteen kulttuuriin.

Setlementin toimintatapa tarjoaa mahdollisuuden keskittyä avuntarvitsijoihin kokonaisvaltaisesti ja yksilöllisesti. Ihmiset saavat monesti apua, tietoa tai ohjausta itselleen sopivamman avun piiriin. Pienikin apu voi estää ongelmien kasautumisen hallitsemattomiksi.

Hyvinvointivaltiomallin saavutukset ovat olleet kiistatta mittavat. Maamme väestörakenne, maassamuutto, suurimpien kaupunkiemme eriytyneet asuinalueet ja maahanmuuttajaväestön integraatio asettavat kuitenkin haasteita yhteiskunta- ja sosiaalipolitiikalle sekä sosiaaliselle auttamistyölle.

Setlementtityötä tarvitaan lakisääteisen palvelujärjestelmän rinnalla toimintana, jossa kuljetaan ihmisten rinnalla ja vahvistetaan heidän omaa toimijuuttaan. Toiminnan kannalta ensiarvoisen tärkeää ovat toimivat verkostot viranomaisiin ja muihin yhdistystoimijoihin. Yhteiskunnallisen eriarvoisuuden ja toiseutta rakentavan ilmapiirin torjumisessa setlementtiarvoilla on yhä tärkeä sijansa.

Kirjoittaja on sosiaalityön emeritusprofessori ja Auralan setlementti ry:n hallituksen puheenjohtaja.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.