EU-jäsenyys on Suomelle tärkeä taloudellinen menestystekijä

Liisa Takala

PUHEENVUORO

Sture Fjäder

Suomen EU-puheenjohtajuus merkitsee Antti Rinteen hallitukselle tiivistä rupeamaa: yhteisymmärrystä haetaan pitkän aikavälin ilmastotavoitteista, EU:n toiminnan rahoituksesta ja brexitistä. Samaan aikaan Brysselissä valmistaudutaan uuteen EU-komissioon ja suunnitellaan tulevaa lainsäädäntöä. Tässäkin tarvitaan Suomen panosta.

Hyvä uutinen on, että suomalaiset pitävät tätä työtä tärkeänä. Tuoreen Eurobarometrin mukaan EU:n toimintaan ollaan ennätyksellisen tyytyväisiä koko EU-alueella.

Suomalaisten suuri enemmistö pitää EU-jäsenyyttä hyvänä asiana. Tämä näkyi EU-vaaleissa, joissa menestyivät EU-yhteistyöhön rakentavasti suhtautuvat suomalaispuolueet.

Moni äärilaitojen nousua ennakoinut yllättyi, mutta olisin taipuvainen ajattelemaan, että kyse on suomalaisten käytännönläheisestä suhtautumisesta. EU-jäsenyys nimittäin on Suomelle taloudellisesti myönteistä ja erittäin tärkeää.

Akava julkaisi viime viikolla Oxford Economicsin laatiman raportin EU-jäsenyyden makrotaloudellisista vaikutuksista Suomelle. Selvitys antaa hyvän yleiskuvan Suomen EU-jäsenyyden vaikutuksesta kasvuun ja työllisyyteen. Se ei kuitenkaan pyri antamaan tyhjentävää vastausta brexitin vanavedessä esille nostettuun kysymykseen Suomen EU- jäsenyyden merkityksestä tai EU-eron vaikutuksista. Jäsenyyden kokonaisvaikutukset ulottuvat paljon laajemmalle kuin talouteen.

Tutkimus osoittaa EU-jäsenyyden tuoneen Suomelle merkittäviä hyötyjä: kaupan kasvu on ollut 9–26 prosenttia ja EU:n avulla on syntynyt 40 000 uutta työpaikkaa. Jäsenyys on auttanut Suomea saamaan enemmän suoria ulkomaisia investointeja. Asukaskohtainen bruttokansantuote on vahvistunut ja se vastaa yksittäisen kotitalouden tulojen nousua 1 020–1 450 eurolla vuonna 2017.

Talous- ja rahaliittoon osallistumisen suora vaikutus on ollut vähäisempi, mutta sen arvioidaan vaikuttaneen myönteisesti investointeihin ja lisänneen jäsenvaltioiden välistä kauppaa. Raportti tarkastelee tilannetta vain vuodesta 1999 alkaen, mutta suhteessa takavuosien talouskarikkoihin ja devalvaatioihin euro on tuonut vakautta ja ennustettavuutta talouteemme.

Tulokset eivät yllättäneet, mutta faktantarkistus on aina hyödyksi, varsinkin kun esimerkiksi brexit-keskustelu Britanniassa keskittyy kaikkeen muuhun kuin tosiasioihin.

Samalla raportti on tärkeä muistutus siitä, että EU:lla on vielä paljon käyttämätöntä yhteistyöpotentiaalia. Jäsenyydestä kertyvän taloudellisen hyödyn arvioidaan lisääntyvän, kun EU-yhteistyö esimerkiksi energia-, digitalisaatio- ja pankkitoiminta-asioissa etenee tai EU solmii uusia kauppasopimuksia kolmansien maiden kanssa. Siksi Suomen hallituksen kannattaa olla näissä asioissa aktiivinen sekä puheenjohtajuuskaudella että sen jälkeen.

EU-jäsenyys on hyvin edullinen tapa vahvistaa Suomen taloutta: sen nettokustannus on vain 0,04 prosenttia bruttokansantuotteesta ottaen huomioon Suomelle EU:sta maksettavat tuet.

Leikkauslinjan sijaan neuvotteluissa EU:n tulevasta budjetista olisi tärkeä keskittyä pohtimaan, millä sektoreilla yhteisestä rahoituksesta saa suurimman hyödyn ja panostaa esimerkiksi osaamiseen, tutkimus- ja innovaatioyhteistyöhön ja puhtaisiin teknologioihin.

Keskustelussa unohtuu usein, että yhteistyön edut ulottuvat Eurooppaa laajemmalle. EU:lla on mahdollisuus etulyöntiasemaan kansainvälisten pelisääntöjen kehittäjänä esimerkiksi tekoälyn kaltaisten uusien teknologioiden hyödyntämisen säätelyssä tai kansainvälisen veronkierron rajoittamisessa. EU – ja Suomi sen osana – voi vaikuttaa globaaliin kehitykseen luomalla toimivia sääntöjä ja edistämällä niiden sisällyttämistä esimerkiksi kauppasopimuksiin.

Kirjoittaja on Akavan puheenjohtaja.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
Andy
Älä kaunistele Sture.
Myönnä reilusti, että rahaliittoon kuuluminen on ollut Suomelle epäedullinen.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »