Alio: Taloudestaan huolehtiva työntekijä on työnantajan etu

Elvi Rista

Erkki Ukkola

Julkisessa keskustelussa painotetaan usein joko yksilön vastuuta omien raha-asioidensa hoidossa tai vaihtoehtoisesti yhteiskunnan rakenteiden jäykkyyttä erilaisissa rahavaikeuksia aiheuttavissa elämäntilanteissa. Keskustelu pyörii velkavankeuden, maksuhäiriömerkintöjen ja pikavippikierteiden maailmassa. Tällöin jäävät huomiotta ne ihmiset, jotka hoitavat taloutensa kohtuullisesti mutta riskirajoilla tasapainoillen.

Sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta olisi edullista, jos taloudellinen neuvonta- ja tukityö ulottuisi henkilöihin, joilla ei vielä ole tuntuvia talousvaikeuksia, mutta joilla on riski ajautua niihin. Tukea pitäisi kehittää ennaltaehkäisevään suuntaan, sen sijaan että tyydytään korjaamaan vahinkoja.

Peruskoulussa ja jatko-opinnoissa saatu talousosaaminen on tärkeää erityisesti silloin, kun otetaan ensimmäisiä askelia oman talouden hoidossa. Tärkeitä ovat myös yhteiskunnan ja järjestöjen, kuten Takuusäätiön, tarjoamat palvelut niille, jotka osaavat hakeutua avun piiriin talousongelmissaan. Tähän väliin mahtuu kuitenkin suuri joukko ihmisiä, jotka kaipaisivat tukea, mutta eivät vielä koe olevansa sen tarpeessa. Järjestökenttä tavoittaa heistä merkittävän osan ja tekee parhaansa neuvoakseen talousasioissa. Ennaltaehkäisevä talousneuvonta tavoittaisi kuitenkin kansalaiset paremmin, jos sitä tarjottaisiin työnantajien kautta.

OP teki yhteistyössä Marttaliiton ja Takuusäätiön kanssa keväällä 2019 Rahapuhetta-tutkimuksen, johon vastasi 2008 henkilöä. Heistä 26 prosenttia koki työelämän ja työnantajan merkityksen suureksi, kun omaksutaan tietoja ja taitoja oman talouden suunnitteluun ja rahankäytön hallintaan. Selkeästi vähemmän merkityksellisinä pidettiin peruskoulua, jonka kuuluisi opettaa taloustaitojen perusteet, tai mediaa.

Työnantajilla on ensisijaisen tärkeä rooli, kun puhutaan taloudenhallintaan liittyvästä matalan kynnyksen auttamisesta ja tiedonjaosta. Työnantajan järjestämä tuki voi olla vaikka henkilökohtaista ohjausta, vertaistuellista yhdessä pohtimista tai kurssitoimintaa. Palveluohjauksella saatetaan apua tarvitseva avun piiriin. Yhteisöllinen talousasioiden käsittely puolestaan voi vahvistaa monimutkaistenkin asioiden oppimista.

Tunne siitä, että työnantaja välittää, herättää vastavalmistuneen mielenkiinnon ja motivoi myös työuran loppumetreillä olevaa työntekijää kehittymään ja kehittämään. Kysymys on myös työntekijän ja työnantajan välisestä luottamuksesta, jota kysytään erityisesti haasteellisissa elämäntilanteissa. Jos työntekijä kokee työnantajan luotettavaksi, hänen on helpompi lähestyä tätä myös talousongelmien kaltaisissa vaikeissa asioissa.

Työnantajilla voisi olla merkittävä tehtävä suomalaisten eläkesäästämisen edistämisessä. Fakta on, että emme kaipaa rahaa, jonka olemassaoloa emme edes huomaa. Jos palkasta perittäisiin suoraan ylimääräinen eläkesäästösumma, tai jos summa sijoitettaisiin työntekijän valitsemaan rahastoon, tulisi eläkesäästämisestä automaattista ja helppoa. Tämä olisi luontainen jatke nykyiselle työeläkejärjestelmälle.

Rahapuhetta-tutkimukseen vastanneista 17 prosenttia ilmoitti, että ei todennäköisesti tai varmasti tule säästämään eläkepäiviä varten. Jos tähän lisätään henkilöt, jotka valitsivat En osaa sanoa -vaihtoehdon, päästään lähelle joka kolmatta vastannutta. Palkkaan sidottu automaatio taloudellisen varautumisen hyväksi voisi osaltaan pienentää näitä prosenttilukuja.

Talousvaikeuksilla on epäilemättä yhteyttä myös työssä viihtymiseen. Tiukka taloudellinen tilanne aiheuttaa stressiä, mikä saattaa heijastua työtuloksiin ja työssä viihtymiseen. Työnantajakin hyötyy varmasti, jos se pitää huolta henkilöstönsä taloustilanteesta. Motivoitunut ja hyvinvoiva työntekijä on työpaikan tärkein resurssi, olipa yritys minkä kokoinen tahansa.

Me Marttaliiton ja Takuusäätiön Rahat riittää! -hankkeessa kaipaamme työelämältä rohkeita avauksia suomalaisten kotitalouksien talousosaamisen vahvistamiseksi.

Kirjoittaja työskentelee Marttaliiton ja Takuusäätiön yhteisen Rahat riittää! -hankkeen (2018-2020) koordinaattorina.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
äksä
///
Huolestuttava on digitaalinen raha. Tämähän on viety niin pitkälle, että jos menet esim. markkinoille katselemaan, niin siitä joutuu maksamaan. Tililtä häviää rahaa jollain laittomalla toimenpiteellä. Mielestäni se, että suosii käteistä pitäisi riittää maksuksi. Joka eurosta menee sentti sen käyttämiseen. Ja kun sen lisäksi on laittomia välistävetäjiä, tuntuu järjestelmä pienituloiselta eläkeläiseltä epäreilulta.
Se on reilua peliä, että jo työelämässä voi säästää eläkepäivien varalle. Huima pudotus taloudessa kun siirtyy eläkkeelle, jos saa vain kansaneläkkeen n. 750€. Siihen kyllä kannattaa varautua, että he jotka eivät suostu eläkesäästämiseen, alkavat vaatimaan samaa eläkettä kuin he jotka ovat sitä maksaneet. Tiedän kun elän tuolla kansaneläkkeellä ja kyllä niitä löytyy, jotka kehtaavat siitä "osinkoja" vaatia.
Tärkeä asia nostaa esille, että vastuullisesti suhtautuvat saavat ohjausta, jolleivat muuten osaa.
"Laskut ensin, vaikka sovittelemalla luottokortilla tai osamaksulla. Sitten muu rahankäyttö."
Mielestäni pitäisi olla mahdollisuus pysyä erossa varsinaisesta digivaluutasta, sitä kautta kuitenkin oikeat hyväksikäyttäjät yrittävät hyötyä. Juuri syntynyt digivaluuttapankki on erillään vanhoista pankeista, ja niin sen tulisi olla jatkossakin.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »