Alio: Suomalaiset arvostavat julkisia sosiaali- ja terveyspalveluita

Anna-Mari Aalto

Anu Muuri

Sote-uudistusta on suunniteltu jo monen hallituksen aikana. Työ on ollut vaiheikasta ja käänteet jopa dramaattisia, kun uudistusyritykset ovat kariutuneet kerta toisensa jälkeen perustuslaillisiin ongelmiin.

Sote-uudistuksesta on käyty värikästä julkista keskustelua, johon ovat osallistuneet paitsi puolueet myös eri alojen asiantuntijat ja tutkijat, sote-alan ammattijärjestöt sekä yksityisten ja julkisten sosiaali- terveyspalvelujen tuottajat.

Kansalaisten ja palvelujen käyttäjien ääni on kuulunut keskustelussa vähemmän. Jokainen käyttää joskus elämässään sote-palveluita, ja uudistuksen perimmäinen tavoite on parantaa palvelujen yhdenvertaista saatavuutta ja laatua. THL kysyi uudistuneessa FinSote 2018 -kyselyssä, mitä Suomessa asuva väestö ajattelee sote-palveluista ja niiden kehittämisestä.

Pitkälti sote-palvelujen ongelmien ympärillä pyörineestä keskustelusta huolimatta valtaosa näyttää luottavan siihen, että terveyspalvelut toimivat hyvin. Luottamus sosiaalipalveluihin oli jonkin verran heikompaa, mutta kuitenkin yli 60 prosenttia väestöstä luottaa myös sosiaalipalvelujen toimintaan.

Julkisella palvelujärjestelmällä näyttää olevan vahva tuki, sillä melkein kaikki suomalaiset haluavat pitää sote-palveluihin käytettävän verorahoituksen vähintään nykytasolla. Yli puolet on valmis laittamaan terveyspalveluihin jopa nykyistä enemmän verovaroja.

Suomessa sote-palvelujen asiakasmaksut ovat olleet kansainvälisesti verrattain korkeat. FinSote-kyselyssä noin kaksi kolmesta halusi säilyttää asiakasmaksut nykyisellä tasolla, 20–25 prosenttia halusi vähentää niitä ja vain yksi kymmenestä oli valmis korottamaan asiakasmaksujen osuutta palvelujen rahoituksessa.

Toki palveluissa nähtiin myös ongelmia. Vaikka keskustelua on käyty lähinnä hoitoon pääsyn ongelmista terveydenhuollossa, suurimmat ongelmat palveluihin pääsyssä näyttävät olevan sosiaalipalveluissa. Yli 40 prosenttia sosiaalityöntekijän neuvontapalveluja tai vammaispalveluja tarvinneista koki saaneensa niitä riittämättömästi, kun noin 16 prosenttia koki saaneensa lääkäripalveluita liian vähän.

Myös palvelujen sujuvuudessa on kehittämisen varaa, sillä noin puolet terveyspalvelujen ja 60 prosenttia sosiaalipalvelujen käyttäjistä koki tulleensa pompotelluksi tai joutuneensa selittelemään asioitaan toistuvasti eri ammattilaisille. Alle puolet arvioi, että oli tullut kuulluksi ja päässyt riittävästi osallistumaan omaan hoitoonsa tai itseään koskevaan päätöksentekoon.

FinSote-kyselyssä tiedusteltiin myös näkemyksiä siitä, mihin suuntaan sote-palveluita tulisi kehittää. Yli puolet vastaajista nosti kolmen tärkeimmän tavoitteen joukkoon palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden, sujuvat palvelut, joissa tieto liikkuu ammattilaisten välillä, sekä vahvat peruspalvelut. Nämä tavoitteet ovat myös olleet pitkään sote-palvelujen uudistamistyön lähtökohtia.

Eri väestöryhmät pitävät tärkeänä myös kustannusten kurissa pitämistä, joka niin ikään on ollut yksi uudistuksen lähtökohdista. Noin puolet vastaajista nosti kustannuskurin tärkeimpien uudistamistavoitteiden joukkoon.

Valinnanvapauden lisääminen nousi yhdeksi keskeisimmistä sote-uudistuksen tavoitteista pääministeri Juha Sipilän hallituskaudella. Mahdollisuutta valita hoitopaikka toki arvostetaan terveydenhuollossa ja valinnanmahdollisuuksia halutaan laajentaa myös sosiaalipalveluihin. Väestön mielestä valinnanvapaus ei kuitenkaan ole sote-uudistuksen kärkitavoite, sillä vain neljännes FinSote-kyselyn vastaajista nosti sen kolmen kärkeen.

Sote-uudistus on myös uuden hallituksen yksi tärkeimmistä hankkeista, ja uudistusta koskevia yleisiä linjauksia on jo tehty pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelmassa.

Väestön odotusten huomioiminen uudistuksessa on tärkeää, sillä koko järjestelmän olemassaolo lepää sen varassa, että veronmaksajat luottavat palvelujärjestelmän toimintaan ja ovat halukkaita myös tulevaisuudessa rahoittamaan sitä verovaroin.

Anna-Mari Aalto on tutkimuspäällikkö ja Anu Muuri johtava asiantuntija Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.