Alio: Uudistettu työaikalaki joustaa työaikoja uudella tapaa – lisää myös paikallista sopimista

Anu-Tuija Lehto

Uusi työaikalaki on tulossa voimaan ensi vuoden alusta. Laki sisältää nykyistä enemmän jouston mahdollisuuksia.

Uudessa laissa työn tekemistä ei ole enää samalla tavalla sidottu aikaan ja paikkaan kuin aiemmin. Laki tunnustaa nykyistä selvemmin sen, että työtä tehdään yhä enemmän muulloinkin kuin kahdeksasta neljään ja muuallakin kuin työnantajan toimipisteessä.

Uuden lain mukaan työpaikalla voidaan sopia kolmenlaisesta joustomahdollisuudesta: liukuvan työajan lisäksi työpaikka voi ottaa käyttöönsä työaikapankin tai joustotyöajan.

Monessa työpaikassa on jo nyt käytössä työaikapankki, johon voi säästää työaikaa, jota myöhemmin voi pitää vapaana tai ottaa rahana, jos vapaan pitäminen ei onnistu. Lainsäädännöstä työaikapankki on kuitenkin puuttunut.

Aivan uutena työaikamuotona työaikalaissa on joustotyöaika, jossa työntekijällä on liukuvaa työaikaa laajemmat oikeudet päättää siitä, milloin ja missä hän työtään tekee. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia joustotyöajasta silloin, kun vähintään puolet työntekijän työajasta on sellaista, että työntekijä voi itsenäisesti päättää työaikansa sijoittelusta ja työn tekemispaikasta. Työn laadulla ei ole väliä.

Joustotyö antaa työntekijälle todella laajat mahdollisuudet päättää työajoista ja työn tekemispaikasta. Työnantajalla on kuitenkin aina oikeus edellyttää, että työntekijä osallistuu työpaikan yhteisiin palavereihin ja muihin kokouksiin, mutta muutoin työntekijä voi päättää itse työnteostaan työnantajansa kanssa tekemänsä sopimuksen rajoissa.

Joustotyöajassa työntekijä voi periaatteessa olla koko ajan etätöissä sekä sopia itse vapaasti tapaamisistaan ja toimiston ulkopuolisista kokouksista. Se on joustotyön etu, mutta siinä piilee myös joustotyön riskit.

Joustotyö perustuu luottamukseen. Työnantajan on luotettava siihen, että työntekijä tekee työnsä, muuten joustotyöaika ei toimi.

Joustotyössä työajan täyttyminen arvioidaan työn tuloksen kautta eikä sen mukaan, miten työntekijä on leimannut kellokorttinsa tai muutoin ollut työpisteessään. Sen vuoksi joustotyö edellyttää hyviä esimiestaitoja ja työn etukäteissuunnittelua, jotta työtä ei ole liikaa tai liian vähän.

Joustotyössäkin on noudatettava työaikalakia. Joustotyö ei siis tarkoita, että työntekijän pitäisi aina olla käytettävissä. Jos ylitöitä tehdään, niistä on maksettava ylityökorvaus. Ylityöhön on luonnollisesti oltava työnantajan lupa.

Työpaikkakohtainen sopiminen voi tuoda paljon hyviä asioita työpaikalle. Lukuisat työelämän tutkimukset osoittavat, että työpaikan hyvä yhteistoiminta parantaa tuottavuutta, viihtyvyyttä, turvallisuutta ja terveyttä työpaikoilla.

Joustot vaativat kuitenkin pelisääntöjä ja sitä, että kaikki mieltävät tulleensa kuulluksi. Tärkeää on myös tasapuolinen kohtelu. Työpaikalla on kohdeltava jokaista, kuten itse haluaisi tulla kohdelluksi.

Työntekijät suhtautuvat yleensä työnantajaa kielteisemmin työpaikkakohtaiseen sopimiseen, sillä he ovat käytännössä työnantajaa heikommassa asemassa sen takia, että työnantajalla on työn johto- ja valvontaoikeus. Joustot ja paikallinen sopiminen eivät kuitenkaan ratkea työnantajan määräyksillä. Sopimisen on oltava aitoa.

Selvää on, ettei tarjoilija tai sairaanhoitaja voi tehdä työtään kotonaan tai kirjastossa. Työn muuttuminen ja tekniikan kehittyminen tarkoittavat kuitenkin sitä, että yhä useamman työntekijän työ ei sido häntä aikaan tai paikkaan.

Sen vuoksi työpaikoilla kannattaa miettiä erilaisia joustavan työaikalain malleja ja sitä, mikä sopii juuri meille. Erilaiset joustavat työajat voivat myös auttaa työn ja perheen yhdistämisessä.

Ketään ei saa pakottaa joustoihin. Jos joku haluaa noudattaa säännöllistä työaikaa, hänellä on siihen oikeus.

Liukuva työaika on jo monella työpaikalla käytössä. Muidenkin joustojen soisi lisääntyvän. Työpaikalla voidaan sopia esimerkiksi, että käytössä on liukuvan työajan lisäksi työaikapankki, jolloin liukumista voidaan siirtää työaikapankkiin myöhemmin pidettäväksi.

Työntekijät joustavat, jos työnantaja joustaa. Sekä joustot että paikallinen sopiminen ovat taitolaji.

Kirjoittaja on SAK:n lakimies.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
Paavo Manninen
Kehitystä
Oli onni olla töissä sellaisessa konsulttitoimistossa, jossa jo 80-luvun alusta lähtien oli käytössä niin liukuva työaika kuin työaikapankki. Toimi loistavasti, suosittelen!
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »