Alio: Seilin saaren tiedematkailua kehitetään ympäristöä tarkkaillen – seurannassa uhanalainen peltomaitikka

Jasmin Inkinen

Jari Hänninen

Ilari E. Sääksjärvi

Turun yliopiston suunnitelmat tiedematkailun kehittämisestä Seilin saarella herättivät keskustelua vuonna 2017. Turun yliopisto päätti uudistaa Seilin saarella toimivan tutkimusasemansa toimintaa siten, että tutkimus- ja opetustoiminnan jatkuvuus saarella varmistuisi. Seili on kiehtova kulttuuri- ja luontokohde, jonka historiaa ja nykypäivää elävöittävät tiede ja erityisesti merentutkimus. Saari on noussut yhdeksi Saaristomeren suosituimmista matkailukohteista ja siihen tutustuu vuosittain jo lähes 20 000 vierailijaa.

Moni on ollut huolestunut, että yksittäiset matkailijat voivat omalla käytöksellään aiheuttaa haittaa saaren herkälle luonnolle ja kulttuuriperinnölle, joten matkailutoimintaa on kehitetty lisääntyvän vierailijamäärän vaikutuksia tarkasti seuraten. Erityisinä seurantakohteina ovat olleet saaren arvokkaat ketomaisemat ja niiden kasvilajisto.

Kahden viime kesän aikana vierailijat ovat monesti ihmetelleet Seilin kedoilla kulkevaa tutkijaa, joka istuu kukkien keskellä tekemässä merkintöjä. Tutkija on tehnyt kasvillisuusseurantaa, joka aloitettiin Turun yliopiston ja Metsähallituksen yhteistyönä matkailutoiminnan piristyttyä vuoden 2017 keväällä. Kulttuuriympäristössä tehtävällä luonnontilan seurannalla on nykyisin erityinen painoarvo Seilin muuttuneessa toimintaympäristössä.

Seurantatutkimuksessa erityisenä kiinnostuksen kohteena on uhanalainen peltomaitikka (Melampyrum arvense). Peltomaitikka on arkeofyytti eli muinaistulokas, joka on levittäytynyt Seiliin jo varhain ihmisen myötävaikutuksella. Suomessa muinaistulokkaana pidetään kasvilajia, joka on kulkeutunut maahan ihmisen toimesta 1600-luvun alkupuolella tai sitä ennen. Muinaistulokkaiden avulla voidaan esimerkiksi paikantaa esihistoriallisia ja historiallisia asuinpaikkoja, kuten Seilissä on tehtykin.

Peltomaitikka on ollut aikoinaan Suomessa yleinen peltojen rikkakasvi, mutta nykyään laji on erittäin harvinainen johtuen maankäytön ja viljelytapojen muutoksesta. Laji on kasvuympäristönsä ja -edellytystensä suhteen poikkeuksellisen vaativa.

Peltomaitikka viihtyy kuivahkoilla alustoilla ja on aurinkoisten ja hiekkaisten ketojen kasvi. Se on sukunsa muiden lajien tavoin puoliloinen eli vaikka se on lehtivihreällinen ja yhteyttää itsekin, imee se ravintoa myös naapurikasvien juurista. Lisäksi peltomaitikka on yksivuotinen eli uusi kasvi syntyy vain edellisen vuoden siemenistä. Peltomaitikan siemeniä levittävät vain muurahaiset.

Varsinais-Suomessa lajia tavataan muutamilla rannikon ja saariston kasvupaikoilla, ja kanta on kokonaisuudessaan erittäin uhanalainen. Yksi peltomaitikan vankimmista tukikohdista sijaitsee hiekkaisella Seilin saarella.

Vuoden 2017 seurantatutkimus osoitti, että Seilin peltomaitikkapopulaatiot olivat suuria, ja määrät vaihtelivat seuranta-alueesta riippuen kymmenistä aina satoihin yksilöihin.

Vuonna 2018 peltomaitikoiden määrät pienentyivät melkein jokaisella seuranta-alueella noin neljäsosaan edellisvuoden määristä. Syynä ei kuitenkaan ollut lisääntynyt kulutus, vaan poikkeuksellisen kuiva ja kuuma kesä. Vuonna 2018 seuranta-alueet olivat jo kesäkuun lopulla rutikuivia. Tuleva kesä näyttää, mihin suuntaan peltomaitikoiden määrä on kehittymässä, ja miten laji selvisi viime kesän helteistä.

Seilin korkea puutiaiskanta on yleisesti hyvin tiedossa, ja siitä johtuen matkailijat eivät juurikaan poikkea Seilin pääreiteiltä.

Kulutuskestävyyden seuranta-alueet sijaitsevat Seilin hiekkateiden varsilla, eikä niillä tutkijoita ja muutamaa yksittäistä matkailijaa lukuun ottamatta juuri liiku ihmisiä. Alueilta löytyy kuitenkin runsaasti syötyjä peltomaitikkayksilöitä sekä kauriiden jälkiä ja jätöksiä. Kesäisin seuranta-alueille muodostuvat polut ovatkin eläinten aiheuttamia.

Turun yliopiston biodiversiteettiyksikkö jatkaa luontoarvojen seurantaa Seilin saarella. Samalla tavoitteena on välittää tietoa luonnon monimuotoisuudesta ja sen tutkimuksesta saarella vieraileville matkailijoille. Tiedesaari Seili kehittyy kestävästi.

Tutkija Jasmin Inkinen toimii preparaattorina Seilin tutkimusasemalla. Apulaisprofessori Jari Hänninen toimii Seilin tutkimusaseman asemanjohtajana. Professori Ilari E. Sääksjärvi toimii Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön johtajana.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
Pasi Lehmuspelto
luonto on monimutkainen
Kun kaikkea ja kaikkia halutaan suojella ja jokaista muutosta vastustaa, niin ainakin hommia riittää, luonto kun on armoton eikä suojele ketään. Asutuksen leviämisen ja elinkeinojen kehittymisen jokaisen vaiheen pysyvä museoiminen tulee ylivoimaiseksi, joudutaan lopulta päättämään ja valitsemaan esimerkiksi kauriiden ja niiden ravintokasvien välillä. Poronhoitoalueen moninaiset ongelmat ovat hyvä harjoituskohde.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »