Alio: Sosiaaliturva ei onnistu poistamaan sosiaalista eriarvoisuutta

Aleksi Tuomola

Anna-Maria Isola

Hiljattain uutisoitiin, että perimä vaikuttaa yksilöiden tuloihin. Taloustieteilijöiden tutkimuksessa seurattiin 1950-luvulla syntyneiden identtisten ja epäidenttisten kaksosten rekistereitä. Tutkimuksesta tehdyt tulkinnat olivat kiinnostavia: Hyvinvointivaltio ei pysty enää vaikuttamaan tulonjakoon, väittivät yhdet. Pystymme vaikuttamaan siihen, millaisia ominaisuuksia arvostetaan, sanoivat toiset.

Tuloerot eivät kasva, mutta varallisuuserot kasvavat. Suomi eriarvoistuu, vaikka tilastot eivät kaikilta osin sitä todista. Eriarvoisuutta koskevia mittareita on vähän. Paljon silti jo tiedetään: Pienituloinen ja kouluttamaton mies elää todennäköisimmin yhdeksän ja nainen viisi vuotta lyhyemmän elämän kuin hänen hyvässä asemassa elävä vertaisensa. Huono-osaiset äänestävät muita harvemmin. Huono-osaisilla miehillä on vaikeuksia perheellistyä.

Tutkimusryhmämme havaitsi laadullisessa tutkimuksessa, että pitkään pienituloisina eläneet olivat alttiita kokemaan arvottomuutta. Kehitimme löydösten perusteella kymmenen väittämää osallisuuden kokemuksesta.

Indikaattorissa kysytään muun muassa kokemusta päivittäisten tekemisten merkityksellisyydestä ja siitä, kuuluuko itselleen tärkeään ryhmään tai että pystyykö tavoittelemaan itselleen tärkeitä asioita ja vaikuttamaan elinympäristönsä asioihin.

Osallisuuden kokemuksen indikaattori on yksi keino mitata sosiaalista eriarvoisuutta. Niitä osaamisia ja ominaisuuksia, joita yhteiskunnassamme arvostetaan. Osallisuuden kokemuksesta alkaa kertyä vähitellen lisää tietoa, koska indikaattori on uutena mittarina mukana väestötutkimuksissa.

Nyt jo tiedetään, että pitkään työttömänä olleet tai aktiivisesti päihteitä käyttävät kokevat vähemmän osallisuutta kuin muut. Ajattelemme, että heillä on osaamisia, jotka jäävät helposti piiloon. Muun muassa siitä johtuu arvottomuuden kokemus.

Arvostukset ja arvot rakentuvat ihmisten maailmassa, joten niihin voidaan myös vaikuttaa. Sosiaalinen eriarvoisuus ilmenee kuitenkin myös siinä, että kaikki eivät pysty osallistumaan arvoista käytäviin kamppailuihin. Ja koska hiljaiset äänet on helppo ohittaa, eriarvoistuminen jatkuu.

Se näkyy palkkapussin suuruudessa, julkisessa keskustelussa ja jopa sosiaaliturvan käytännöissä. Naisvaltaisilla aloilla palkat ovat miesvaltaisia pienemmät. Insinöörit ansaitsevat runoilijoita enemmän. Johtajiksi valitaan pitkiä miehiä. Työttömiä leimataan passiivisiksi. Hädän hetkellä ihminen joutuu usein todistelemaan tarvitsevuuttaan oikeilla sanoilla usealla luukulla.

Hyvinvointivaltiomme onnistuu tasoittamaan tuloeroja jonkin verran, vaikka pienituloisten näkökulmasta ei riittävästi. Sosiaalisen eriarvoisuuden vähentämisen saralla olisi myös tehtävää.

Perimäämme emme pysty vaikuttamaan, vaikka joitakin asioita voidaan hoitaa ja virittää palveluilla. Hyppyrinenäistä ei saa nykerönenäiseksi eikä runosielua välttämättä insinööriksi. Arvoihin ja arvostuksiin voimme kuitenkin tässä ihmisten maailmassa vaikuttaa. Palvelujen lisäksi voimme lisätä yhdenvertaisuutta tarjoamalla tiloja ja edellytyksiä toimintaan, jossa jaetaan arvoa statuksesta tai riippumatta.

Kirjastot ja kansallispuistot ovat kaikille ihmisille samat. Huokeista kaikille suunnatuista harrastuksista, luovasta toiminnasta ja kansalaisopistoista on hyviä kokemuksia. Työ ilmaston lämpenemisen hidastamiseksi tai lähiluonnon hyväksi yhdistävät erilaisia ihmisiä.

Naapuriäidit on toimintatapa, jossa ulkomaista ja kotimaista syntyperää olevat naiset auttavat toisiaan. Perinnetalkoissa vaalitaan suojeltavia kohteita, taloja, maisemia tai taitoja. Naapuruston nassikoille halutaan tarjota maksutonta liikkumista, jossa he tulevat hyväksytyksi sellaisena kuin ovat.

Tällaiset tilat ja toiminnat lähentävät ihmisiä, muuttavat arvoja ja vähentävät sosiaalista eriarvoisuutta. Ne ovat usein myös asioita, joissa ihminen voi hetkeksi irrottautua markkinatalouden arvoista – juuri niistä seikoista, jotka paljolti vaikuttavat kokemukseemme hyvinvoinnista.

Kirjoittaja on tutkimuspäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (6)

Vastaa
Samppa
Liki liippaa
Alion kirjoitttaminen on kuin tikan heittoa. Tämän alion osumien keskiarvo on poikkeuksellisen korkea. Keskiarvoa nostavat lauseet "perimäämme emme pysty vaikuttamaan..." ja pienituloinen kouluttamaton mies elää todennäköisesti yhdeksän vuotta lyhyemmän elämän kuin hänen hyvätuloinen vertaisensa...". Tässä on ihmiselämän totuus,jota kierreään kuin kissat kuumaa puuroa. Tämä tiedetään. Tiedetään myös, että ensin mainittu mies sairasta enemmän kuin verrokki. Onnellinen elämäkin on toisen puolella. Tilastot osoittavat, että tämä pienituloinen on huonommin koulutettu, hänen isänsä ja lapsensa ovat yleisesti huonommin koulutettuja kuin hyvätuloisen verrokit keskimäärin.
Kun vertailu tehdään niin, että verrokkina on vastaavien tasojen naiset huomataan, että tämä pienituloinen mies elää lähes kymmenen vuotta lyhyemmän elämän kuin hyvätuloinen nainen.
Jos tämä pienituloinen mies käyttää reippaasti alkoholijuomia ja tupakoi voidaan hänen iästään ottaa vielä muutama vuosi pois.
Näin on näreet hyvät tasa-arvon kannattajat ja kaikki johtuu siitä," ettemme voi perimällemme mitään".
Me ovelat ihmiset olemme järjestäneet elämän niin, että fiksu pärjää aina. Ihmisseparaattori pyörii juuri niillä kierroksilla, joille se on säädetty. Elämän muuttaminen niin henkisen kuin fyysisenkin hyvinvoinnin tasaamiseksi vaatii ylivoimaisia ja mahdottomia asennemuutoksia.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Santtu-K
Onko siis niin, että toivoa ei ole
Kuulun juuri siihen miesryhmään, jonka perintötekijät eivät ole suosiolliset. Olen nykymittapuun mukaan vaatimattomasti koulutettu, kun minulla on vain alempi korkeakoulututkinto, olen introvertti ja sen seurauksena en kuulu mihinkään sosiaaliseen ryhmään, olen lyhytkasvuinen, joten arvostettua asemaa ei koskaan tule. Olen ollut vuosia työpaikkakiusattu ja sen seurauksena kärsin erilaisista terveydellisistä vaivoista ja häiriöistä.
Olisiko paras hankkia tukevaa köyttä, koska on ilmeistä, että mitään toivoa ei ole?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Onko siis niin, että toivoa ei ole
Tämän tutkimuksen mukaan toivoa ei tässä tapauksessa ole: perimä ei tule apuun.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Samppa
Vast: Onko siis niin, että toivoa ei ole
Rakas Santtu, minäkin olen rakenteellisesti tuota aliossa kuvattua häviäjäluokkaa. Se ei ole kuitenkaan tarkoittanut sitä, että elämä olisi köyhää tai synkkää. Pitää vaan valita se arvomaailma,johon omat resurssit riittää. Moni meistä pitää jääkiekosta, mutta osallistuu peliin vain katsomosta. Kyllä elämääkin voi lähestyä katsomosta käsin. Ympäristön paineet ovat silloin harvinaisen kovat, mutta kyllä ne kestää jos tiedostaa oman tilansa. Ei suostu kilvoittelemaan niitten kanssa, joille on annettu enemmän. Vaikkei muuta kuin itseluottamusta.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Mankala
Johtajiksi valitaan pitkiä miehiä
Tämä on tutkijoilta aikamoinen klisee. Ovatko kaikki koripalloilijat johtotehtävissä? Historia muistaa "suurina" johtajina myös useita pätkiä: Napoleon, Aleksanteri Suuri ja A Hitler.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Samppa
Vast: Johtajiksi valitaan pitkiä miehiä
Tosi on! Taitaa olla niin, että lyhyemmillä ihmisillä on ongelma, jota he kompensoivat vahvistamalla muita itsetuntoa kohentavia ominaisuuksiaan päätyen ääritapauksessa diktaattoreiksi.

Muutenkin, mutta erityisesti tämän alion perusteella voisi suositella niille, jotka huutelevat tasa-arvon perään hakeutumista henkisen eriarvoisuuden katakombeihin. Sinne eksyy, ellei pidä mukanaan hyvää lediä ja vahvaa akkumulaattoria. Yrittää kuitenkin kannattaa, sillä siellä pimeyden oloissa saattaa päätyä havaintoon, jonka mukaan yhteiskunta on itse ja tarkoitushakuisesti luonut eriarvoistavia elementtejä. Ehkä luodakseen kilvoittelua luovia elementtejä kaikkien hyväksi. Unohtaen samalla, ettei kaikilla ole samoja edellytyksiä kilvoitella. Se havainto taas johtaa masennukseen ja yhteiskuntavastaiseen ajatteluun.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »