Aivoverenkiertohäiriöissä hoitoon on kiire

Vesa-Matti Väärä

ALIO

Pia Puustelli

Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 kaikkiaan yli puoli miljoonaa kesämökkiä. Trafin rekisterissä oli saman vuoden lopussa puolestaan yhteensä yli 213 000 vesikulkuneuvoa, kuten moottori- ja purjeveneitä sekä vesiskoottereita. Kesäaikaan nämä kaikki lienevät ahkerassa käytössä.

Lomaillessa ja vapaa-ajasta nautiskellessa on hyvä muistaa, että vaikka onnettomuuksiin olisikin varautunut turvavälinein ja vakuutuksin, voi sattua muutakin ikävää. Sairauskohtaus ei katso aikaa eikä paikkaa. Jos se osuu omalle tai läheisen kohdalle on tiedettävä, miten toimia.

Kesäreissujen ja mökkiloman turvaksi puhelimeen kannattaa ladata 112 Suomi -sovellus. Jos hätänumeroon soitto tulee eteen, sovellusta käyttämällä sijaintitieto välittyy hätäkeskukseen automaattisesti.

112 Suomi on ladattavissa sovelluskaupoista ilmaiseksi kaikkiin puhelimiin. Paikannuksen onnistumiseksi sovellukseen pitää muistaa jo asennuksen yhteydessä syöttää oma puhelinnumeronsa.

Nopean toiminnan lisäksi välttämätöntä on myös tunnistaa hätä. Suomessa noin 25 000 ihmistä vuodessa sairastaa aivoverenkiertohäiriön, tavallisimmin aivoinfarktin eli aivoverisuonitukoksen. Heistä noin joka neljäs on työikäinen ja yhä useampi nuori, jopa alle parikymppinen. Kohtaus voi siis iskeä omalle tai läheisen kohdalla iästä riippumatta. Aivoliiton Korvaamaton kovalevy -hankkeen teettämässä tutkimuksessa kuitenkin vain 36 prosenttia suomalaisista tiesi, mitkä ovat aivoverenkiertohäiriön oireet.

Ihmisen saadessa aivoverenkiertohäiriön, soitto 112:een käynnistää tehokkaan hoitoketjun. Sen tavoite on saada sairastunut viiveettä suoraan oikeaan sairaalaan.

Hoitoon on kiire, koska aivoinfarktin liuotushoito on aloitettava ensitunteina. Verisuonen tukkeutuminen aiheuttaa aivokudokseen hapenpuutteen. Mitä kauemmin verenkierto on estynyt, sitä suuremmiksi vauriot kasvavat. Jokainen minuutti on siis kirjaimellisesti elintärkeä. Myös aivoverenvuodoissa hoito on aloitettava mahdollisimman nopeasti.

Nopea hoitoon pääsy edellyttää, että sairastunut itse tai muu paikalla oleva henkilö tunnistaa oireet ja soittaa heti hätänumeroon. Aivoverenkiertohäiriöihin ei välttämättä liity kipua ja sairastunut ei aina huomaa oireita itse.

Tunnista siis nämä oireet: Puheen puuroutuminen tai sanojen löytämisen vaikeus. Toisen suupielen roikkuminen. Toisen raajan tai raajaparin heikkous. Näköhäiriöt.

Jos olet epävarma oireista, voit tehdä kolmen kohdan pikatestin: Pyydä henkilöä nostamaan molemmat kädet vaakasuorina ylös. Pyydä häntä hymyilemään. Pyydä häntä sanomaan jokin lause, esimerkiksi oma nimensä tai mikä viikonpäivä tänään on.

Jos jokin näistä ei onnistu normaalisti, soita välittömästi hätänumeroon.

Tärkeää on myös tietää, että vaikka aivoverenkiertohäiriön oireet menisivätkin ohi, niiden takia pitää aina soittaa hätänumeroon. Ohimenevän aivoinfarktin eli TIA:n (Transient Ischemic Attack) oireet kestävät tyypillisimmin 2–15 minuuttia, useimmiten alle tunnin. Hoitoon on kuitenkin hakeuduttava välittömästi, sillä TIA:n sairastaneista vähintään joka kymmenes saa vakavan aivoinfarktin viikon kuluessa, monet heistä jo ensimmäisen vuorokauden aikana.

Kesällä, ja erityisesti lomalla, alkoholin käyttö saattaa lisääntyä. Runsas juominen ja voimakas krapula lisäävät aivoverenkiertohäiriöiden riskiä. Alkoholi nostaa hetkellisesti verenpainetta, joka rasittaa verisuonia, myös aivoissa. Krapula puolestaan saattaa aiheuttaa sydämen rytmihäiriöitä, kuten eteisvärinää. Eteisvärinässä riski verihyytymien syntymiseen ja niiden kulkeutumiseen aivoihin on suuri.

Aivoverenkiertohäiriöitä voi kuitenkin ehkäistä ennalta. Niiden tärkein riskitekijä, johon voi itse vaikuttaa, on juuri edellä mainittu kohonnut verenpaine. Kannattaa siis tietää omat paineensa.

Verenpaineen mittaaminen on helppoa kotona tai mökilläkin. Jos omaa mittaria ei kuitenkaan ole, saa lukemansa selville helposti työterveyshoitajan vastaanotolla tai terveyskeskuksessa. Turvalliset luvut ovat 135/85 mmHg tai alle.

Onnettomuuksien tai sairastumisen pelolla ei toki pidä kesäänsä pilata. Varautuminen ja riskien minimointi kannattaa kuitenkin aina. Rentoa ja turvallista kesää kaikille!

Kirjoittaja on viestintäsuunnittelija, Korvaamaton kovalevy -hanke, Aivoliitto.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.