Oletko sinä joka kolmas?

ALIO

Sari Knaapi-Junnila

Jani Koskinen

Minna Rantanen

Mikäli kirjainyhdistelmä GDPR ei sano sinulle mitään, et ole ainoa. Joka kolmas eurooppalainen ei nimittäin ole vielä ehtinyt kuulla EU:n yleisestä tietosuoja-asetuksesta (GDPR).

Kyse on asetuksesta, joka suojaa oikeuksiasi sekä henkilökohtaisten tietojesi keräämistä, käsittelyä ja käyttöä. Sen soveltaminen alkoi jäsenvaltioissa vuosi sitten. Tarkempaa tietoa henkilötietojen hallinnasta ja tietosuojaoikeuksistasi löydät esimerkiksi Tietosuojavaltuutetun toimiston sivuilta.

Tietojasi kerätään jatkuvasti. Tiedot, jotka liittyvät tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan henkilöön, ovat henkilötietoja. Useimmat meistä mieltävät henkilötiedoiksi varmaankin henkilötunnuksen, nimen, osoitteen, puhelinnumeron, ehkä myös lähiomaisten nimet.

Kuitenkin kyse voi olla myös jostain aivan muusta tunnistamisen mahdollistavasta tekstistä, kuvasta, videosta tai vaikka puhutusta äänestä. Toisinaan, esimerkiksi lääkärillä käydessämme, tietojen keräys tuntuu luonnolliselta ja tiedämme niiden antamisen olevan hyödyksi itsellemme.

Myös tietojen keruu osana arkisia rutiinejamme tuntuu luonnolliselta. Tätä tapahtuu sosiaalista mediaa, kanta-asiakas- ja jäsenkortteja käyttäessä sekä pankki- ja vakuutusasioita hoitaessa.

Lisäksi tiedonkeruuta tapahtuu ilman, että tiedostaisimme sitä lainkaan. Tästä on esimerkkinä puhelimen paikkatietojen seuranta. GDPR olikin hyvä alku, mutta yksilöä suojaavat lisätoimet ovat välttämättömiä.

Tiesitkö olevasi arvokkaan raaka-aineen tuottaja ja välttämätön osa datamarkkinoita?

Nykyään Suomessakin puhutaan usein datasta. Dataa voisi kuvata vaikka pieniksi, yksittäisiksi tiedonjyväsiksi ja niistä kertyviksi raaka-ainemassoiksi. Sinä ja minä tuotamme lakkaamatta tätä raaka-ainetta datamarkkinoille. Mikäli siis olit ajatellut, etteivät sinun tietosi kiinnostaisi ketään, olet erehtynyt.

Vaikka pitäisit itseäsi aivan tavallisena, tietosi ovat silti – tai ehkä juuri siksi – hyvinkin haluttua kauppatavaraa. Tietojasi voidaan käyttää monessa yhteydessä hyödyksesi.

Mutta, sinun sijaan hyötyjä saattaa olla myös jossain aivan muualla. Ja pahimmassa tapauksessa tietojasi käytetään arvojesi vastaisiin tarkoituksiin tai peräti sinua vastaan. Siksi kannattaakin pysähtyä miettimään, kuka tietojasi hallinnoi ja kuka niistä oikeastaan hyötyy.

Eettisesti kestävä datatalous perustuu ihmisten oikeudelle omiin tietoihinsa. Tällaisessa, ihmislähtöisessä, datataloudessa yksilö ei siis ole ainoastaan raaka-aineen tuottaja. Hänen arvonsa ei perustu pelkästään kykyyn edistää muiden etuja, vaan ihmisellä on arvo itsessään. Ihmislähtöisessä datataloudessa yksilö on itsestään kertyneiden tietojen hallitsija.

EU:ssa tehty työ yksilönsuojan ja datatalouden selkeiden pelisääntöjen (esim. GDPR ja esitys uudeksi ePrivacy-direktiiviksi) sopimiseksi on tärkeätä tähän tavoitteeseen pääsemiseksi. Nämä pelisäännöt ovat samalla keinoja, jotka auttavat eurooppalaisia yrityksiä profiloitumaan luotettavina yhteistyökumppaneina.

Tämä on tärkeä kilpailuvaltti globaaleilla markkinoilla, jossa asiakkaat ovat nykyään yhä tietoisempia yksityisyyteen, läpinäkyvyyteen ja yhteiskuntavastuuseen liittyvistä asioista. Eettiset toimintatavat ovatkin mahdollisuus niin yksilöille, yrityksille, kuin myös maailmanlaajuisesti kestävälle datataloudelle.

Työtä eettisen datatalouden puolesta tehdään paraikaa Sitran IHAN-hankkeessa, ja erityisesti Turun yliopiston IHAN Etiikka -osahankkeessa. IHAN-hankekokonaisuuden tarkoituksena on luoda valtioiden rajat ylittäviä reiluja pelisääntöjä datan hyödyntämiseen.

IHAN Etiikka on Sitran rahoittama monitieteinen tutkimushanke. Tässä Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa toteutettavassa hankkeessa pureudutaan erityisesti eettisen datan käytön kysymyksiin. IHAN Etiikka -hanke onkin jatkumoa sille IT-etiikka -työlle, jota tietojärjestelmätieteen oppiaineessa ja erityisesti Future Ethics -tutkimusryhmässä on tehty jo vuosia.

Kirjoittajat toimivat tutkijoina IHAN Etiikka -tutkimushankkeessa Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa. Eettinen datan käyttö Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa on meneillään IHAN Etiikka -tutkimushanke. Se on osa Sitran Ihmislähtöinen datatalous (IHAN) -hanketta, jonka tarkoituksena on luoda reiluja pelisääntöjä datan hyödyntämiseen.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.