Miina Sillanpää ja tämän päivän kotitaloustyöntekijöiden oikeudet

Miina Sillanpään syntymästä tulee tänään kuluneeksi 153 vuotta. Sillanpää oli paitsi Suomen ensimmäinen naisministeri ja ensikotitoiminnan merkittävä vaikuttaja, myös entinen palvelija ja vuonna 1989 perustetun Suomen Palvelijataryhdistyksen perustaja. Hänen nimeään kantava kotiapulaislaki Lex Miina hyväksyttiin eduskunnassa vuonna 1949. Laki edisti merkittävästi kotiapulaisten työoikeuksia ja muun muassa rajasi heidän työpäivänsä 10 tuntiin.

Miina Sillanpää kuvattuna 1920-luvulla. Hänen nimeään kantava kotiapulaislaki hyväksyttiin eduskunnassa 1949. Laki edisti merkittävästi kotiapulaisten työoikeuksia.
Miina Sillanpää kuvattuna 1920-luvulla. Hänen nimeään kantava kotiapulaislaki hyväksyttiin eduskunnassa 1949. Laki edisti merkittävästi kotiapulaisten työoikeuksia.

ALIO

Merita Jokela

Kaari Mattila

Vaikka perinteinen kotiapulaisen eli nykyisen kotitaloustyöntekijän ammatti on lähes kadonnut Suomesta, on monista Miina Sillanpään ajamista asioista tullut 2010-luvulla taas ajankohtaisia myös Suomessa kuin kansainvälisesti.

Kansainvälisen työjärjestön ILO:n mukaan maailmassa on noin 67 miljoonaa kotitaloustyöntekijää, epävirallisten arvioiden mukaan luku on lähempänä 100 miljoonaa. Yksityisissä kotitalouksissa tapahtuva palkattu kotitalous- ja hoivatyö, kuten siivous, ruoanlaitto ja muut kotityöt sekä lasten- ja vanhustenhoito, on monissa maissa naisten yleisin palkkatyön muoto: esimerkiksi Brasiliassa ja Etelä-Afrikassa noin 16 prosenttia kaikista työssäkäyvistä naisista on kotitaloustyöntekijöitä. Joissain maissa kuten Intiassa myös merkittävä määrä miehiä työskentelee kotitalouksissa. Monissa maissa huomattava osa kotitaloustyöntekijöistä on lapsia, tyttöjä ja poikia.

Kotitaloustyöhön liittyy paljon sekä maiden välistä että maiden sisäistä siirtolaisuutta: miljoonat naiset työskentelevät siirtotyöntekijöinä ulkomailla. Esimerkiksi Filippiineiltä lähtee vuosittain noin 100 000 uutta henkilöä kotitalous- ja hoivatyöhön ympäri maailmaa, ja Etelä-Aasian maista kuten Intiasta ja Bangladeshista tuhansia työntekijöitä esimerkiksi Persianlahden maihin.

Euroopassa työskentelevistä kotitaloustyöntekijöistä merkittävä osa on joko tilapäisesti tai pysyvämmin Eurooppaan työn perässä muuttaneita siirtolaisia. Myös Suomessa työskentelee yksityisissä kotitalouksissa siirtolaisia, mutta ilmiön yleisyydestä ja työsuhteiden muodosta on vain vähän tietoa.

Kotitaloustyöntekijät ovat perinteisesti olleet kotitalouksien suoraan palkkaamia työntekijöitä, mutta nykyään yhä useampi on yksityisyrittäjä tai työntekijä esimerkiksi siivous- ja hoiva-alan yrityksissä, näin myös Suomessa. Tätä muutosta ovat vauhdittaneet osittain kotitalousvähennyksen ja palvelusetelin kaltaiset politiikkatoimet, joilla kotitalouksia on kannustettu yksityisten koti- ja hoivapalveluiden ostamiseen.

Kotitalous- ja hoivatyön kasvavasta kysynnästä huolimatta alan arvostus on pysynyt alhaisena ja työehdot ovat monissa maissa muita aloja heikommat, osassa maissa myös lainsäädäntö laahaa jäljessä tämän työntekijäryhmän osalta. Niissäkin maissa, joissa lainsäädäntö on kunnossa, työoikeudet toteutuvat usein käytännössä heikosti. Työtä tehdään tyypillisesti ilman työsopimusta ja lain antamaa suojaa, mikä tarkoittaa ettei työstä saa ylityökorvauksia tai lomaa. Maissa, joissa sosiaaliturva on ansioperusteinen, työntekijöillä ei myöskään ole pääsyä terveydenhuoltoon eikä heille kerry eläkettä.

Yksityisissä kotitalouksissa tehtävää kotitaloustyötä on myös hyvin vaikea valvoa, mikä altistaa työntekijät hyväksikäytölle. Pahimmassa tapauksessa työtä tehdään ympäri vuorokauden orjatyötä muistuttavissa oloissa. Kotitaloustyöhön kytkeytyy globaalisti ihmiskauppaa sekä maiden sisällä että maiden välillä, ja uhrina on sekä aikuisia naisia ja miehiä, että tyttöjä ja poikia.

Viime vuosina kotitaloustyöntekijöitä koskeva lainsäädäntö on monissa maissa parantunut merkittävästi. Tätä on edistänyt osaltaan ILO:n kotitaloustyötä koskeva yleissopimus vuodelta 2011, jossa määritellään alan työehdoille kansainväliset standardit. Tähän mennessä vain 28 maata (mukaan lukien Suomi) on hyväksynyt yleissopimuksen.

Muiden Euroopan maiden tavoin myös Suomessa kotitaloustyö ja alan työntekijöiden oikeudet ovat ajankohtaisia: väestörakenteen muutos ja kasvava hoivatarve asettavat paineita uusille ratkaisuille erityisesti vanhustenhoidossa, ja yksityisellä kotihoivalla paikataan jo monissa maissa julkisia palveluita muun muassa kotitalousvähennyksen ja palvelusetelijärjestelmien kaltaisilla toimilla.

Osa hoiva-alan yrityksistä pyrkii rekrytoimaan työntekijöitä nimenomaan muista maista, kuten Filippiineiltä. Kun työntekijän maassa oleminen on sidottu tiettyyn paikkaan, on hänellä käytännössä vähän mahdollisuuksia peräänkuuluttaa oikeuksiaan mahdollisissa ongelmatilanteissa. Usein myös tiedon puute työnantajan velvollisuuksista ja omista oikeuksista voi altistaa hyväksikäytölle.

Ratkaisuja etsittäessä keskustelu on niin Suomessa kuin muissa Euroopan maissa keskittynyt ensisijaisesti kotitalouksien tarpeisiin. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, minkälaisia työmarkkinoita yksityisten palveluntarjoajien ja työntekijöiden suosiminen synnyttää, ketkä töitä tekevät ja millaisilla työehdoilla. Poliittisella päätöksenteolla ja julkisilla toimilla on tässä merkittävä rooli, sillä ne ohjaavat suurelta osin kotitalouksien valintoja – oli kyse sitten satunnaisesta siivoustyöstä tai säännöllisemmästä kotiavun tarpeesta.

Monista edistysaskelista huolimatta kotityön asema vähempiarvoisena ja voimakkaasti sukupuolittuneen työnä on säilynyt Miina Sillanpään ajoista. Tulevaisuuden kannalta on tärkeää pohtia, minkälaiseksi kotitaloustyön markkinat muodostuvat, ja miten kotityö järjestetään niin, että työoikeudet ja ihmisoikeudet toteutuvat työntekijöiden osalta. Tässä keskeisiä kysymyksiä ovat koti- ja hoivatyön riittävä viranomaisvalvonta sekä kotitaloustyöntekijöiden ottaminen tavalla tai toisella mukaan työehtoja koskeviin neuvotteluihin.

Merita Jokela on erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella sosiaalipolitiikan tutkimuksen yksikössä. Kaari Mattila on Ihmisoikeusliiton pääsihteeri. Molempien kirjoittajien väitöskirjat käsittelevät kotitaloustyöntekijöiden asemaa ja siihen kytkeytyvää eriarvoisuutta.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
Kimmo Ikonen
Pieni oikaiseva täsmennys
Miina Sillanpää oli vuonna 1898 perustamassa Palvelijattarien yhdistystä, jonka puheenjohtajana hän toimi vuodesta 1900. Sittemmin Palvelijataryhdistys tunnettiin vuodesta 1920 Taloustyöntekijäin yhdistyksen nimellä. Sen tehtävänä oli keulahahmonsa Miina Sillanpään johdolla parantaa suuren, mutta heikosti palkatun naisammattikunnan elämänlaatua. (Lähde: Miina Sillanpään säätiön julkaisusarja A:3 Vammalan Kirjapaino Oy 1998, toimittanut Johanna Välimäki 1996
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »