Alio: Majoitustoiminta taloyhtiöissä tarvitsee selkeät pelisäännöt

Juuso Kallio

Virpi Hienonen

Uudet innovatiiviset toimintamallit haastavat säädösympäristöä esimerkiksi markkinoillepääsyn vaatimusten, verotuksen, työn ja kuluttajansuojan osalta. Aina ei ole selvää, minkä lainsäädännön piiriin uudenlaiset toimintamallit kuuluvat tai mitä lakisääteisiä velvoitteita missäkin tilanteessa pitäisi hoitaa.

Työ- ja elinkeinoministeriön jakamistaloustyöryhmän huhtikuussa julkaistussa loppuraportissa käsitellään ratkaisuvaihtoehtoja jakamistalouden säädösympäristön haasteisiin. Jakamistalouteen liittyvällä lyhytaikaisella majoitustoiminnalla tarkoitetaan lähtökohtaisesti niin sanottua vertaismajoitusta, jossa yksityishenkilöt vuokraavat omistamansa asunnon lyhytaikaisesti toiselle yksityishenkilölle jonkin välittäjänä toimivan alustan kautta. Jakamistaloudelle ominaisesti asunnon vuokraamiseen liittyy tyypillisesti satunnaisuus ja ei-ammattimaisuus.

Lyhytaikaista majoitustoimintaa ilmentää Airbnb-tyyppinen majoitus, joka on lisääntynyt merkittävästi lähivuosien aikana. Tilastotietoa ja tarkkoja määriä vuokraustoiminnan laajuudesta ei kuitenkaan ole saatavilla.

Ilmiön kasvu näkyy Kiinteistöliiton neuvonnassa. Tällä hetkellä raja sen suhteen, mikä on asuinhuoneiston vuokrausta ja mikä sellaista lyhytaikaista majoitustoimintaa, joka on asuinhuoneisossa sallittua, on epäselvä. Epäselvää on myös se, milloin lyhytaikaista majoitustoimintaa on pidettävä ammattimaisena ja milloin ei-ammattimaisena toimintana. Taloyhtiöiden hallituksille, isännöitsijöille ja kaikille osakkaille on ensisijaisen tärkeää tietää, milloin lyhytaikainenmajoitustoiminta yhtiössä on sallittua ja milloin ei.

Majoitus- ja ravitsemistoimintaa säätelevän lain mukaan majoitustoiminnalla tarkoitetaan ammattimaisesti tapahtuvaa kalustettujen huoneiden tai muiden majoitustilojen tarjoamista tilapäistä majoitusta tarvitseville asiakkaille. Lain esitöiden mukaan ammattimaisuuden arviointiin vaikuttaa se, että tavoitellaanko toiminnalla taloudellista hyötyä.

Laki ei koske toimintaa, joka on luonteeltaan satunnaista. Toimintaa voidaan pitää satunnaisena, jos se on kertaluonteista tai vain hyvin harvoin toistuvaa.

Rakennuksen käyttötarkoitus ja asemakaava tuovat asiaan oman ulottuvuuden. Majoitustilalle on lainsäädännössä asetettu erilaiset määräykset, mitä asuinhuoneistolle koskien esimerkiksi pelastusturvallisuutta. Majoitus lisää asuinkiinteistössä tapahtuvaa kulkua ja liikennettä.

Majoitustoiminta edellyttää yleensä oman asemakaavamerkinnän. Kaavassa liiketoimintaa on voitu rajoittaa osin tai kokonaan siten, että ainoastaan asuinrakennukset ja asuinhuoneistot ovat sallittuja.

Ympäristöministeriön erityisasiantuntija Lauri Jääskeläinen totesi maaliskuussa, että kerrostaloasunto jatkuvassa Airbnb-käytössä rinnastuu majoitustoimintaan ja tällainen tilanne vaatisi lähtökohtaisesti huoneiston käyttötarkoituksen muutosta.

Asunto-osakeyhtiöt odottavat selkeämpiä sääntöjä ja ohjeita lyhytaikaisen vuokrauksen ja majoitustoiminnan rajanvetoon. Kiinteistöliitto on esittänyt, että asuinhuoneistossa sallitun vuokrauksen ja/tai majoitustoimintaan riittyvä ongelma ratkaistaisiin muuttamalla asunto-osakeyhtiölakia.

Käyttötarkoitukseltaan asunnoksi määritellyssä huoneistossa sallittaisiin vuoden aikana esimerkiksi enintään kahdeksan eri käyttäjätahoa. Asunnoksi määritellyssä huoneistossa sallittua käyttäjätahojen määrää ei saisi ylittää kalenterivuoden aikana. Jos määrä ylitettäisiin, kyse olisi käyttötarkoituksen vastaisesta käytöstä asunnoksi määritellyssä huoneistossa. Seurannan vuoksi tämä esitys sisältäisi ilmoitusvelvollisuuden vuokralaisista tai majoittujista taloyhtiölle.

Rakennusvalvontaviranomaisen kanta on ratkaisevassa asemassa ennen mahdollisia lakimuutoksia. Toivommekin, että rakennusvalvonnat ohjeistavat minkälainen huoneiston käyttö ei ole rakennusluvan käyttötarkoituksen mukaista asumista vaan majoitustoimintaa. Mikäli rakennusvalvontaviranomainen arvioi huoneistossa harjoitetun toiminnan majoittamiseksi ja edellyttää yhtiöltä käyttötarkoituksen muutosta ja erilaisten turvallisuusmääräysten noudattamista, tulisi asunto-osakeyhtiöllä olla mahdollisuus tarvittaessa kieltää majoitustoiminnan jatkaminen huoneistossa asunto-osakeyhtiölain mukaisen hallintaanoton uhalla tai hakea osakkaan suostumuksella huoneistoon käyttötarkoituksen muutosta.

Taloyhtiölle viranomaisen kanta toimii perusteluna mahdolliselle yhtiöoikeudelliselle hallintaanottomenettelylle. Ennen kuin viranomaisen näkemys asiassa on virallinen, ei riskiä tuomioistuinkäsittelyn lopputuloksesta taloyhtiön kannata ottaa.

Juuso Kallio on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomen toiminnanjohtaja ja Virpi Hienonen vanhempi lakiasiantuntija Suomen Kiinteistöliitossa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
K.K.
Maijoitustoiminnassa on ongelmansa
Airbnb on tapa säästää majoituskustannuksissa, mutta ero on usein hotellihuoneisiin nähden jopa olematon. Tärkein ero tulee kodinomaisuudesta ja tunnelmasta, jota ”laitosmaisuus” ei tarjoa.

Suurimmat ongelmat lienevät mahdolliset häiriöt ja turvallisuus. Turvallisuudessa myös paloturvallisuudella on yksityisessä asunnossa alemmat vaatimukset, eikä rakennusvalvonta tee hotellille edellytettävää käyttöön otto tarkastusta.

Aliossa esitetyn kategorisen 8 kerran majoittumisrajan asettaminen olisi kuitenkin täysi mielivaltaista, eikä sitä ole perusteltu sen enempää kuin 2, 6, 10 tai vaikka 20 kertaa majoittumistakaan, eikä se kelpaa minkään lain perusteeksi.

Ammatti isännöitsijänä en näe myöskään haltuunottoa millään lailla ongelmattomaksi ratkaisuksi, koska se asettaa valtavasti lisää byrokratiaa jo ennestäänkin kuormitetulle hallitukselle ja tämän työrukkaselle eli isännöitsijälle.

Enne kuin säädetään lisää normistoa, niin pitäisi kyllä ensin miettiä sen seurauksia. Jos airbnb ei ole ongelmaton asia sekään, niin vielä vähemmän ongelmaton olisi nyt esitetty uudistus
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »