Puheenvuoro: Ihmisoikeusloukkauksiin puututtava tiukemmin

Veikko Somerpuro

Lauri Hannikainen

Antisemitismi on lisääntymässä Euroopassa. Kaksi keskeistä ryhmää, jotka manifestoivat juutalaisvastaisuuttaan, ovat äärioikeisto ja islamistit. Entä mikä rooli on Israelin miehityspolitiikalla Palestiinassa? Se on lisännyt muslimien Israel-vastaisuutta ja muutenkin eurooppalaisten kritiikkiä Israelia kohtaan.

Israel perustelee kovaotteista toimintaansa Palestiinassa sitä vastaan suunnatulla terrorismilla. Juutalaissiirtokuntien perustamista perustellaan sillä, etteivät palestiinalaiset maanomistajat käytä omistamaansa maata hyödyllisesti, joten sen pakkolunastaminen on hyväksyttävää.

Israelista kysytään myös, miksi Israelia syytetään enemmän kuin useita muita maita, jotka miehittävät vieraita alueita tai joissa on ihmisoikeusloukkauksia? Miksi syyttelyn kohteeksi on joutunut juutalaisvaltio, jonka asukkaiden isovanhemmat ja vanhemmat joutuivat julman Holocaustin uhreiksi toisen maailmansodan aikana? Onko arvostelun perusteena antisemitismi, israelilaiset kysyvät?

Miten kansainvälinen yhteisö on suhtautunut viime aikoina vieraita alueita vallanneisiin valtioihin? Venäjän suorittama Krimin anastaminen sai vastaansa jyrkän tuomion ja länsimaiden pakotteita. Kovan reaktion sai myös Irakin suorittama Kuwaitin anastaminen: YK:n valtuuttamat asevoimat voittivat sodan ja palauttivat Kuwaitin itsenäisyyden.

Marokon suorittama Länsi-Saharan – Afrikan viimeisen siirtomaan – anastaminen on saanut YK:n tuomion. YK:n kansainvälinen tuomioistuin vahvisti Länsi-Saharan kansan täyden itsemääräämisoikeuden. Marokko on vesittänyt YK:n pyrkimykset järjestää kansanäänestys Länsi-Saharassa. Afrikan unioni tunnustaa Saharan demokraattisen arabitasavallan ja hyväksynyt sen jäsenvaltiokseen, mutta länsivallat ovat katselleet Länsi-Saharan kuristamista sivusta.

EU:n tuomioistuin on julistanut, etteivät EU:n ja Marokon solmimat kalastussopimus ja maataloussopimus sisällä Länsi-Saharaa, mutta jäsenvaltiot venkoilevat edelleen. Ne hyötyvät Länsi-Saharan luonnonrikkauksista ja kalastusvyöhykkeestä. Länsi-saharalaiset asuvat joko pakolaisleireillä Algeriassa tai Länsi-Saharan autiomaaosassa.

Euroopan valtioiden asenne Israelia kohtaan on aika samanlainen kuin Marokkoa kohtaan. Ne ovat äänestäneet YK:ssa siirtokuntien jatkuvaa perustamista vastaan mutta käytännössä olleet passiivisia. Voisi sanoa, että Marokon kummisetänä toimii Ranska ja Israelin kummisetänä USA.

Entä räikeät ihmisoikeusloukkaukset monissa valtioissa, miksi niiden annetaan jatkua? Loukkauksia tapahtuu niin monissa maissa, ettei kansainvälisellä yhteisöllä ole voimia tehokkaaseen reagointiin. Keskitytään vain niihin valtioihin, joissa reagointi olisi ilmeisen tehokasta.

Lisäksi valtioissa hallitukset eivät ole ikuisia ja uusi hallitus saattaa lopettaa loukkaukset. Sen sijaan valtaajavaltion politiikka ainakin Länsi-Saharassa ja Palestiinassa näyttää olevan tarkoitettu pysyväksi. Näiden kansojen itsemääräämisoikeus tukahdutetaan ja siitä seuraa ihmisoikeuksien laajamittaisia loukkauksia.

Israel rakentaa yhä uusia muurien ympäröimiä juutalaissiirtokuntia, jotka vievät parhaita maita ja jakavat Palestiinan alueen tilkkutäkiksi. Palestiinassa asuu yli puoli miljoonaa israelilaisjuutalaista ja määrä kasvaa jatkuvasti. Tilanne ei parane, jos kansainvälinen yhteisö tyytyy vain sanalliseen arvosteluun. Sama on tilanne Länsi-Saharassa. Niin kauan kuin länsivallat eivät halua painostaa Israelia ja Marokkoa pakotteilla, näkymät ovat toivottomat.

Israelilla ja Marokolla on vastassaan kansainväliset solidaarisuusliikkeet, mutta toistaiseksi niillä ei ole tarpeeksi voimaa. Näyttäisi siltä, että Palestiinaa koskeva solidaarisuusliike kasvaa pikkuhiljaa, sillä onhan Palestiinassa vastakkainasettelu siinä mielessä erityisen kärjekästä, kun vastakkain ovat uskonnollisesti ja etnisesti erilaiset ihmisryhmät.

Varmasti Israelin arvostelijoiden joukossa on antisemitistejä, mutta solidaarisuusliikkeessä on tehty selvä ero antisemitismin ja kansainväliseen oikeuteen perustuvan Israelin arvostelun välillä.

Kirjoittaja on kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori (Turun yliopistosta).

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.