Minne menet maatalousmuovi

ALIO

Leena Erälinna

Muovi on läsnä meidän kaikkien elämässä, eikä tästä poikkeusta tee maatalous. Muovin avulla voidaan taata hevosille, naudoille ja lampaille hyvälaatuinen rehu sekä vähentää kasteluveden ja torjunta-aineiden tarvetta vihannes- ja marjatiloilla. Muovi on siis ”hyvä renki”, mutta hoitamattomasta muovijätteestä voi syntyä ”huono isäntä”.

Arvioidaan että Suomessa syntyy vuosittain runsas 10 000 tonnia maatalousmuovijätettä. Yli puolet tästä on paalimuovia, loput pakkausmuoveja sekä puutarhaviljelyssä käytettäviä katemuoveja ja -harsoja. Pakkausmuovit kuuluvat tätä nykyään tuottajavastuun piiriin ja maatalouden tuotantopanosten pakkaukset voidaan toimittaa maksutta yritysterminaaleihin. Valtaosa maatalousmuovista menee tällä hetkellä kuitenkin energiakäyttöön, ainoastaan viidennes kierrätetään.

Suomessa olisi kuitenkin potentiaalia kierrättää maatalousmuovia materiaalina nykyistä enemmän. Usein todetaankin, että muovia kierrätetään materiaalina vain silloin, kun se on puhdasta ja sitä syntyy suuri määrä samaa laatua.

Suomalaisille hevos- ja karjatiloille myydään vuosittain noin 7 000 tonnia paalikäärintäkalvoa (PE-LLD), joka olisi mahdollista kierrättää muuksikin kuin energiaksi. Alueellisia ja valtakunnallisia keräyspalveluita on olemassa, ja kierrätyskelpoista muovia on riittävästi saatavilla. Näiden avulla maatalousmuoveja ei ole kuitenkaan saatu kiertoon. Missä siis mättää?

Maataloudessa ajatus muovin kierrättämisestä ei ole uusi. Kemiran lannoitesäkkejä on maatiloilla kierrätetty 1970-luvulta alkaen - ja 4H-yhdistykset keräävät niitä edelleen. Nykyisin ne säkit, joita Yaran organisoimassa keräyksessä ei oteta vastaan, voi tuottajavastuun mukaisesti viedä maksutta yritysterminaaleihin.

Kotieläin- ja hevostilat ovat myös erittäin motivoituneita kierrättämiseen. Varsinais-Suomessa ja Hämeessä tehdyt kyselyt ja haastattelut osoittivat, että viljelijät olivat erittäin kiinnostuneita muovijätteen kierrätyksestä.

Likaisen maatalousmuovijätteen keräys ja kierto (LiMuKe) -hankkeen toteuttamien keräysviikkojenaikana viljelijät toivat lajiteltua ja puhdasta muovijätettä keräysasemille yli odotusten. He olivat valmiit lajittelemaan käytetyt muovit laaduittain, varastoimaan ja pitämään ne puhtaana. Lisäksi he olivat valmiit kuljettamaan käytetyt muovit keräyspisteisiin varsin pitkienkin matkojen takaa.

Maatalousmuovin kierrätys ei ole kiinni maatalousyrittäjien taidosta, osaamisesta tai tahdosta. Yleisesti nykyiset keräys- tai kierrätysmaksut koetaan vain liian korkeiksi ja kustannusten jakautuminen keräysketjussa epäreiluksi.

Keruuta ja kierrätystä hidastaa tätäkin enemmän tiedon ja tiedotuksen puute. Tietoa, esimerkiksi maataloudessa syntyvän pakkausmuovin kierrättämisestä, ei tahdo löytyä mistään tai keltään. Vastaavasti keräyksestä vastaavat yritykset kertovat tiloilta kerättävä muovilaadun olevan liian likaista ja sekalaista materiaalikiertoon.

Perimmäisenä syynä maatalousmuovin kierrätyksen vähäisyyteen on vuoropuhelun sekä kierrätysmuovia jalostavien ja hyödyntävien yritysten puute. Kiinan tuontikiellon jälkeen Eurooppa on tukehtumassa maatalousmuovijätteeseen, eikä kierrätysmateriaalia jalostavia ja hyödyntäviä yrityksiä Suomessa tai Euroopassakaan juuri vielä ole.

Suomeen on syntymässä maatalous ja rakennusmuovijätteen jalostukseen ja keräykseen erikoistunutta teollisuutta, joten toivoa on. Edelleen tarvitaan paikallisia ja valtakunnallisia toimijoita sekä tiivistä yhteistyötä ja vuoropuhelua koko ketjussa aina tuotantopanosvalmistajasta, käyttäjään ja kierrättäjään.

Yhteistyötä tarvitaan muun muassa siitä, miten syntypaikkalajittelulla voidaan nostaa muovijätteen jalostusastetta ja vähentää kustannuksia koko arvoketjussa. Arvioidaan, että tulevaisuudessa hyvälaatuisesta kierrätysmuovista voi syntyä vielä pulaa.

Euroopan komission muovistrategia hyväksyttiin tammikuussa 2018. Agriculture Plastic Environment Europen (APE) kunnianhimoisena tavoitteena on nostaa Euroopassa maatalousmuovijätteen kierrätys nykyisestä 28 prosentista 70 prosenttiin vuoteen 2022 mennessä. Samoin keväällä 2018 julkaistussa Vähennä ja vältä, kierrätä ja korvaa – Muovitiekartta Suomelle on asetettu kansalliset tavoitteet maatalousmuovijätteen kierrätyksen tehostamiseksi. Maatalousmuovin osalta Muovitiekartan toimeenpano on jo aloitettu.

Tiedotuksella ja koko arvoketjun yhteistyöllä maatalousmuovijätteestä voidaan tehdä ”hyvä renki”, jos niin vain halutaan.

LiMuKe-hankkeen loppuraporttiin voi tutustua www.maatalousmuovijate.fi -sivustolla.

Kirjoittaja toimii projektipäällikkönä Turun yliopiston Brahea-keskuksessa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.