Lapsella oikeus yksityiselämän suojaan myös perhepiirissä

ALIO

Virve Toivonen

Suvianna Hakalehto

Oikeus yksityiselämän suojaan on sekä aikuisille että lapsille yhtä lailla kuuluva perustavanlaatuinen perus- ja ihmisoikeus. Se on turvattu perustuslaissa sekä useissa kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa.

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsen yksityisyyteen, perheeseen, kotiin tai kirjeenvaihtoon ei saa puuttua mielivaltaisesti tai laittomasti eikä lapsen kunniaa tai mainetta saa laittomasti halventaa. Sopimus myös takaa lapselle oikeuden lain suojaan silloin kun yksityisyyttä rikotaan. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä lasten yksityiselämän on katsottu nauttivan erityistä suojelua lasten haavoittuvan aseman vuoksi.

Lapsella on oikeus yksityiselämän suojaan paitsi julkisen vallan toiminnassa kuten koulussa ja terveydenhuollossa, myös perhepiirissä. Yksityiselämän suojaan kuuluu jokaisen oikeus määrätä itse siitä, miten ja missä yhteydessä hän julkisuudessa esiintyy. Sekä viranomaiset että huoltajat ovat osaltaan vastuussa siitä, että lapsen yksityiselämän suoja toteutuu.

Julkisen vallan velvollisuus turvata lapsen yksityiselämän suoja on helppo hyväksyä. Haastavampaa on mieltää sitä, että lasten perus- ja ihmisoikeudet rajoittavat myös vanhempien valtaa. Perhepiirissä lapseen kohdistuvia oikeudenloukkauksia ei välttämättä ymmärretä sellaiseksi vaan niitä saatetaan pitää kasvatusoikeuteen kuuluvina ja luonnollisina asioina.

Korkein oikeus antoi viime vuonna lapsen yksityiselämän suojaa perheessä koskevan ratkaisun (KKO 2018:81). Tapauksessa huoltaja oli videoinut tilannetta, jossa sosiaaliviranomaiset ja poliisi olivat tulleet noutamaan hänen kahta alaikäistä huostaanotettua lastaan. Toinen henkilö oli huoltajan pyynnöstä julkaissut videon. Lapset olivat videolta tunnistettavissa, vaikka heidän kasvojaan oli sumennettu. Sekä huoltaja että videon kuvannut henkilö tuomittiin yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä.

Korkein oikeus katsoi, että video kajosi erittäin syvälle lasten itsenäiseen oikeuteen yksityiselämään ja julkaisu ylitti selvästi sen, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä. Korkeimman oikeuden arvion mukaan huoltajan oli täytynyt pitää varsin todennäköisenä, ettei hän saa rajoituksetta julkaista lapsiaan koskevia tietoja eikä teon oikeudenvastaisuutta poistanut huoltajien suostumus videon julkaisemiseen eikä julkaisun tarkoitus osallistua yleiseen keskusteluun viranomaistoiminnan asianmukaisuudesta ja voimankäytöstä.

Lastensuojelun asiakkaana olevat lapset ovat haavoittuvassa asemassa oleva lapsiryhmä, jonka oikeuksien toteutumiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Huostaanottojen taustalla on vaikeita ongelmia ja haastavia perhetilanteita. Lapsi ja vanhemmat voivat olla monenlaisten tukitoimenpiteiden kohteena. Kaikki nämä ovat arkaluonteisia, yksityisyyden ydinalueelle kuuluvia tietoja, jotka ovat lain mukaan salassa pidettäviä. On itsestään selvää, ettei lastensuojeluviranomainen voi käydä niistä julkista keskustelua ja kuten korkeimman oikeuden ratkaisusta käy ilmi, myöskään huoltajan oikeudet eivät ole rajoittamattomat.

Huoltajan on otettava lapsen henkilökohtaisista asioista päättäessään huomioon lapsen perus- ja ihmisoikeuksista johtuvat rajoitukset. Viimesijaisena rajana on huoltajan velvoite toimia lapsen edun mukaisesti. Esimerkiksi lapsen terveyttä ja kehitystä vaarantavat toimet eivät ole koskaan sallittuja.

Lastensuojelussa yksityisen ja julkisen välinen raja saattaa toisinaan hämärtyä lastensuojelun perhehoidossa, jossa huostaanotettu lapsi sijoitetaan yksityiseen perheeseen. Perhesijoituksen tarkoitus on turvata lapselle kodinomainen hoito ja tasavertainen asema suhteessa perheen mahdollisiin biologisiin lapsiin. Perhehoitaja ei kuitenkaan ole sijoitetun lapsen huoltaja, vaan hän hoitaa julkista hallintotehtävää osana kunnan sosiaalihuollon palvelujärjestelmää. Perhehoitajaa sitoo siten sama salassapitovelvoite kuin lastensuojeluviranomaistakin.

Koska jo yksin lastensuojelun asiakkuus on salassapidettävä tieto, perhehoitajan oikeus puhua julkisesti paitsi sijoitetun lapsen, myös tämän vanhempien asioista, on varsin rajoitettu. Jokaisen lapsesta vastuussa olevan juridisiin velvollisuuksiin kuuluu huolehtia lapsen oikeudesta yksityiselämän suojaan.

Virve Toivonen on yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa ja Suvianna Hakalehto oikeustieteen professori Itä-Suomen yliopistossa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.