Kaiken kansan karnevaalit

ALIO

Veli Pekka Toropainen

Millainen on Saaristolaismarkkinoiden, Heikin markkinoiden, Keskiaikamarkkinoiden, Kansainvälisten suurmarkkinoiden ja muiden niitä muistuttavien tapahtumien historia? Kuljemme nykyisin näissä tapahtumissa rauhallisesti jonossa ja tarkastelemme kojujen tarjontaa.

Kehitys tähän suuntaan alkoi jo 1800-luvun puolivälissä, jolloin sanomalehdissä kauhisteltiin markkinahumua, juopottelua, varkauksia ja rahan tuhlaamista sekä laiskottelua.

Turussa järjestettiin 1800-luvulla kuudet viralliset vuosittaiset markkinat. Tammikuun markkinoita seurasivat laskiaismarkkinat ja kevään karjamarkkinat. Kesällä pidettiin Pietarin markkinat ja syksyllä syysmarkkinat ja karjamarkkinat.

Turun porvariston mielestä näin monet markkinat olivat tarpeettomat. Vuoden 1863 valtiopäivien päätöksen mukaisesti laskiaisen ja Pietarin päivän markkinat lakkautettiin, sillä niiden tarve verrattuna muihin oli vähentynyt. Niitä pidettiin lisäksi turmiollisina markkinahumuun tottuneelle yksinkertaiselle kansalle.

Väki kokoontui kuitenkin edelleen huvittelemaan, vaikka markkinat muistuttivat jatkossa kaupankäynniltään lähinnä tavallista toripäivää. Sanomalehdissä ivailtiinkin, että kun pari mummoa toi luutansa torille, ilmestyi paikalle kyllä runsain määrin huvittelunhaluista väkeä lähipitäjistä ja kauempaa.

Turussa markkinoita on vietetty todennäköisesti jo kaupungin syntymästä lähtien. Instituutio vakiintui niin, että vuotuiset päivät ilmoitettiin jo edellisenä vuonna, jotta maaseudun kansa osasi tulla paikalle myymään tuotteitaan ja ostamaan tarvitsemansa suolan, kankaat ja muun tavaran. Maaseudulla markkinoiden ulkopuolella käyty maakauppa oli kiellettyä, sillä kaupankäynti tuli keskittää kaupunkeihin ja porvarisoikeudet saaneiden kauppiaiden käsiin valtakunnan eduksi.

Turussa 1800-luvulla pidetyillä markkinoilla tärkeimpiä maalaisten myyntituotteita olivat kaikenlaiset puusta veistetyt astiat ja tarvekalut sekä ruokatavarat ja halot. Kaikkein tärkeimpänä pidettiin kuitenkin jokirannassa käytyä silakkakauppaa.

Hämeentullin takana järjestetyillä karjamarkkinoilla myytiin ja vaihdettiin puolestaan pääasiassa hevosia ja nautakarjaa niin että tanner tömisi ja maa pölisi.

Markkinoiden kaupankäynnin merkitys väheni 1800-luvun puolivälin jälkeen, sillä 1860-luvulla toteutunut elinkeinovapaus lisäsi kauppojen määrää Turussa ja mahdollisti maakauppojen ja käsityöyritysten perustamisen maaseudulle.

Turussa oli lisäksi liike, jossa oli esillä eri liikkeenharjoittajien tuotteita, joita saattoi tilata mallikappaleen perusteella. Tarpeelliset tavarat saattoi siten ostaa joka päivä ilman markkinamatkaa. Lisäksi kulkuyhteydet paranivat, kun tieverkostoa kehitettiin ja rautatieyhteyksiä avattiin.

Markkinat oli määrätty kaksipäiväisiksi, sillä niiden pitkittymisen lieveilmiöt aiheuttivat järjestyshäiriöitä ja pahennusta kaupungissa. Kansa ei tästä välittänyt, vaan kokoontui markkinoiden aattona kaupunkiin. Jo silloin markkinahumu oli korkeimmillaan.

Koska maassa ei ollut varsinaisia karnevaaleja, piti kansa markkinoita sellaisina. Maaseudulla työt jäivät tekemättä, kun nuori työväki huvitteli kaupungissa useita päiviä ja oli vielä kotiin palattuaan työkyvyttömänä krapulassa. Markkinamatkat saattoivat venyä viikonkin mittaisiksi.

Kaupungin alkoholiliikkeet suljettiin 1880-luvun alusta lähtien markkinoiden ajaksi, mutta tillikoista ja krouveista sai juotavaa. Myös oluttehtailijat myivät tuotteitaan. Poliisi korjasi kaduilta joka markkinoilla kymmeniä juopuneita, jotka eivät kyenneet huolehtimaan itsestään. Juopumus johti seksuaaliseen siveettömyyteen, kun kaupungissa oli tarjolla maksullisia naisia.

Kaduilla ajettiin hevosilla hurjasti, jolloin jalankulkijat saattoivat vammautua tai jopa saada surmansa. Yksillä markkinoilla poliisi saattoi sakottaa yli kymmentä hurjastelijaa.

Hevoskaupassa harjoitettiin vilppiä ja eläimiä varastettiin krouvien ja markkinavieraiden majapaikkojen pihoilta. Myös taskuvarkaat olivat taattuja markkinoiden menestyjiä. Karjamarkkinoille tuotiin rääkättyjä hevosraakkeja, joita viranomaiset joutuivat takavarikoimaan niiden surkean tilan vuoksi.

Työväestön ajanhukan lisäksi kauhisteltiin sitä, miten lapset ja nuoret kuluttivat vähäiset rahansa markkinakaruselleihin sekä muihin vempaimiin ja markkinakrääsään, joilla heitä houkuteltiin. Yksinkertaisena pidetty nuori työväki puolestaan tuhlasi rahansa kaikkeen turhaan koreaan tavaraan, jota ilman sen olisi ollut parempi olla.

Markkinoilla myydään edelleen ruokatavaroita, mutta saaristolaisten silakan sijaan voi ostaa vaikkapa savolaista kalakukkoa, turkkilaista leipää tai itävaltalaisia strudeleita. Markkinakrääsääkin on tarjolla. Tahti on siis sama kuin sata vuotta sitten, mutta villi meno on sentään saatu suitsittua!

Kirjoittaja on filosofian tohtori ja tutkija.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
Mari
Pitkät perinteet
Kiitos mielenkiintoisesta kirjoituksesta. Siitä huomasi oitis, että menohan on aivan sama nykyään. No hevospelit voi muuttaa autoihin, kaikenlaista krääsää on myynnissä, ja porukat örveltää ympäriinsä niin vappuna kuin taiteiden yönä eikä laskiaisen markkinatkaan ole unohtuneet. Kaikki on vain kaupallistunut entistä enemmän. Meno taitaa olla yhtä hurjaa kuin entisinä aikoina ja sakotuksia, poliisin putkaan laittojakin tarvitaan ja tuosta markkinahumuun tottumattomasta yksinkertaisesta kansasta en nyt sano enempää.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »