Puheenvuoro: Kestävyyskriisi muuttaa työtä – askelia parempaan tulevaisuuteen?

Martti Komulainen

Taru Konst

Työelämän murros puhuttaa. Digitalisaatio ja globalisaatio muuttavat työntekoa ja työssä vaadittavaa osaamista.

Harvemmin työn murrosta tarkastellaan kestävyyskriisin näkökulmasta, vaikka tarve siirtyä kohti kestävämpää yhteiskuntaa ja taloutta on ehkä suurimpia työn muutosten aiheuttajia. Jos kestävyyskriisi työn muuttumisen yhteydessä mainitaan, on keskustelu usein täynnä uhkakuvia.

Hiilineutraalisuuteen pyrkiminen muuttaa työtä ja työntekoa. Energiasektorin muutokset kuten uudet teknologiat ja resurssien tehokkaampi hyödyntäminen voivat olla hyväksi paitsi ilmastolle ja luonnolle, myös taloudellisesti kannattavia ratkaisuja sekä työllisyyteen positiivisesti vaikuttavia tekijöitä.

Työntekijöitä tarvitaan uusien energiamuotojen ja resurssitehokkaiden ratkaisujen suunnitteluun, tuotantoon ja palveluun.

Kiertotalous luo uusia ja uudenlaisia työpaikkoja. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan raportin mukaan uudenlaisia ammatteja tulee syntymään. Näitä voivat olla esimerkiksi hiilijalanjäljen laskija, kaupunkiviljelijä, keinoliha- tai biomateriaalikasvattaja, tuulivoimahuoltaja ja aurinkopaneelisiivooja.

Yllättäen moni ala saattaa muuttua aiempaa työvoimavaltaisemmaksi, kun fossiilienergiaan perustuvien tuotantomenetelmien käyttö vähenee.

Nykymaailmassa ei ole kannattavaa korjata tuotteita, mutta kun resursseja ja raaka-aineita täytyy käyttää aiempaa tehokkaammin ja myös vähemmän, voi kertakäyttökulutukseen perustuva ajattelu muuttua. Tällöin tuotteiden korjaus ja huolto sekä niihin liittyvien muiden palveluiden kysyntä voivat kasvaa ja mahdollistaa hyvin työllistävien käsityöammattien määrän lisääntymisen.

Tiukentuvan ympäristölainsäädännön on pelätty vähentävän työpaikkoja. Todellisuudessa vaikutus on ollut päinvastainen, on syntynyt uusia työpaikkoja ja uusia kestäviä innovaatioita. Suomessa ympäristöteknologia-alan liikevaihto on ohittanut metsä- ja paperiteollisuuden.

Myös maatalous ja ruokatuotanto ovat muutoksessa. Kestävään tulevaisuuteen pyrittäessä maankäytön tulisi sitoa hiiltä aiempaa enemmän ja ruoantuotannon muututtava aiempaa kasvipohjaisemmaksi ja kasvituotannon monilajisemmaksi. Työ ei näilläkään aloilla siis lopu vaan muuttuu.

Vanhojakin ammatteja tarvitaan mutta menetelmät ja tuotteet kehittyvät. Muutos koskettaa muitakin aloja. Sitran Mikko Dufvan mukaan esimerkiksi rakennusala voi muuttua siten, että korjausrakentamisen osuus lisääntyy, hiiltä sitovan puun käyttö rakentamisessa kasvaa, ja olemassa olevaa infrastruktuuria uudelleen käytetään uusilla kestävillä tavoilla muuttamalla vaikkapa parkkihalleja kaupunkikasvihuoneiksi.

Automaation, tekoälyn ja robottien pelätään vievän ihmisten työt. Todennäköisesti ne eivät voi korvata ihmistä töissä, joissa vaaditaan luovuutta, inhimillistä kosketusta tai kykyä toimia yllättävissä ja muuttuvissa tilanteissa.

Kestävä tulevaisuus edellyttää, että sellaisen työn, joka huolehtii ihmisistä ja luonnosta, on noustava arvostuksessa. Nykymaailmassa on paljon hyväpalkkaisia ja arvostettuja töitä, jotka ovat kestävän yhteiskunnan, ilmaston tai luonnon näkökulmasta hyödyttömiä tai jopa haitallisia. Samaan aikaan ammatit, jotka ovat tuottavat eniten hyvää ihmisille ja vähiten haittaa ympäristölle, ovat vähiten arvostettuja ja matalapalkkaisia, kuten lasten tai vanhusten hoito.

Työn merkityksellisyys on tutkimusten mukaan työntekijöille yhä tärkeämpää. Työllä koetaan olevan merkitystä, jos työnantajaorganisaatio toimii eettisesti, kestävää tulevaisuutta rakentaen ja yhteistä hyvää edistäen.

Poliittisella päätöksenteolla voidaan kehittää työtä suuntaan, joka käyttää nykyistä vähemmän resursseja ja lisää ihmisten, eläinten ja luonnon hyvinvointia. Nykyään tilanne on usein päinvastainen. Tehoeläintuotantoa ja kaivosteollisuutta tuetaan julkisella rahalla, koulutus ja kasvatus sekä vanhusten ja lasten hoito ovat säästöjen kohteena.

Kestävyyskriisillä voi olla monia positiivisia vaikutuksia työn murrokseen. Vaikka monesta asiasta on perusteltua luopua, kuten kertakäyttökulutuksesta, lomalennoista tai eläinperäisestä ravinnosta, niin tilalle voidaan saada asioita, joilla tutkimusten mukaan on aidosti ihmisten hyvinvointia lisäävä vaikutus. Näitä ovat työn merkityksellisyyden kasvu, yhteisöllisyyden ja osallistumisen lisääntyminen, sekä terveellinen ruokavalio ja puhdas työ- ja elinympäristö.

Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kauppatieteen lisensiaatti.