Näkövammaisten integroituminen pahasti kesken

PUHEENVUORO

Matti Ojamo

Miksi näkövammaisen koulutuspolku jää lyhyemmäksi kuin ikätoverinsa? Työllistyminen on myös vaikeaa, vain viidennes työikäisistä on täysiaikaisessa työssä. Kaiken lisäksi heidän perheytymisensä ei noudata yleistä kaavaa. Nuoret näkövammaiset elävät perheissä lapsen asemassa pitempään kuin muut nuoret. Aikuiset elävät perheiden ulkopuolella useammin kuin muu väestö.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) väestöpohjaisten tutkimusten mukaan näkövammaisten määrä on Suomessa kääntynyt laskuun. Toisaalta väestö ikääntyy ja näköä uhkaavat sairaudet yleistyvät ikävuosien myötä.

Silmäsairauksien hoidossa on kuitenkin edistytty ja useissa tapauksissa pystytään hidastamaan tai estämään näkökyvyn lasku. Lasiaiseen tehtävät pistoshoidot ovat parantaneet yleisimmän näkövamman aiheuttajan, verkkokalvon keskeisen osan rappeuman (AMD) ennustetta.

Diabetes yleistyy Suomessa. Sen aiheuttaman silmäsairauden, retinopatian, hoito on kehittynyt. Sokeutuminen on harvinaista. Näkövammaisia on noin yksi prosentti väestöstä, ikääntyneistä heitä on kuutisen prosenttia.

THL:n näkövammarekisterin tekninen ylläpitäjä on Näkövammaisten liitto (NKL) ry. Sairaaloista ja lääkäreiltä on saatu rekisteri-ilmoituksia jo 35 vuotta. Aineistoa käytetään myös tutkimuksissa.

NKL seuraa näkövammaisten sosiaalista asemaa poimimalla rekisteröidyille henkilöille tilastokeskuksen tietokannoista tiedot koulutuksesta, työllisyydestä, perheytymisestä, asumisesta, ammateista ja tuloista. Kenenkään tietosuoja ei tässä vaarannu, koska kaikki tunnistetiedot poistetaan yhdistelyjen jälkeen.

15 prosenttia näkövammaisista on vammautunut ennen kouluikää. Kouluiässä vammautuu noin kymmenen prosenttia. Lapset ja nuoret koulutetaan hallitsemaan opiskelutekniikat.

Varsinkin ala-asteella näkövammainen oppilas joutuu tiukille. Yleensä hän on ensimmäinen näkövammainen luokassaan. Kaikki eivät kehtaa tai uskalla käyttää kiikareita tai muita apuvälineitä kun huomion herättäminen on kiusallista. Niinpä heidän opintiensä katkeaa liian aikaisin.

Jo toisen asteen koulutuksessa tarvitaan nykyisin ITC-taitoja. Oppikirjoja on vähemmän, tiedot poimitaan netistä itsenäisesti hakien. Hyvin apuvälineensä hallitsevalle näkövammaiselle tämä ei ole ongelma, mutta se hidastaa työskentelyä. Niinpä työikäisistä näkövammaisista pelkän perusasteen koulutuksen varaan jää 37 prosenttia (koko väestössä 23 %). Vastaavasti korkea-asteen tutkintoja on näkövammaisista suorittanut 19-32 prosenttia koko väestöstä.

Koulutustaso ja työllistyminen kulkevat käsi kädessä. Pelkän perusasteen varassa olevista näkövammaisista vain yhdeksän prosenttia on täysin työllistyneitä, korkea-asteen tutkintoja hankkineista sen sijaan työllistyneitä on 56 prosenttia. Näiden lisäksi joka viides näkövammainen on osittain työllistynyt.

Parhaiten näkövammaisille soveltuvat niin sanotut "siistit sisätyöt", joissa voi käyttää tietokoneita ja nettiä hyväkseen. Ammattivalikoima on laaja. Yhä useampi ammatti soveltuu nykyisin näkövammaisille. Yhteiskunnan kovalle sektorille, kaupan, teollisuuden ja kuljetusten aloille näkövammaisten on vaikeampi työllistyä.

NKL on seurannut näkövammaisten sosiaalista asemaa vuodesta 1988 alkaen. Profiili on pysynyt samana; koulutusaste on muita alempi, työllisyys laahaa perässä ja perheytyminen on vaikeaa.

Viimeiset tiedot (2015) kuitenkin osoittavat, että nuorten itsenäistyminen on päässyt vauhtiin. Kotona lapsen asemassa elävien osuus on pienentynyt samalla kun perheiden ulkopuolella elävien itsenäisten "city-sinkkujen" osuus on kasvanut. Opiskelijoiden osuus on pienentynyt ja työllisten kasvanut. Johtuuko tämä apuvälineillä opiskelun hankaluudesta vai kertooko se näkövammaisten nuorten halusta päästä suoraan työelämään ja irti kodin piiristä?

Toimintakyvyn säilyttäminen vaatii näkövammaiselta oma-aloitteellisuutta. On otettava selvää mihin kaikkeen palveluun hänellä on oikeus ja miten niiden pariin pääsee. Tässä auttavat sairaaloiden näkövammaisten kuntoutusohjaajat, NKL:n alueelliset edunvalvojat ja näkövammaisyhdistyksien kokemusasiantuntijat. Kunnista saa vammaispalveluja. Sosiaali- ja vammaispalveluissa etsitään säästöjä, palveluja on yhdistetty ja ulkoistettu.

Valtaosa näkövammaisista on ikääntyneitä. Näkövammarekisteriin uusina ilmoitettujen keski-ikä on 83 vuotta. Liian usein iäkkäät näkövammaiset jäävät yksin. Sukulaiset asuvat kaukana, ystävät ovat kuolleet, naapureita ei tunneta, mistä saada tietoa saatavilla olevista palveluista?

Silmäsairauksista osa johtaa näönvaraisen toimintakyvyn alenemiseen. Sokeus on harvinaista. Vaikka näkötilanteelle ei voitaisikaan mitään, ihmistä voidaan aina auttaa.

Kirjoittaja on valtiotieteiden maisteri, tutkimuspäällikkö Näkövammaisten liitto ry:ssä.