Risto Timonen

Olli Hakala

Kiertotalous, materiaalien kiertoa kertokäyttökulttuurin sijasta suosiva ajattelutapa, on vahvasti mukana alueen yritysten toiminnassa. Varsinais-Suomen Ely-keskuksen julkaiseman tutkimuksen mukaan kolme viidestä Varsinais-Suomen ja Satakunnan teollisuusyrityksestä on mukana kiertotaloudessa. Luku on ilahduttavan korkea, mutta sen takaa löytyy vahva kahtiajako: suurimmille yrityksille materiaalien kierto ja sivuvirtojen hyötykäyttö ovat osa arkirutiineja, mutta pienille toimijoille asia tuottaa haasteita.

Kiertotalouden keskeisenä tavoitteena on säästää luonnonvaroja sekä hyödyntää materiaalit tehokkaasti ja kestävästi: tuotteet valmistetaan niin, että jätteen synty minimoidaan ja kaikki materiaalit pystytään käyttämään uudelleen. Kiertotalous on yksi vastaus ilmastonmuutokseen, kestävään jätteiden käsittelyyn sekä raaka-aineiden riittävyyteen.

Pienet yritykset (liikevaihto alle 400 000 euroa) eivät tutkimuksen mukaan usko, että kiertotalous voisi tuoda jatkossa liikevaihdon kasvua, eivätkä myöskään osaa eritellä millainen tuki edistäisi kaikkein tehokkaimmin niiden kiertotaloustyötä.

Vastaavasti suuret yritykset (yli 10 miljoonaa) myyvät aktiivisesti sivuvirtojaan ja ovat kiinnostuneet löytämään uusia ostajia.

Taloustutkimuksen 200 yrityksen otannalla tekemässä haastattelututkimuksessa näkyy myös erikoistumisen merkitys: kaksi kolmesta yrityksestä ei käytä muiden jätteitä tai sivuvirtoja tuotannossa, mutta 80 prosenttia myy tai voisi myydä virtojansa muiden käyttöön. Muutamat toimijat siis erikoistuvat sivuvirtojen hyödyntämiseen ja toisaalta erikoistuminen tuo mahdollisuudet investointeihin ja teknologian kehittämiseen.

Yleensä juuri aloituskustannukset ovat usealla toimijalle merkittäviä haasteita, kun kyseessä on uudenlainen toimintamalli ja lopputulos on epävarma. Haasteiden ohella edelläkävijöille avautuu kuitenkin myös uudenlaisia markkinoita ja mahdollisuuksia. Jotta kiertotalouden liiketoimintapotentiaali saadaan hyödynnettyä, on tärkeää kaventaa suurten ja erikoistuneiden yritysten sekä pienten toimijoiden välistä kuilua. On tarpeen luoda kanavia tiedon välitykseen, verkostoitumiseen sekä uuden osaamisen leviämiseen. Kiertotalous on mahdollisuus, ja sen tulisi olla mahdollista kaikille yrityksille.

Kun materiaalit kiertävät, tarvitaan neitseellisiä raaka-aineita vähemmän ja materiaalien saatavuus paranee. Tämä tukee myös paikallistaloutta.

Hyvä esimerkki on Varsinais-Suomessa vahvasti edennyt pyrkimys poistotekstiilien hyödyntämiseen. Sekä tekstiilien lajittelu että käsittely vaativat työvoimaa. Lopputuloksena syntyvä kangas, eriste tai esimerkiksi komposiitti luovat mahdollisuuksia uudelle liiketoiminnalle.

Kiertotalouden positiiviset vaikutukset näkyvät joissain tapauksissa myös katukuvassa: rakennustyömaat ovat siistiytyneet, kun rakennusjätteitä lajitellaan yhä paremmin. Osin syynä ovat tiukentuneet vaatimukset, osin taloudelliset realiteetit – jos jätteellä on arvo, se kannattaa käyttää hyödyksi. Kehittyvä teknologia muuttaa yhä useammat jätteet ja tuotantolaitosten sivuvirrat hyödyntämiskelpoisiksi ja hyvällä suunnittelulla varmistetaan, että tuotteissa käytetyt materiaalit valmistetaan kestäviksi, korjattavaksi, uudelleenkäytettäväksi ja lopulta kierrätettäviksi.

Kiertotalous on keskeisessä osassa Suomen valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa, joka korostaa materiaalitehokasta tuotantoa, jätteen määrän vähentämistä ja tehokkaita kierrätysmarkkinoita. Myös jätesuunnitelman yksi tavoite on, että uudelleenkäyttö ja kierrätys luovat uusia työpaikkoja.

Julkinen sektori voi paitsi luoda edellytyksiä uusien ratkaisujen käytölle, mutta myös näyttää esimerkkiä: julkiset hankinnat ovat Suomessa vuodessa arvoltaan noin 35 miljardia euroa. Kiertotalouden periaatteita ja liiketoimintamalleja tukevia hankintoja suosimalla voidaan levittää kiertotalouden uusia ideoita ja luoda elintärkeitä referenssejä uusille kasvuhaluisille toimijoille. Hankinnoilla on todistetusti suuri merkitys uusien innovaatioiden syntymiseen.

Risto Timonen on ylijohtajana ja Olli Hakala erityisasiantuntijana Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa.