Alio: Kiertotalous on mahdollisuus

Risto Timonen

Olli Hakala

Kiertotalous, materiaalien kiertoa kertokäyttökulttuurin sijasta suosiva ajattelutapa, on vahvasti mukana alueen yritysten toiminnassa. Varsinais-Suomen Ely-keskuksen julkaiseman tutkimuksen mukaan kolme viidestä Varsinais-Suomen ja Satakunnan teollisuusyrityksestä on mukana kiertotaloudessa. Luku on ilahduttavan korkea, mutta sen takaa löytyy vahva kahtiajako: suurimmille yrityksille materiaalien kierto ja sivuvirtojen hyötykäyttö ovat osa arkirutiineja, mutta pienille toimijoille asia tuottaa haasteita.

Kiertotalouden keskeisenä tavoitteena on säästää luonnonvaroja sekä hyödyntää materiaalit tehokkaasti ja kestävästi: tuotteet valmistetaan niin, että jätteen synty minimoidaan ja kaikki materiaalit pystytään käyttämään uudelleen. Kiertotalous on yksi vastaus ilmastonmuutokseen, kestävään jätteiden käsittelyyn sekä raaka-aineiden riittävyyteen.

Pienet yritykset (liikevaihto alle 400 000 euroa) eivät tutkimuksen mukaan usko, että kiertotalous voisi tuoda jatkossa liikevaihdon kasvua, eivätkä myöskään osaa eritellä millainen tuki edistäisi kaikkein tehokkaimmin niiden kiertotaloustyötä.

Vastaavasti suuret yritykset (yli 10 miljoonaa) myyvät aktiivisesti sivuvirtojaan ja ovat kiinnostuneet löytämään uusia ostajia.

Taloustutkimuksen 200 yrityksen otannalla tekemässä haastattelututkimuksessa näkyy myös erikoistumisen merkitys: kaksi kolmesta yrityksestä ei käytä muiden jätteitä tai sivuvirtoja tuotannossa, mutta 80 prosenttia myy tai voisi myydä virtojansa muiden käyttöön. Muutamat toimijat siis erikoistuvat sivuvirtojen hyödyntämiseen ja toisaalta erikoistuminen tuo mahdollisuudet investointeihin ja teknologian kehittämiseen.

Yleensä juuri aloituskustannukset ovat usealla toimijalle merkittäviä haasteita, kun kyseessä on uudenlainen toimintamalli ja lopputulos on epävarma. Haasteiden ohella edelläkävijöille avautuu kuitenkin myös uudenlaisia markkinoita ja mahdollisuuksia. Jotta kiertotalouden liiketoimintapotentiaali saadaan hyödynnettyä, on tärkeää kaventaa suurten ja erikoistuneiden yritysten sekä pienten toimijoiden välistä kuilua. On tarpeen luoda kanavia tiedon välitykseen, verkostoitumiseen sekä uuden osaamisen leviämiseen. Kiertotalous on mahdollisuus, ja sen tulisi olla mahdollista kaikille yrityksille.

Kun materiaalit kiertävät, tarvitaan neitseellisiä raaka-aineita vähemmän ja materiaalien saatavuus paranee. Tämä tukee myös paikallistaloutta.

Hyvä esimerkki on Varsinais-Suomessa vahvasti edennyt pyrkimys poistotekstiilien hyödyntämiseen. Sekä tekstiilien lajittelu että käsittely vaativat työvoimaa. Lopputuloksena syntyvä kangas, eriste tai esimerkiksi komposiitti luovat mahdollisuuksia uudelle liiketoiminnalle.

Kiertotalouden positiiviset vaikutukset näkyvät joissain tapauksissa myös katukuvassa: rakennustyömaat ovat siistiytyneet, kun rakennusjätteitä lajitellaan yhä paremmin. Osin syynä ovat tiukentuneet vaatimukset, osin taloudelliset realiteetit – jos jätteellä on arvo, se kannattaa käyttää hyödyksi. Kehittyvä teknologia muuttaa yhä useammat jätteet ja tuotantolaitosten sivuvirrat hyödyntämiskelpoisiksi ja hyvällä suunnittelulla varmistetaan, että tuotteissa käytetyt materiaalit valmistetaan kestäviksi, korjattavaksi, uudelleenkäytettäväksi ja lopulta kierrätettäviksi.

Kiertotalous on keskeisessä osassa Suomen valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa, joka korostaa materiaalitehokasta tuotantoa, jätteen määrän vähentämistä ja tehokkaita kierrätysmarkkinoita. Myös jätesuunnitelman yksi tavoite on, että uudelleenkäyttö ja kierrätys luovat uusia työpaikkoja.

Julkinen sektori voi paitsi luoda edellytyksiä uusien ratkaisujen käytölle, mutta myös näyttää esimerkkiä: julkiset hankinnat ovat Suomessa vuodessa arvoltaan noin 35 miljardia euroa. Kiertotalouden periaatteita ja liiketoimintamalleja tukevia hankintoja suosimalla voidaan levittää kiertotalouden uusia ideoita ja luoda elintärkeitä referenssejä uusille kasvuhaluisille toimijoille. Hankinnoilla on todistetusti suuri merkitys uusien innovaatioiden syntymiseen.

Risto Timonen on ylijohtajana ja Olli Hakala erityisasiantuntijana Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
mediatyöläinen
Kierrätys kannattaa
Täyttä asiaa ELY-keskuksen hepuilta. Jos samanlainen selkeys saataisiin muillekin sektoreille esim.maatalouden ja ruoantuotannon siirtämiseksi luomuun niin hyvä heilusi ja kunnolla. Mutta kun "Bermudan kolmio" MTK-Kesko-Kepu on jo vuosikymmenet jarrutellut vääjäämätöntä siirtoa ja siten jätättänyt Suomen EU:ssa maitojunan Jere-jarruvaunuksi. Myrkkyjen syytäminen peltoon ja vesien saastuttaminen on mielisairasta puuhaa. Samoinkuin eläinten kiduttaminen elinkeinon nimissä minkkitarhauksessa. Ympäristösihteerit eivät edes uskalla mennä tarkistamaan olosuhteita ja ilmiselvää lainrikkomista. Lähes kaikki Länsi-Suomen joet ovat niin saastuneita ettei niissä ole juurikaan kaloja vesilinnuista puhumattakaan. Tästäkin "kiitos" maataloudelle. Ja entäs Itämeri? Aivan turhaa syytää miljoonia suojeluun niinkauan kun myrkytyksestä maksetaan riihikuivaa rahaa maajusseille. Koskahan tämä hulluus loppuu?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »