EU:n arktinen työmaa on mahdollisuuksia täynnä

Suomen loppusuoralla olevaa ja 7.5. 2019 päättyvää kaksivuotista puheenjohtajuutta Arktisessa neuvostossa on käytetty ja voidaan entisestään käyttää hyväksi Euroopan unionissa. Heinäkuussa alkava ja puoli vuotta kestävä EU-puheenjohtajuutemme on mahdollisuus valtavirtaistaa arktista politiikkaa EU:ssa ja viedä keskeisiä arktisia kysymyksiä eteenpäin niin paikallisesti, alueellisesti kuin Euroopan arktisilla alueilla laajemminkin – kysymysten globaalia ulottuvuutta unohtamatta.

www.teemukuusimurto.com

ALIO

Harri Mäki-Reinikka

Euroopan unionin politiikassa on keskitytty viime vuosina hyvinkin kattaviin toimiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. EU käyttää nykyisellä rahoituskaudellaan budjetistaan 20 prosenttia tähän työhön ja kun komission seuraava monivuotinen määrärahaesitys aikanaan hyväksytään, ilmastonmuutokseen kytkeytyvä budjettiosuus noussee 25 prosenttiin.

EU:n ilmastorahoituksen merkittävä kasvu tarkoittaa huomattavasti suurempia panostuksia tutkimushankkeisiin, joita muun muassa Horisontti Eurooppa -ohjelman puitteissa kilpailutetaan ja joista päätetään eri kriteereiden pohjalta hankkeiden toteuttamiskelpoisuus ja vaikuttavuus huomioon ottaen.

Arktis, jossa ilmasto lämpenee kaksi kertaa nopeammin kuin maapallolla keskimäärin, on ilmastonmuutoksen yksi keskeisimmistä barometreistä ja siten yksi kasvavan ilmastorahoituksen kohteista.

Suomen korkeatasoinen ilmasto-, ympäristö- ja arktinen osaaminen sekä maamme asemoituminen ilmastonmuutostyön kärjessä tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia hakea EU-rahoitusta ja toteuttaa hankkeita, joista hyötyvät kaikki.

Samalla kun arktisten alueiden merkityksestä ilmastonmuutoksessa on saatu enemmän tietoa, niin on havaittu, kuinka vähäistä Arktiksen tuntemus on ja kuinka vähän siellä tapahtuvia muutoksia ja niiden heijastusvaikutuksia tunnetaan.

Kuluvan vuoden alkupuolellakin on jo useasti vastaanotettu uutta ja yllätyksellistä tietoa muun muassa ikijään ennustettua nopeammasta sulamisesta ja haurastumisesta, jota tutkakuvatkaan eivät ole havainneet.

Jään sulamiseen keskeisesti vaikuttava tekijä on musta hiili, johon Suomen puheenjohtajuuskaudella Arktisessa neuvostossa on erityisen paljon kiinnitetty huomiota ja jonka osalta työ jatkuu.

On rohkaisevaa, että mustan hiilen päästöjen vähentämiseen ja Arktisen neuvoston musta hiili -työn hyödyntämisen suhtaudutaan myös EU:ssa myönteisesti. Mahdollisuuksia nostaa aihe esille myös globaalisti EU:n strategioita ja kumppanuuksia hyödyntäen on syytä käyttää hyväksi.

Niin Suomessa, Arktisen neuvoston puitteissa kuin Euroopan unionissa lähtökohtana on tasapainoisten ja kestävien taloudellisten ratkaisujen etsiminen ilmastohaasteet ja ympäristö huomioon ottaen. Samalla on otettu käyttöön uusia käsitteitä, kuten resilienssi ja kiertotalous ja konkreettisia hankkeita tarkasteltu entistä perusteellisemmin ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset huomioiden.

Arktisen alueen uusien mahdollisuuksien joukkoon liittyvät vahvasti muun muassa liikenne- ja viestintäyhteydet Euroopan ja Aasian välillä jään sulamisesta ja erityisesti Koillisväylän avautumisesta johtuen. Jo nyt on nähtävissä, että meriliikenne erityisesti Venäjän LNG-viennistä johtuen arktisilla vesillä vilkastuu merkittävästi.

Kun ajatellaan, että Eurooppa ja Aasia kattavat yhdessä noin 55 prosenttia maailmankaupasta ja 75 prosenttia maailman turismista, niin muitakin syitä meriliikenteen vilkastumiselle kuin LNG Jäämerellä on.

Tähän kokonaisuuteen kuuluu keskeisesti mahdollisuus vahvistaa Suomen logistista asemaa varmistamalla, että komission esitys eurooppalaisen raideydinverkon ulottamisesta Tornioon ja Ruotsin kautta Narvikiin toteutuu – ja että Jäämeren ratahanke Rovaniemeltä Norjan Kirkkoniemen saadaan sisällytettyä EU:n TEN-T -ydinverkkohankkeiden joukkoon hyvissä ajoin ennen vuoden 2023 uusia päätöksiä.

Meriliikenteen kasvu herkillä arktisilla vesillä korostaa myös sitä, että vuonna 2017 hyväksyttyä polaarikoodia sovellettaisiin tehokkaasti käytäntöön ja että raskaan polttoöljyn käyttö kiellettäisiin. EU:n asemaa kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n polaarikysymysten koordinoinnissa, kansainvälisessä etsintä- ja pelastuskykyjen kehittämistyössä, vihreissä kuljetusratkaisuissa ja miehittämättömien alusten hyödyntämisessä on tärkeää käyttää hyväksi.

EU on tehnyt paljon muun muassa sääntelemättömän kaupallisen kalastuksen estämiseksi arktisilla merillä ja voi panostaa entisestään Jäämeren suojeluun ja tieteelliseen tutkimukseen. EU:n avulla voidaan viedä eteenpäin eri mantereita yhdistävä merikaapelihanketta ja samalla vahvistaa viestintäyhteyksiä ja tasoittaa niin sanottua digikuilua Euroopan pohjoisilla alueilla.

Euroopan avaruusjärjestö ESA:n kiinnostus Arktista kohtaan on myös mahdollisuus, jota kannattaa tukea ja hyödyntää. Meteorologinen yhteistyö on Suomen puheenjohtajuuskaudella saavuttanut Arktisessa neuvostossa aseman, joka on sekä pysyvää että kaiken kattavaa. Arktisen neuvoston työtä voidaan hyödyntää EU:ssa monipuolisesti.

Arktisten luonnonvarojen matalahiilisyyteen ja resurssitehokkuuteen pyrkivä, kestävä hyödyntäminen, kaivospolitiikka, metsät, kalatalous, öljy- ja kaasu ovat EU-maille strategisesti tärkeitä. Niiden osalta on mahdollista luoda myös uutta politiikkaa muun muassa EU:n rahoitusinstrumentteja hyödyntäen.

EU:n rahoituskehysneuvotteluissa ja arkkitehtuurissa Arktisen olisi saatava tavalla tai toisella ja soveltuvin osin sijansa. Tämän tavoitteen parhaimpana tukena on selkeän yleisnäkemyksen esille tuonti EU:n arktisesta politiikasta kaikkine ulottuvuuksineen.

EU:n arktisen yhteistyön kannalta on tärkeää saada pohjoinen ulottuvuus ja alueellinen yhteistyö pohjoisessa arvoiseensa asemaan. Kaiken kaikkiaan EU:n arktista politiikkaa ja sen koherenssia voidaan monin tavoin vahvistaa, muun muassa nykyisen ja uuden komission arktista työohjelmaa laadittaessa, Euroopan ulkosuhdehallinnon työtä kehitettäessä ja ylipäätään uusia voimavaroja kohdennettaessa eurooppalaisiin instituutioihin ja ohjelmiin.

EU:n arktisen politiikan valtavirtaistamisessa on edistytty, mutta monien mielestä liian hitaasti ottaen huomioon erityisesti ilmastomuutoksen hidastamiseen tähtäävien päätösten ja toimenpiteiden kiireellisyys. EU:n arktinen politiikka edellyttää vielä vahvaa vaikuttamistyötä, jossa toukokuun lopulla valittavilla suomalaisilla europarlamentaarikoilla on myös tärkeä roolinsa.

Kirjoittaja on Pohjoisen politiikan suurlähettiläs, Suomen arktisen neuvottelukunnan pääsihteeri.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (4)

Vastaa
vastauksia odotellen
Muutamia kysymyksiä
Kaipaan fyysikoilta tieteellisesti, korkealaatuisesti vertaisarvioiduista (erotuksena kaverivertaisarvioiduista) tutkimuksista vastauksia seuraaviin kysymyksiin

1) Mitkä ovat arktiksen ja maapallon keskilämpötilat tällä hetkellä?

2) Mitkä olivat arktiksen ja maapallon keskilämpötilat 30, 60 ja 90 vuotta sitten?

3) Millä kaavoilla ja miltä korkeudelta/syvyydeltä mitatuista lämpötiloista keskilämpötilat on laskettu ja mitä hyötyä keskilämpötiloista on? Vertaa Himalajan pinnan ja ilman keskilämpötila merenpinnasta huipulle, myös sen sisältä keskeltä merenpinnan tasalta.

4) Mikä on vulkaanisen ja laattatektonisen toiminnan osuus merien virtausmuutoksissa ja lämpenemisessä?

5) Mikä on maapallon sähkömagneettisten liitospolkujen, globaalisen atmosfäärisen sähköpiirin ja geomagneettisen järjestelmän osuus ilmastonmuutokseen?

Myös lähdeviittaukset, kiitos.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
mediatyöläinen
Arktista asiaa
Ytimekäs kirjoitus arktisen alueen monista ongelmista ja mahdollisuuksista. Hankalin juttu lienee se tosiasia, että valittavat EU-parlamentaarikot Pohjolassakin ovat etelän suurkaupungeista kotoisin ja siten ovat kyvyttömiä tekemään oikeita johtopäätöksiä arktisen alueen asioista. Mielestäni rautatie Rovaniemeltä Kirkenäsiin olisi linjattava Kemijärven kautta pitkin itärajaa Norjan puolelle niin että siitä olisi mahdollisimman vähän haittaa Lapin luonnolle ja poronhoidolle. Ja tehkää samaan pakettiin tuplaraiteet. Toisella puolella kulkevat kontit yötä päivää ja toisella turistit. Pohjoista itärajaa pitkin kulkevalla radalla ei ole suoraa sotilaallista merkitystä, koska kaikki militaristinen toiminta olisi pohjoisessa itä-länsi-suuntaista. Rovaniemi-Inari-Sevettijärvi-linjaus on vanhingollista kaikille osapuolille.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
huoli
Vast: Arktista asiaa
Itänaapuri voi käydä varastamassa rajalta kiskot.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Karttaharjoittelija
Vast: Arktista asiaa
Venäjän Putin esitti Tarja Haloselle Venäjän tarvitsevan Suomeen kolme uutta rautatieyhteyttä. Ehkä tämä Kirkenäsin (kirkkoniemen) rata olisi yksi niistä. Siinähän on Murmanskin sotasatama ja varuskunta-alue ihan vieressä idän puolella.
Kekkonenhan aikanaan rakennutti Oulu-Kostamus -radan ja maantien Suomen kapeimpaan kohtaan työllistämällä suomalaisia Kostamus-työmaalla.
Saahan niitä ratoja rakennella - Suomalaiset Putinille.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »