Puhenvuoro: Kulttuuribudjetti nostettava prosenttiin

Rosa Meriläinen

Ville Sinnemäki

Kulttuuri- ja taideala on kasvun ja uudistumisen uralla. Kulttuurikenttä on kevään eduskuntavaalien alla aktivoitunut ennennäkemättömällä tavalla: moni järjestö on ensimmäistä kertaa määritellyt ja julkaissut omat hallitusohjelmatavoitteensa tai järjestänyt oman vaalipaneelinsa eduskuntavaaliehdokkaille.

Kulttuuripolitiikan painoarvon on aika vastata kulttuurin ja taiteen yhteiskunnallista merkitystä, ja kasvun tueksi myös valtion on annettava oma panoksensa. Kulttuurin ja taiteen osuus Suomen bruttokansantuotteesta on kolme prosenttia ja kulutusmenoista lähes viisi prosenttia, mutta niiden osuus valtion budjetista on nykyisellään vain 0,8 prosenttia.

Kulttuuriala vaatiikin kulttuuribudjetin nostamista prosenttiin valtion budjetin kokonaismenoista, mikä tarkoittaa 110 miljoonan euron lisäpanostusta vuoteen 2023 mennessä. Tätä tavoitetta tukee KULTA ry:n ja Taideyliopiston ylioppilaskunnan yhteisessä kampanjassa jo 65 taide- ja kulttuurialan yhteisöä.

Kulttuurikenttä on asiassa samalla puolen pöytää ministeriön kanssa. Tavoite on maltillinen ja toteuttamiskelpoinen virkamiesvalmistelussa valittu linja: opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuri- ja taidepolitiikan osaston hallitusohjelmaesityksissä esitetään taiteen ja kulttuurin rahoituksen nostamista prosenttiin valtion budjetista.

Ministeriö perustelee tavoitetta toisaalta taiteen ja kulttuurin rahapelisidonnaisuuden vähentämisellä, toisaalta sillä että valtion rahoitus on ”pysynyt pitkään samalla tasolla eikä vastaa taiteen ja kulttuurin yhteiskunnallisen ja taloudellisen merkityksen kasvua”.

Samalla on ilmiselvää, että taidetta ja kulttuuria rahoitetaan myös muualta kuin opetus- ja kulttuuriministeriön taiteen ja kulttuurin osastolta. Onhan taiteella ja kulttuurilla hyvinvointivaikutuksia, joiden takia sosiaali- ja terveysministeriö mielellään rahoittaa taidelähtöisiä hankkeita. Onhan kulttuuri merkittävää elinkeinotoimintaa ja kuuluu siksi myös Työ- ja elinkeinoministeriön rooteliin. On kuntarahat, seurakuntarahat, säätiöt ja vaikkapa puolustusvoimien kulttuuritoiminta.

Painotamme kuitenkin juuri taiteen vapauteen perustuvaa budjettiosuutta ja sen kasvattamista siksi, että siihen nojaa ja perustuu kaikki muu. Kulttuuribudjetin varassa voivat kasvaa myös kulttuurin ja taiteen muut edellytykset: löydetään uusia yleisöjä ja näin parannetaan kulttuuri- ja taidepalvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta. Löydetään kansainvälisiä menestystarinoita ja kukoistavia yrityksiä.

Alalle valmistuvat korkeasti koulutetut kyvykkäät nuoret ansaitsevat kunnon mahdollisuudet menestyä.

Kulttuuri ja taide on tutkitusti osa ratkaisua moneen aikamme kipeään ongelmaan. Niillä on yhteys hyvään koettuun terveyteen, elämänlaatuun ja onnellisuuteen, ne vahvistavat oppimista ja valmiuksia toimia aktiivisesti yhteiskunnassa sekä auttavat osaltaan syrjäytymisen ehkäisyssä ja yksinäisyyden lievittämisessä.

Taidenautinnon yksi yhteiskunnallisista vahvuuksista on myös se, ettei se perustu luonnonvarojen törsäämiseen. Kulttuuripalveluilla on yleensä pieni hiilijalanjälki, ja kulutustottumuksien muuttuminen tavaroiden haalimisesta kohti elämysten kokemista ohjaa yleisön kulttuurin ja taiteen äärelle.

Kulttuuri on monen päättäjän mielestä tärkeää, mutta harvan prioriteetti. Vastoin faktoja alaa pidetään edelleen liian usein lillukanvartena.

Kuten opetus- ja kulttuuriministeriö toteaa, taiteen, kulttuurin ja luovien alojen merkitys tuotanto- ja palvelusektorina kasvaa edelleen. EU-alueella kulttuuri työllistää suoraan 8,4 miljoonaa ihmistä ja kulttuuri- ja luovien alojen yritykset yli 12 miljoonaa ihmistä, joka on jopa 7,5 prosenttia EU:n työvoimasta.

Kulttuurin viennin arvo Suomelle on merkittävä, kulttuuritapahtumat ovat alueellisia vetovoimatekijöitä ja kulttuurikohteet kiinnostavat myös ulkomaalaisia matkailijoita kaikkein eniten. Kulttuuri ja taide ovat monin eri tavoin hyvä ratkaisu, johon panostaminen tuottaa moninkertaisesti takaisin – myös valtion kulttuurirahoista päätettäessä.

Rosa Meriläinen on Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry:n pääsihteeri. Ville Sinnemäki on Taideyliopiston ylioppilaskunnan pääsihteeri.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Ikuinen rahareikä
Yhteiskunnassa on lukuisia ellei lukemattomia tärkeämpiä rahoituksen kohteita kuin kulttuuri. Sitä paitsi tasokas kulttuuri elää omillaan eikä avustuksilla.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Ikuinen rahareikä
Jos aina rahoitettaisiin vain tärkeintä, emme pääsisi mihinkään. Kyllä yhteiskunnan täytyy toimia laaja-alaisesti ja monella sektorilla. Kulttuuriin panostaminen on panostusta hyvinvointiin ja sivistykseen, ja siksi sillä on itseisarvo.

p.s. myöskään tasokas kulttuuri (mitä ikinä se onkaan) ei elä ilman tukea.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Kannattava investointi
Kulttuuri on tutkimusten mukaan yhteiskunnalle sekä taloudellisesti että sosiaalisesti kannattava investointi. Tiukassa taloustilanteessa investoinnit pitääkin harkita huolella; hienoa että myös poliitikot alkavat laajassa rintamassa ymmärtää kulttuurin mahdollisuudet.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Kannattava investointi
Juuri näin!
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »