Alio: Maataloudessa ilmastokäänteen avaimet

100 miljardia eli 100 gigatonnia hiiltä pitäisi poistaa ilmakehästä ilmastokäänteen aikaansaamiseksi. Kun maapallolla on viisi miljardia hehtaaria maatalousmaata, se tarkoittaa, että hiiltä pitäisi sitoa 20 tonnia hehtaaria kohti. Luomuviljelyn metodein se on täysin realistinen tavoite.

J. Richardson, National Geographic
Juuristo sitoo hiilen maahan. Tutkija J. Gloverilla on kädessään preeriaheinän juurakkoa vertailuksi oikealla näkyvään viljan juuristoon. Preeriasta on enää alle  neljä prosenttia kuvan osoittamassa kunnossa, ja sen  tuho on  hiilidioksidipäästönä ilmakehässä.
Juuristo sitoo hiilen maahan. Tutkija J. Gloverilla on kädessään preeriaheinän juurakkoa vertailuksi oikealla näkyvään viljan juuristoon. Preeriasta on enää alle neljä prosenttia kuvan osoittamassa kunnossa, ja sen tuho on hiilidioksidipäästönä ilmakehässä.

Seppo Lohtaja

YK:n tukema tutkimus (The Guardian 12.9.2017) raportoi, että kolmannes planeettamme maaperästä on vakavasti vahingoittunutta ja tehoviljelyn seurauksena peltomaata häviää joka vuosi 24 miljardia tonnia eli 24 gigatonnia (Gt).

Vain maaperään voidaan sitoa ilman hiiltä järkevin kustannuksin. Tätä perusfaktaa ei voi kiertää eikä muuttaa.

Merien hiilikiertoon emme pysty vaikuttamaan. Silti jouduin toteamaan Pariisin sopimusta koskevassa aliossani (TS 21.1.2016): ”Pariisin ilmastosopimuksessa unohdetaan maaperän rooli hiilidioksidin tuottajana ja mahdollisena sitojana. Asia mainitaan vain sivulauseessa.”

IPCC:n 35-sivuisessa ontuvassa raportissa Global Carbon Budget 2017 asia sivuutetaan yhdellä alaviitteellä: ”Peltomaa päästää ja sitoo hiiltä”. Vaikeaselkoinen raportti ei tuo esille edes sitä perustietoa, että maaperän pintakerros sisältää yli 2000 gigatonnia hiiltä, kun ilmakehässä sitä on 760 gigatonnia ja kasvipeitteessä vain 500 gigatonnia. Näin suuruusluokat hämärtyvät oleellisesti. Ei siis ihme, että Katowicen ilmastokokouksessakaan maaperän rooli ei noussut sille kuuluvaan asemaan.

IPCC:n raportissa vilisee 0,1 gigatonnin luokkaa olevia arvioita, mutta samalla maankäytön muutoksista johtuvaa ilmaan siirtyneen hiilen kokonaismäärää on uuden laskentatavan johdosta nostettu 50 gigatonnia. Arvioiden vaihteluväli on peräti 135–270 gigatonnia. Humuskadosta aiheutuneista hiilipäästöistä ei esitetä mitään lukuja.

Humumuskatoa selvitettiin Suomessa 12 koeasemalla vuosina 1960–1991. Keskimäärin häviö oli 26 prosenttia.

Maailmalla on saatu monia vastaavia tuloksia. Suomen pelloista on hävinnyt hiiltä taivaalle 20–25 tonnia/ha. Jäljellä on enää 50 tonnia/ha ja häviö jatkuu.

Ilmiö on maailmanlaajuinen. Ruokamullan paksuus on keskimäärin noin 20 cm, mutta mustan mullan ja preerian alueilla se on ollut jopa 1,5 m.Välimeren maiden kukoistavat terassiviljelmät ovat täysin tuhoutuneet.

Nyt Suomessa 100 viljelijää osallistuu Carbon Action -hankkeeseen, jonka tavoitteena on sitoa hiiltä takaisin 200–1000 kg/ha/v. Itävallassa on International Biochar (biohiili) Initiativen ohjauksessa saavutettu huikeita tuloksia: pellon humusmäärä saatiin kovin panostuksin kuudessa vuodessa nousemaan 1,5 prosentista 6,2 prosenttiin eli peltoon sidottiin hiiltä yli 10 tn/ha/v. Se osoittaa peltojen valtavan potentiaalin, vaikkei menetelmä olekaan sovellettavissa maailman mittakaavassa.

WWF jakoi vuoden 2018 Itämeripalkinnon Tuomas ja Iiris Mattilan luomutilalle, joka on kymmenen vuoden ajan sitonut peltoihinsa hiiltä 600 kg/ha/v. Maailman mitassa se tarkoittaisi 3 Gt/v. Kun peltojen päästöt 1,5 Gt/v samalla loppuisivat, niin nettovaikutus olisi 4,5 gigatonnia ja hiilen lisäys ilmakehään loppuisi (4.7 Gt v. 2017).

Hallitus vesitti ilmasto-ohjelmansa. Siltä näyttää puuttuvan sekä ymmärrys että tahto seistä ohjelmansa takana. Se kehuskelee, miten Suomi näyttää mallia muille.

Ja näyttäähän se: se vetää maton alta tehokkaimmalta hiilensitojalta lopettamalla luomutuen uusilta viljelijöiltä. Säästö noin 15 miljoonaa euroa, kun ilmaston kannalta kyseenalaisiin yritystukiin riittää rahaa satoja miljoonia. Suomessa on luomututkimukseen ohjattu alle kaksi prosenttia maatalouden tutkimusrahoista. Silti luomun ala on kasvanut jo 13 prosenttiin.

Itävallassa tutkimukseen on ohjattu luomun peltoalan mukainen osuus ja siellä luomun osuus on nyt kaksinkertainen Suomeen verrattuna eli 26 prosenttia. Itävallassa on myös käynnistetty maatalouden hiilipörssi. Suomen ilmastopaneelissa ei ole yhtään ruokamullan asiantuntijaa. Se lienee osasyy tilanteeseen.

Savory Instituten mukaan Afrikassa poltetaan joka vuosi olkia ja muita kasvinjätteitä yli miljardi hehtaaria joka vuosi. Poltto kierrättää takaisin ilmakehään kolminkertaisen määrän hiilidioksidia verrattuna maailman autokannan tuottamaan. Samalla se köyhdyttää maaperän humusvaroja, kun kasvinjätteitä ei palauteta maahan.

Kaksi kolmasosaa maapallon maatalousmaasta sijaitsee kuivalla vyöhykkeellä, jossa vakavassa vaarassa on jo 70 prosenttia maasta. Viljelystä häviää joka vuosi yli 10 miljoonaa hehtaaria rappeutuneita peltoja. Orgaanisen aineksen poltto on tietenkin yhtä tuhoisaa joka puolella maapalloa.

Luomuviljelyn avulla tämä kohtalokas tapa loppuisi ja kasvinjätteet palautettaisiin maahan kasvattamaan sen humusvaroja. Silloin yksin Afrikassa sitoutuisi maahan hiiltä autokannan päästöjen määrä.

Tästä on upeana esimerkkinä 1977 Niilin elottomalle rantahiekalle perustettu SEKEMin biodynaaminen maatalousyhteisö. Sillä on nyt peltoa 700 hehtaaria ja se on istuttanut 600 000 puuta mailleen. Tulos: se on sitonut ilmasta 0,13 gigatonnia hiiltä! Tuhat tällaista projektia sitoisi hiiltä 130 gigatonnia ja saisi ilmastokäänteen aikaan.

Kirjoittaja on luomukonkari, joka on ollut aktiivisesti kehittämässä luomua Suomessa vuodesta 1972 ja lisäksi Virossa vuodesta 1988.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Revitään tästä
Afrikassa siis poltetaan olikia ja muita kasvisjätteitä niin paljon, että siitä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt ovat kolminkertaiset maailman autokannasta aiheutuviin verrattuna. Lisäksi Indonesiassa , Brasiliassa ym. kasketaan miljoonia hehtaareja metsiä viljelysmaan tuottamiseksi. Ja miljardin asukkaan Intia lisää kivihiilen polttoa 30% tuottaakseen energiaa kasvavalle teollisuudelleen.
Suomessa autoille läppäistään vuotuista CO2-päästöveroa
EIköhän ole syytä palauttaa mileen pakinoistija Bisquitin 30 vvuotta sitten esittämä kauhuskenaario Vihreän Fasismin valtaanpääsystä: Toisten elämää rajoitetaan kielloilla ja verotuksella. Joten: Kaikki Suomessa vaan viljelemään biodynaamisia yrttejä ja tanssimaan Tai Chitä auringonlaskussa!
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Kaikki joukolla......
...... luomuviljelijöiksi, maailma pelastuu!
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vain tämän haluaisin nähdä laskelmana
Paljonko luomuviljelyalaa tarvitaan nykyisen viljantuotannon ja kasvistuotannon tuottamiseen?
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
ei pidä paikkaansa
Tutkimusten mukaan peltokasvien sitomasta hiilestä 100 vuoden päästä maaperässä on enää 4 %, mikä on onnettoman pieni määrä. Mikrobit hajottavat maaperään joutuvat orgaanisen aineksen verrattain nopeasti. Tämä koskee myös erilaisia orgaanisia maanparannusaineksia, joskin biohiili on sieltä kestävimmästä päästä.

Pitää myös muistaa, että viljelystä aiheutuu hiilipäästöjä: erityisesti lannoitteiden valmistaminen ja sadon kuivaaminen ovat energia- ja hiili-intensiivistä puuhaa.

Kasvit tuottavat ns. VOC-yhdisteitä (volatile organic compaund), joista syntyy mm. alailmakehän otsonia. Kasveista vapautuu myös typpioksideja ja metaania, jotka ovat voimakkaita kasvihuonekaasuja.

Orgaanisen aineksen lisääminen maaperään kasvitähteiden muodossa on kaksisuuntainen prosessi. Tähteen sekoitus maaperään nopeuttaa hajotusta ja se voi käynnistää jo varastoidun hiilen hajotuksen.

Myös korkea hiilen alkupitoisuus rajoittaa lisähiilen sitoutumista. Esimerkiksi Kanadassa tutkijat havaitsivat, ettei peltoon sitoutunut hiiltä kun pitoisuus oli yli 45 tonnia per hehtaari. Suomessa yli 45 tonnin määrät ovat tavanomaisia. Suuri osa pelloistamme on suhteellisen nuoria ja ne luovuttavat edelleen hiiltä, joka on sitoutunut maaperään sen oltua metsää. On täysin mahdollista, ettei suomalaisiin peltoihin saada sidottua lisää hiiltä viljelymenetelmiä muuttamalla.

Kaiken kukkuraksi viljely turvemailla aiheuttaa tolkuttomia hiilidioksidipäästöjä. Hehtaarilta voi syntyä yli 30 tonnia hiilidioksidia kun viljellään yksivuotisia kasveja.

Kokonaisuutta on vaikea hahmottaa, mutta selvää on, ettei viljelymenetelmien ja -kasvien muutoksilla juuri sidota hiiltä maaperään ja jos sidotaan, toiminta ei vaikuta kovin kustannustehokkaalta.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Voi!
..äiti näitä juttuja, maksetaanko näistä?
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Polttoaine ruoan valmistukseen Afrikassa
Afrikassa on huutava pula polttoaineesta. Luultavasti tuo olkien polton laajuus on yliarvioitu reippaasti.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Hiilen sidonta peltoon onnistuu
Maaperän hiilen lisäyksessä on nyt oleellista tarkastella kehitystä muutaman vuosikymmenen tähtäimellä. 30-60 vuodessa on maasta poltettu hiiltä suuret määrät, esim Suomessa 26 % kotimaisen tutkimuksen mukaan. Tämän palauttaminen takaisin maaperään ei ole ylivoimaista. Siinä onnistumisesta on riittävästi esimerkkejä erilaisissa ilmasto- ja maaperäolosuhteissa.
Alkuvuosikymmeninä muutokset suuntaan ja toiseen ovat nopeimpia. Sitten kun multavuus saadaan nousemaan korkeaksi, niin silloin lisämultavuuden aikaansaaminen maahan on hyvin työlästä. Mutta viljelytekniikan tulisi aina tähdätä multavuuden eli maan hiilipitoisuuden lisäämiseen ja säilyttämiseen. Hiilen kuluttaminen maaperästä on kestämätöntä sekä viljelyn, elintarviketurvan, että ilmaston kannalta.
Tarvittavat muutokset viljelytekniikassa on hyvin kohtuullisesti toteutettavissa suhteellisen pienin lisäkustannuksin.
Pitkällä tähtäimellä peltojen kasvukunnon paraneminen tuo kustannuksia takaisin parempina satoina ja parantuneena resurssien käytön tehokkuutena.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Lisää hiilidioksidia
Älytöntä - kasvit ovat nälänhädän partaalla, siksi kasvihuoneissa co2 lisätään 2-3kertaiseksi ilmakehään verrattuna. Co2 pitoisuuden alentaminen johtaa katastrofiin, sato alenee eikä maapallon lisääntyvää ihmismäärää pystytä ruokkimaan.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »