Suunnitelmallinen työpaikkaliikunta tuo tuloksia

Alio

Jukka Läärä

Modernissa yhteiskunnassa nykyihmisen elinolosuhteet ovat muuttuneet fyysisesti entistä vähemmän kuormittaviksi ja me ihmiset niiden myötä passiivisemmiksi. Teknologisen kehittymisen rinnalla lisähaastetta jaksamiseen tuo väestön ikääntyminen. Ihminen on luotu liikkumaan ja ilman liikkumista ihmisen toimintakyky heikkenee.

Miksi työnantaja kiinnostuisi työntekijän toimintakyvystä tai fyysisen kunnon kehittämisestä?

Hyvinvoiva ihminen on tehokas työntekijä. Hyvinvoivan työntyöntekijän kulut ovat myös pienemmät kuin huonoa hyvinvointia potevan henkilön. On laskettu, että yksi sairauspoissaolopäivä aiheuttaa karkeasti 350 euron kulun työnantajalle, jos hänen tilalle otetaan sijainen. Alle 30-vuotiaan henkilön joutuminen työkyvyttömyyseläkkeelle voi aiheuttaa jopa 300 000 euron kulut työnantajalle. Näillä summilla voidaan toteuttaa jo huomattavia ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä. Henkilöstön parempi tuottavuus, yhteishenki ja yrityskuva, henkilöstön pienempi vaihtuvuus ja rekrytoinnin helppous ovat asioita, joita voidaan edistää laadukkaalla työpaikkaliikunnan ohjelmalla.

Tutustuttuani jonkin verran Euroopan eri maiden työpaikkaliikunnan tilanteeseen, voin sanoa että Suomessa työpaikkaliikunta on kehittynyt hyvään suuntaan. Työpaikoilla tiedostetaan haasteet ja edistyneimmillä työpaikoilla kehitetään laadukasta työpaikkaliikuntaa.

Jotta työpaikkaliikunnan toteutus onnistuisi toivotusti, tarvitaan suunnitelmallisuutta, tavoitteellisuutta ja pitkäjänteistä toimintaa osana yrityksen työhyvinvoinnin kokonaisuutta. Lisäksi tarvitaan hyvin koordinoitua yhteistyötä yrityksen johdon, työterveyshuollon, liikuntapalveluiden tuottajien ja työsuojelun välillä. Yhteistyöllä myös vähän liikkuvat työntekijät voidaan innostaa liikkumaan.

Henkilöstöliikunnan hyvät käytännöt on kehitetty yhdessä alan asiantuntijoiden ja yritysten kanssa. Niiden avulla keskitytään henkilöstöliikunnan suunnitteluun ja toteuttamiseen siten, että liikunnasta tulee tärkeä osa työhyvinvoinnin kokonaisuutta ja liike lisääntyy työmatkoilla, työpäivän aikana sekä vapaa-ajalla.

Työpaikkaliikunnan hyvät käytännöt helpottavat laadukkaan työpaikkaliikunnan kehittämistä. Yhdeksän hyvää käytäntöä ovat liikunnan ja hyvinvoinnin asema, johtaminen ja resursointi, yhteistyö työterveyshuollon kanssa, liikunnan olosuhteet, liikuntapalvelut, liikuntaohjelman viestintä, henkilöstön liikuntaan aktivointi, liikunnan tuen määrä henkilöstölle, henkilöstön liikunta-aktiivisuus, tietoa henkilöstön aktiivisuudesta vaikuttavuuden seuraamiseksi, liikuntaohjelman seurantajärjestelmä.

Viimeisen henkilöstöliikuntabarometrin mukaan 80 prosenttia työpaikoista tukee työpaikkaliikuntaa. Yleisimpiä tapoja edistää liikuntaa ovat liikunta- tai virikesetelit, olosuhteiden kehittäminen (suihkut ja vaatteiden vaihtomahdollisuudet) sekä joustavat työajat.

Sudenkuoppa liikunta- tai virikeseteleissä voi olla se, että kaikki työpaikkaliikunnan resurssit laitetaan seteleihin. Tavallaan ulkoistetaan toiminta työntekijän vastuulle eikä muuhun toimintaan riitä resursseja.

Jos työpaikka päättää aloittaa työpaikkaliikunnan kehittämisen ”puhtaalta pöydältä”, kannattaa suunnitteluryhmään ottaa heti alkuun asiantuntijat mukaan. Tärkeitä kumppaneita työpaikkaliikunnan kehittämisessä ovat liikuntapalvelun tuottajan lisäksi työeläkevakuuttaja, työterveyshuolto sekä kuntoutuspalvelun tuottaja.

Liikunnan aluejärjestöt ja Olympiakomitea ovat yhteistyössä laatineet työpaikkaliikunnan kehittämiseen työpaikkaliikunnan sähköisen työkirjan. Sähköinen työkirja on kaikkien käytettävissä. Sähköisestä työkirjasta löytyy kaikki oleellinen laadukkaan työpaikkaliikunnan kehittämiseksi. Se on jaettu neljään eri osioon. Seuraamalla vaiheita numerojärjestyksessä onnistuu varmasti. Työkirja löytyy osoitteesta www.olympiakomitea.fi/tyokirja/

Suunnitelmallisuudella, tavoitteellisuudella ja pitkäjänteisellä toiminnalla osana yrityksen työhyvinvoinnin kokonaisuutta, työpaikkaliikunnalla saadaan toivottuja vaikutuksia aikaiseksi. Näissä asioissa LiikU on asiantuntija Lounais-Suomessa.

Kirjoittaja on kehittämispäällikkö Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:ssä.