Alio: Saaristomeren entistämiselle mallia Kiinan Huang Hen kunnostamisesta?

Heikki Kallio

Kiinan 5 500 kilometriä pitkä Huang He, Keltainen Joki, saa värinsä Huangtu-ylängöltä huuhtoutuvasta vuosittaisesta miljardin tonnin sedimenttikuormasta. Ylängön viettävä, 11 000 neliökilometrin reuna-alue on pehmeää savikiveä vailla luontaista kasvillisuuspeitettä. Roudan ja sulamisen vuorottelu sekä tuuli ja vesi irrottavat lössiä paikoin yli 10 kg neliömetriltä vuodessa.

Eroosioalue yhdistää Shaanxin, Shanxin, Gansun, Ninxian ja Sisä-Mongolian maakunnat. Pekingistä Shanghaihin yltävän Pohjois-Kiinan tasangon viljavuus perustuu ylängön eroosion vaikutuksesta syntyneeseen ikiaikaiseen silttipeitteeseen. Ihmisten maankäyttökulttuuri ja teollisuus ovat lisänneet voimakkaasti joen valumaongelmia ja saastumista.

Eroosion vähentäminen on yksi Kiinan maa- ja metsätalouden perustavoitteita. Vuodesta 1985 lähtien on onnistuttu sitomaan maata ja hidastamaan eroosiota istuttamalla ylängön alueelle tyrnipensaita.

Tyrni on Kiinan karujen vuoristoalueiden luontainen kasvi. Istutus ei ole satunnaista, vaan se perustuu pitkäaikaiseen maastotutkimukseen ja eroosion vähentämisen matemaattiseen mallinnukseen. Pehmeän kiven alueesta on jo 6-7 prosenttia istutettujen tyrnipensaiden peitossa. Huang He on edelleen sedimenttien kyllästämä ja teollisuuspäästöjen saastuttama, mutta veden laadun paraneminen on alkanut.

Turun yliopiston emeritusrehtori, professori Arne Rousi on tyrnilajien taksonomian luoja ja erityisesti Aasian maissa tunnettu merkkihenkilö. Yliopiston tutkijat osallistuvat nykyään Kiinan vesiministeriön koordinoiman kansainvälisen tyrnitutkimuskeskuksen (ISA) tieteelliseen toimintaan.

Erityisalueitamme ovat tyrnimarjojen koostumus, ravintovaikutukset ja teknologinen tutkimus. Metsityksen sivutuotteena saatavia marjoja kerätään maastossa liikuteltavien tehdasyksiköiden avulla muun muassa Shanxin maakunnassa. Toiminta edistää merkittävästi paikallisen väestön toimeentuloa.

Tyrni on levittäytynyt aikojen kuluessa Kiinasta Euroopan Alpeille ja edelleen Britteinsaarten ja Skandinavian rannikoille. Tyrni kasvaa rannoilla aivan vesirajan tuntumassa, sillä se ei pysty kilpailemaan elintilasta. Pohjanmaan rannikolla kasvi menestyy, koska se voi paeta rantapusikoiden tieltä kohti merta maan kohotessa 4-8 millimetriä vuodessa.

Tyrni tarvitsee valoa eikä menesty kilpailussa muiden pensaiden tai puiden juurten kanssa. Ympäristön ei-biologista stressiä tyrni kestää hyvin, ja marjoja tulee runsaasti, jos on sopivasti vettä saatavilla.

Saaristomereemme valuvien sedimenttien sekä typpi- ja fosforipäästöjen vähentäminen ovat kansallinen välttämättömyys. Kuntien, ELY-keskusten, SYKE:n, maanomistajien ja monien tutkimusyksiköiden yhteistyöllä on jo tehty mittavia jokien tutkimus- ja kunnostustöitä. Kokemuksia on Vehmaan Puttanjoesta aina Kiskonjoen-Perniönjoen vesistöön asti.

Saaristomeren biologisen ja kemiallisen seurannan tuloksena on näkemys siitä, mistä olemme tulossa ja mihin olisi syytä mennä. Joulukuinen Turun yliopistojen ja Turun AMK:n ideointitilaisuus Itämeren fosforiongelmien ratkaisemiseksi oli vahva näyttö asiaan tarttumisesta.

Tyrnin istuttaminen jokivarsille on yksi mahdollinen strategia. Huuhtoumat pidättyisivät jo ennen jokea tyrnipensaiden tarpeisiin. Kokeilun voi aloittaa vaikka Mynäjoen tai Paattistenjoen peltoaukeiden jokivarsilta, ja onnistuessaan konseptia voidaan laajentaa koskemaan koko Saaristomeren valuma-aluetta.

Tyrnimarjojen hyödyntämiseen tarvittava teknologia on olemassa, ja toiminta voidaan muuttaa vuosien kuluessa jopa kannattavaksi liiketoiminnaksi. Kaiken tämän tulee tapahtua viranomaisten, kuntien, maanomistajien, yliopistojen ja AMK:n yhteistyönä.

Pitkäjänteinen, vuosia kestävä hanke ei saa aiheuttaa lisäkuluja maataloudelle vaan rahoitus tulee kerätä julkisista lähteistä, yhteisöiltä, yrityksiltä ja yksityishenkilöiltä. Onnistuminen vaatii juridisten kysymysten ja maatalouden ymmärtämisen lisäksi moninaista biologian, maantieteen, kaupallisten kysymysten ja elintarviketeknologian tuntemusta. Projektisuunnitelman viimeistely vaatii vielä ponnisteluja, mutta asioilla on tapana järjestyä.

Kirjoittaja on elintarvikekemian emeritusprofessori, Turun yliopisto.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Suojavyöhykkeet ja valumat
Peltojen ja vesistöjen s valumavesien suojavyöhykkeet ovat meidän maataloudessamme tuttuja. Vyöhykkeitten hyödyntäminen sitävastoin on toistaiseksi vierasta. Kiinalaisten tyrni tuntuu hyvältä, mutta vaatii paljon työtä. Mustamarja-aronia olisi loistava pensas samaan käyttöön. Toisaalta kukaan ei estä kasvattamasta metsää vesistöjen rannoilla. Tuskin lampaankasvatuskaan huono vaihtoehto olisi?
Saaristomeren sedimentti tulee pääasiassapeltomailta jokien tuomana. Vapaat rantamaat meillä ovat pääasiassa kalliota tai kivikkoa, joista ei valumia tule. Jokivalumat voitaisiin hoitaa ruoppaamalla jokisuihin ja suistoihin saostusaltaat, joita tyhjennettäisiin ruoppaamalla pelloille aika ajoin.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Ei onnistu Saaristomeren valuma-alueella
Tyrni on vaativa kasvi, ei sitä noin vain levitetä kasvamaan pitkin savimaiden peltoja. Niitä saisi sitten olla Saaristomeren valuma-alueella kymmenien tuhansien hehtaarien alueella. Eikä niiden ravinteiden kuormituksen vähentämistehosta ole mitään tutkittua näyttöä näissä oloissa. Meillä valunnat tulevat usein vielä talvisaikaan. Ja tämä touhu pitäisi kustantaa verovaroin? Niinpä tietysti.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Saaristomeri
Eiköhän nuo pelloilta tulevat lannoitteet pitää saada kuriin ja Pietarin suunnalta tulevat jätevedet,vielä on sellainen mistä vaietaan visusti on nuo laivojen rikki päästöt eli niissä on rikkipesurit mutta tuo pesuun käytettävä vesi menee suoraan mereen takaisin.Tuo on hölmöläisten hommaa sillä miksi ei päästetä ilmaan niin kuin ennen? Nyt tuhoutuu eliöstö meressä eikä koskaan toivu enään sillä tuo on tosi myrkkyä ja syövyttää kaiken esim. metalli syöpyy hetkessä.Siinä on oikein vihreiden kuningas ajatus tuo ilmaston puhdistus jota nyt ajetaan väkisin,diesel autoissa on nykyään urea laitteet ja päästötö pienempiä kuin bensa autoissa.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Ei ole mitään tarvetta haihatteluun
Joki on suljettu vesialue. Saaristomeri ei ole. Saaristomeri on osa Itämerta ja sen altaan veden kiertoa.
Olisi merkillisen hienoa, jos Suomessa alettaisiin puhua asiaa vaikkapa Saaristomeren kohdalla ja miksikäs ei myös Itämeren. Ja siinä laajuudessa, missä huomioidaan Pietarin ja Nevan vaikutus Suomenlahden ravinnekuormitukseen. Onko edelleen niin ylivoimaisen vaikeaa puhua asioista niiden oikeilla nimillä - julkisuudessa.
Mennä ajassa oli hyvä kirjoitus SUOMALAISTEN rahoittaman ja rakentaman Pietarin jätevedenpuhdistamosta. Samassa kirjoituksessa melkeinpä sivulauseessa tuotiin julki Nevan valuma-alueen kuormituksen olevan suuremman kuin Pietarin puhdistamolla saavutetun ravinnepoistuman Jutussa ei ollut mitään erillistä mainintaa tämän loisteliaan puhdistamon vaikutuksesta fosforin poistamiseen. Se on ja säilyy Itämeren merkittävimpänä minimiravinteena. Typpeä on aivan riittämiin vaikkapa EU-alueen peltojen parin vuoden lannoittamiseen.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Pää pystyyn vaan, sä ole mies, et halpa mato maan
Yhtäältä puhe on Saaristomeren entistämisestä. Toisaalla ollaan valmiita tuomaan sen rannoille uusia, siellä ennen kasvamattomia kasveja. Aluetta siis entistetään.
Myös Yhdysvalloissa ja Kanadassa on Itämeri-ongelmansa. Miten niitä hoidetaan ja entistetään?
Myös Keski-Euroopassa, ihan tuossa vieressä oli Itämeriongelmansa. Siellä tehtiin vaurauden kasvaessa ja salliessa Flurbereinigung. Nyt Reinissä on lähes kaikkia kalalajeja, mitä siellä on alunalkaenkin ollut. Reinissä voi taas uida saamatta keuhkokuumetta tai muita kymmentä tappavaa tautia. Flurbereinigung-asiakirjoja löytyy hakukoneesta. Niissä kerrotaan myös vesistöjen kunnostuksesta. Ja Saksan viranomaiset ovat hyvin ystävällisiä ja avuliaita. Kertovat mielellään onnistumisistaan ja epäonnistumisistaan, koska ovat molemmista saaneet arvokasta tietoa ja oppia.
Suomalaiselle pikku murehtijalle - Ei kaikkea tarvitse enää itse keksiä. Penkomalla ja perehtymällä pääsee helpommalla ja nopeammin elämän tavoitteeseen. Jopa useammassa näytöksessä. Vain kulissit vaihtaen.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »