Alio: Ovet auki Japaniin

G. Boulougouris
Cecilia Malmström

Kirjoittaja on EU:n sisäasioista vastaava komissaari.
Cecilia Malmström Kirjoittaja on EU:n sisäasioista vastaava komissaari.

ALIO

Cecilia Malmström

Elämme aikoja, jolloin päätä pistetään puskaan monella taholla. Vaaditaan uusia rajoja, muureja ja jakolinjoja. Vuosikymmenten vahvojen kansainvälisten suhteiden ja mahdollisuuksien jälkeen väitetään, että heilurin on heilahdettava toiseen suuntaan. Tosiasiat eivät tätä kuitenkaan tue.

Yhteistyön tiivistäminen on edelleen ylivoimaisesti vallitseva suuntaus maailmalla, joitakin merkittäviä poikkeuksia lukuun ottamatta. Muutamat loittonevat, mutta paljon useammat yhdistyvät, mikä tekee yhteistyöhenkisistä paljon voimakkaampia. EU on hyvä esimerkki siitä, miten yhteistoiminta hyödyttää. Neuvotteluasemamme maailmalla on paljon vankempi, kun sen takana on koko 500 miljoonan ihmisen unionimme.

Kauppapolitiikassa yhteistyömme huipentuu tänään 1. helmikuuta yhteen suurimmista saavutuksistaan viime vuosikymmenen aikana, kun Euroopan unionin ja Japanin välinen talouskumppanuussopimus tulee voimaan. Se on hyvin tärkeä työkalu Suomelle ja koko EU:lle. Kyseessä on laajin koskaan neuvoteltu kahdenvälinen kauppasopimus: sen piiriin kuuluu yli 630 miljoonaa ihmistä.

Japani on jo Suomen viidenneksi suurin kauppakumppani EU:n ulkopuolella. Yli 1100 suomalaista yritystä vie tuotteitaan Japaniin ja Suomen Japanin-viennin arvo on 1,4 miljardia euroa.

Sopimus poistaa liiketoiminnan esteitä, kuten tullitariffeja ja kallista päällekkäistä byrokratiaa. Tämä on hyvä uutinen erityisesti pienemmille yrityksille. Suuremmat yritykset pystyvät ehkä hoitamaan esteiden kustannukset, mutta pienemmät kärsivät niistä usein – ja pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) muodostavat 99 prosenttia EU:n yrityksistä. Pienyritykset luovat 85 prosenttia uusista työpaikoista EU:ssa, joten niiden kaupankäynnin lisääminen lisää myös työllisyyttä.

Suomessa Japanin-kauppaan tukeutuu tällä hetkellä noin 12 700 suomalaista työpaikkaa. Jos tarkastellaan koko EU:ta, kyseessä on noin 740  000 työpaikkaa. Avoin kauppa on vauhdittanut työllisyyttä Euroopassa, joten nimenomaan sitä Euroopan kannattaakin ajaa.

EU on viime vuosina pyrkinyt nykyaikaistamaan kauppapolitiikkaansa. Japanin kanssa tehty sopimus on alansa huippua. Siihen sisältyy määräyksiä muun muassa ympäristöä säästävän teknologian edistämisestä, vahvoista työntekijöiden oikeuksista, Japanin palvelumarkkinoiden avaamisesta ja EU:n yritysten mahdollisuudesta osallistua Japanin julkisen sektorin tarjouskilpailuihin.

Sopimuksen mukaan Japani sitoutuu noudattamaan henkilöautoja koskevia kansainvälisiä standardeja, joten autojen vienti EU:sta Japaniin helpottuu. Sopimuksella myös varmistetaan teollis- ja tekijänoikeuksien suoja ja annetaan alkuperäsuoja yli 200 eurooppalaiselle tuotteelle, esimerkiksi suomalaiselle vodkalle.

Vaikka kaikki nämä ovat tervetulleita hyötyjä, on tärkeää muistaa, että sopimus ulottuu taloutta laajemmalle – kyseessä on myös strateginen liitto. Kun jotkin tahot ovat sulkemassa oviaan, on tärkeää, että avoimuuteen uskovat yhdistävät voimansa. Meidän on osoitettava yhteistyön hyödyt ja puolustettava niitä instituutioita, jotka ovat vahvistaneet maailmanlaajuista vakautta jo vuosikymmenten ajan.

Edeltäjämme rakensivat vuosia kestäneen epävakauden ja sodan jälkeen instituutioita vahvistamaan taloudellista ja poliittista turvallisuutta: Yhdistyneet kansakunnat poliittista yhteistyötä varten ja Maailman kauppajärjestön (WTO) luomaan ennustettavan ympäristön kansainväliselle kaupalle.

Emme voi palata takaisin tilanteeseen, johon liittyivät kauppasodat, mielivaltaiset tullitariffit ja olemattomat säännöt palvelujen ja teollis- ja tekijänoikeuksien alalla. Nykyjärjestelmä ei ole täydellinen, mutta ilman sitä tilanne olisi paljon huonompi. Tällä kauppasopimuksella vahvistetaan EU:n ja Japanin siteitä ja tehdään tietä tiiviimmälle yhteistyölle muillakin aloilla, kuten WTO:n uudistamisessa.

Tulevina vuosina eteemme tulee vaikeita totuuksia. Yli 90 prosenttia globaalista kasvusta tapahtuu pian EU:n ulkopuolella. Kilpailijamme ovat kasvamassa vahvemmiksi. Sekä kahdenväliset kauppasopimukset että WTO ovat ratkaisevassa asemassa pyrittäessä varmistamaan, että globalisaatio tapahtuu oikeudenmukaisella ja sääntöihin perustuvalla tavalla.

Jos haluamme pysyä kehityksen kärjessä, meidän on luotava yhteistyösiteitä, jotka auttavat meitä pysyttelemään pinnalla maailmanpolitiikan myrskyävillä merillä. EU:n ja Japanin välinen sopimus on juuri sellainen: se vahvistaa sekä EU:n että Japanin taloutta ja tuo samalla yhteen samoin ajattelevat ystävät, mikä on elintärkeää tulevina vuosina.

Kirjoittaja on EU:n kauppakomissaari.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.