Alio: Suomen lipun alla purjehtiva tonnisto huoltovarmuuden turvaajana

lippueamiraali Bo Österlund.
lippueamiraali Bo Österlund.

Bo Österlund

Suomen lipun alla (SLA) on 2000-luvulla Trafin (nyk. Traficom) kauppa-alusluettelon mukaan purjehtinut vuosittain runsaat sata kauppa-alusta. Alusten määrä on vaihdellut alimmillaan 105 aluksen (2015) ja ylimmillään 129 aluksen (2002) välillä.

Merkittävää on, että SLA:n noin miljoonan dwt-tonnisto pitää sisällään sekä suomalaisomisteisia että ulkomaalaisomisteisia aluksia. Suomalaisomisteisten alusten osuus on runsaat 70 prosenttia ja ulkomaalaisten osuus alle 30. Ro-ro- ja ropax-aluksista suomalaisomisteisia on 22. Niiden kantavuus on 27 000 tonnia. Ulkomaalaisomisteisia on 27 ja niiden kantavuus on hieman yli 70 000 tonnia. Alusten operointi seuraa useimmiten omistussuhdetta.

Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröityjen alusten tilastot ovat käytettävissä vuoteen 2013. Silloin alusmäärä oli 38 käsittäen muun muassa ro-ro-aluksia ja tankkereita yhteensä hieman yli 1,1 miljoonan tonnin edestä. Ulkomailta aikarahdattujen alusten lukumäärä vuonna 2013 oli 61. Määrä sisälsi ro-ro-aluksia, muita kuivarahtialuksia sekä säiliöaluksia yhteiskantavuudeltaan hieman yli 620 000 tonnia.

Esimerkiksi suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt tankkerit eivät koskaan ole edes käyneet Suomessa. Alusten mitat ja jäissäkulkuominaisuudet asettavat käyttörajoituksensa. Itämeren rannikkoväylien käyttömahdollisuudet ovat rajoitetut. Myös purkusatamat rajoittavat operointia.

Arvioitaessa näiden neljän aluskategorian alusten käyttökelpoisuutta on lisäksi tarkasteltava tulosatamien vastaanottokykyä.

SLA:n purjehtivan ulkomaalaistonniston osuus on kasvussa samalla, kun operointivastuu on ulkomaalaisella omistajalla ja ulkomaalaisessa operoinnissa (Finnlines, Bore/Spliethoff ja Containership). Alusten käytön päätösvalta on siirtynyt ulkomaille tai Suomessa toimiville tytäryhtiöille.

Ulkomaalaisomisteiset alukset kuljettavat tuonnistamme ro-ro-liikenteessä yli 60 prosenttia, konttiliikenteessä yli 90, kuivalastiliikenteessä yli 70 ja kaasusäiliö-, kemikaalisäiliö- sekä proomuliikenteessä yli 90 prosenttia. Tonniston omistajuudella on merkitystä tonniston käytössä, sen operoinnissa ja liikennealueen valvonnassa. Ellei omistajuus vaikuta huoltovarmuuteen, niin mikä sitten?

Huoltovarmuuden ylläpitoon tarvittavan riittävän tonniston määrän tarkastelu on riippuvainen turvallisuustilanteesta. Uhka on tarkastelun keskeinen elementti. Kun tonniston määrää ei voi mitata ”tyhjiössä”, on tarkasteltava tilannetta ei aina uhkana vaan tosiseikkana.

Tilanteessa, jossa joudumme täydentämään SLA:n tonnistoa, on todennäköistä, että Itämeren muut rantavaltiot ovat saman täydennystilanteen edessä. Markkinaehtoisessa järjestelmässä kysyntä ja tarjonta määrittävät kustannustason, ja kysynnän kasvaminen nostaa hintoja.

Rahalla saa ja laivalla pääsee -sanonnan mukaan on varauduttava mahdollisesti muuttuviin tilanteisiin. Globalisaation ja EU:n apuun turvautumiseen on myös valmistauduttava. Tosiasiana on pidettävä, että kun Suomen tuonnista meren yli 70 prosenttia tulee Itämeren piiristä, muusta Euroopasta yli 20 ja muusta maailmasta noin kuusi prosenttia. Kuljetussuoritteena tämä tarkoittaa 34 prosenttia Itämeren piiristä, 44 muualta Euroopasta ja 22 prosenttia muualta maailmasta.

Kuljetussuoritetarpeen kasvaminen edellyttää tonnistolta suoritteen kasvattamista ja keskeisten hyödykkeiden kuljettamiseen Itämeren alueelle sopivaa aluslajijoukkoa.

Merenkulkualalla, meriliikenteessä ja hyödykkeiden merikuljetuksissa toimitaan ensi sijassa itseohjautuvaan kysyntään ja tarjontaan tukeutuvan mekanismin mukaisesti. Kukin taho toimii omien päämääriensä mukaan – kuten Adam Smith jo 1776 on todennut, ensi sijassa omia etuja ajatellen.

Tätä tasapainotilaan pyrkivää monitahoista mekanismia on häiriöiden sattuessa kyettävä ohjaamaan markkinatalouden häiriöiden ja esteiden yli. Ei riitä, että ”näkymätön käsi” toimii, jos toimii. Meriliikenteen huoltovarmuuden karikoiden karttamiseen eivät riitä viitat, loistot, linjataulut eivätkä muutkaan merimerkit. Ei riitä satelliittinavigointi eikä markkinatalouden mekanismi, ei edes ”näkymättömän käden” avittamana.

Tarvitaan näkyvä ohjaava käsi, jonka on oltava valmis toimimaan, kun tilanne niin vaatii. Nopea ja joustava siirtyminen markkinoiden ulkopuoliseen ohjaukseen edellyttää suunnittelua, valmistautumista, ennakointia, näkyvän käden kasvattamista ja sen toiminnan harjoittamista.

Erilaisten kriisien välttäminen ennakoivilla diplomaattisilla keinolla ei aina ole näyttänyt onnistuvan. Suomen lipun alla purjehtivan suomalaisomisteisen tonniston merkitys on meriliikenteen huoltovarmuuden kannalta kiistaton.

Kirjoittaja on lippueamiraali (evp), (väit.).

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (3)

Vastaa
siihen auttaa ajattelun taukovoimistelu
Kun potee työperäistä klaustrofobiaa
Miksi uutisia toistetaan?
Suomen tonnistoa liputettiin ulos hyvin voimakkaasti Suomalaisen ay-liikkeen aiheuttamien lakkojen tähden. Suomessa on tahtotila, missä yksikään ay-liike ei voi kiristää yhteiskuntaa. Kun AKT ryhtyi lakkoiluihin, Suomen sisäinen rahtiliikenne avattiin ulkomaisille liikennöitsijöille, mm. Neuvosto-Venäläisille.
Kun Pekka Vennamo oli liikenneministerinä ja talven pakkaset äityivät niin koviksi, että raskasliikenteen polttoainejärjestelmät alkoivat hyytyä, Vennamo ilmoitti televisiossa, että polttoaineisiin lisättäkööt niitä aineita, mitkä varmistavat liikenteen sujumisen. Kuljettajat tietävät, mitä tehdä. Kuljetuksen turvaaminen menee Suomen lain edelle.
Persianlahden sodan ollessa käynnissä suomalaisia aluksia oli hakemassa öljyä lahdelta. Miehistöille maksettiin erityislisää vaara-alueelle purjehtimisesta.
On hyvä olla huolissaan ja huolehtia. Pitää tietää hyvin tarkasti, mistä on huolehdittava. Tanskan salmien sulku pysäyttää kaiken liikenteen Atlantilta. Täysin riippumatta lippivaltiosta.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
hopilä
Vast: Kun potee työperäistä klaustrofobiaa
Tätä on hyvä toistaa, koska päättäjät eivät muuten ymmärrä asiaa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Sepalusta
Vähäisistä tiedoistani tässä sirunen
Mainiota ajattelua - ja ajattelematonta ymmärtämättömyyttä - suomalaisesta aluskannasta suomalaisessa huoltovarmuudessa. Syvempi perehtyminen kriisienhallintaan olisi paljastanut, että lukuisa joukko aluksia tuli internoiduksi miehistöineen ja samalla poistetuiksi huoltovarmuuskapasiteetista. Saattaa olla niin, että oikea lippuvaltio saattaa varmistaa alukselle vapaan, häiriöttömän kulkuoikeuden ongelmatilanteissa.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »