Diplomikielenkääntäjistä vireä ammattikunta

ALIO

Liisa Peltomaa

Turun Sanomain pääkirjoitussivulla toimittaja Jukka Saarinen on muistellut maanantaisin vuoden 1968 tapahtumia muun muassa musiikki-, elokuva-, yhdistys- ja keksintöuutisten osalta.

Aivan uuden ammattikunnan syntyminen maahamme on myös muistelun arvoinen tapahtuma 50 vuoden takaa. Syksyllä 1966 aloittaneen Turun kieli-instituutin ensimmäiset diplomikielenkääntäjät valmistuivat vuoden 1968 aikana.

Valtaosa yhteensä 53 kääntäjästä sai diplominsa toukokuun lopussa ja muutamat myöhemmin syksyllä. Kaksivuotinen kieli-instituutti oli perustettu Turkuun ja Tampereelle kouluttamaan kipeästi kaivattuja kääntäjiä ja tulkkeja elinkeinoelämän ja hallinnon tarpeisiin.

Tavoitteena oli siis kouluttaa vaativien asiatekstien kääntäjiä, joilla olisi myös hyvä suullinen kielitaito. Aluksi opiskelijat koulutettiin yhden vieraan kielen kääntäjiksi. Turussa valittiin joko englannin tai saksan kieli. Käännöstekniikan ja kielitaidon opettamisen lisäksi koulutus sisälsi perehtymistä johonkin erikoisalaan ja yhteiskuntatietouteen. Tärkeää oli myös oman ja kohdekielen maan kulttuurituntemuksen kartuttaminen.

Tulkkauksen opetus oli suullisen kielitaidon kehittämistä ja tulkkauksen alkeiden harjoittelua. Sekä opettajien että opiskelijoiden into kehittää uutta koulutusmuotoa oli valtava. Mallia otettiin etenkin Saksassa ja Itävallassa jo 1940-luvulla perustetuista yliopistollisista käännösalan yksiköistä. Ammattinimikin lainattiin saksankielisestä nimestä Diplomübersetzer. Opetusministeriö ja Turun kaupunki tukivat kiitettävästi kieli-instituutin toimintaa.

Heti ensimmäisten diplomikielenkääntäjien valmistuttua kouluttajat, vasta valmistuneet ja työnantajat ymmärsivät, että kaksivuotinen koulutus ei anna riittäviä valmiuksia selvitä työelämän vaativista käännöstehtävistä. Teollisuus- ja liikeyritykset sekä hallinnon alakin edellyttivät jo silloin kääntäjiltä vähintään kahden vieraan kielen ja mielellään myös ruotsin kielen hyvää kirjallista ja suullista hallintaa sekä kykyä kääntää niin äidinkieleen kuin myös suomesta vieraisiin kieliin.

Turun Sanomat kuitenkin työllisti heti englannin osastosta erinomaisin arvosanoin valmistuneen diplomikielenkääntäjä Maija-Liisa Sutisen. Lehden lukijat saivatkin pitkään nauttia tämän nyt jo edesmenneen kääntäjän hienoista käännöstöistä.

Vain harva vasta valmistunut oli yhtä onnekas työnhakijana. Niinpä useimmat ensimmäisistä diplomikielenkääntäjistä jatkoivat opintojaan yliopistossa tai muussa korkeakoulussa. Kieli-instituutissa ja opetusministeriössä alkoi välittömästi suunnittelutyö kolmivuotisen koulutusohjelman kehittämiseksi.

Kahden vieraan kielen opetukseen pohjautuva kolmivuotinen koulutus voitiin aloittaa jo syksyllä 1970. Opetusohjelmaan lisättiin myös mahdollisuus opiskella ruotsin kieltä vapaaehtoisena aineena. Turun kieli-instituutti sai englannin ja saksan kielten lisäksi oikeuden tarjota ranskan kielen opetusta sivuaineena ja myöhemmin myös pääaineena.

Tulkkauksen opetustakin lisättiin jonkin verran. Tehostettu kääntäjä- ja tulkkikoulutus alkoi pian tuottaa niin hyviä tuloksia, että työpaikkoja löytyi kansainvälisistä yrityksistä ja hallinnon piiristä.

Diplomikielenkääntäjistä tuli vireä, aika tunnettukin ammattikunta. Moni diplomikielenkääntäjä (DKK) jäi Turkuun, koska paikalliset yritykset luottivat heidän ammattitaitoonsa.

DKK-ammattinimikkeen elinkaari jäi kuitenkin lyhyeksi. Kieli-instituuttien elinaikana ehti Turusta valmistua lähes 700 diplomikielenkääntäjää. Vuonna 1981 kieli-instituutti liitettiin Turun yliopistoon. Se toimi joitakin vuosia aika itsenäisenä kääntäjänkoulutuslaitoksena, kunnes siitä tuli osa filologian laitosta.

Ammattitaitoisia kääntäjiä koulutetaan kuitenkin Turussa edelleenkin. Käännösviestinnän opiskelijoiden tavoitteena on nyt kandidaattitason tutkinto (HuK) tai maisterin tutkinto (FM). Nykyinen tutkintonimike ei kuitenkaan heti paljasta asianomaisen ammatillista suuntautumista kuten DKK aikoinaan teki.

Kirjoittaja on entisen Kieli-instituutin ja Turun yliopiston englannin lehtori, emerita.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.