Turun ammatti-instituutti – uuden vuosituhannen oppilaitos

ALIO

Matti Haapanen

Ammatillisen koulutuksen historia on Suomessa 200 vuoden pituinen. Turussa institutionaalisen koulutuksen vaiheita on seurattu 1839 tapahtuneen kauppakoulun perustamisesta alkaen. Aluksi elinkeinoelämän tarpeet sanelivat koko koulutusjärjestelmän. Teollisuuden taustalla olivat puolestaan vahvat henkilövaikuttajat, teollisuusmiehet ja monitoimirehtorit. Heidän kauttaan myös vaikutteet ulkomailta alkoivat näkyä Turussa jo tuolloin.

Turun kaupunki alkoi kiinnostua ammatillisesta koulutuksesta toden teolla vasta 1900-luvun alussa. Kiinnostusta hälvensi 30-luvun lama-aika ja sodat. Kuitenkin juuri 1939 toimintaa saatiin säätelemään valtakunnan laajuinen ammattiopetuslaki, joka takasi kiinteän pohjan ylläpitomenoihin.

Tuohon saakka kansakoulun jatkoluokat kilpailivat ammattiopetuksen kanssa. Kansakoulupohjaisena toiminta myös jatkui pienemmissä kunnissa, kunnes kuntainliittoja alettiin perustaa voimakkaasti 1950-luvun lopulla. Lainsäädännön kehittymisen ohella merkittävä sodanaikainen virstanpylväs oli Turun ja Göteborgin yhteistyö, joka johti Aninkaisten mäelle rakennetun Göteborgin koulun perustamiseen. Seuraavan vuosikymmenen lopulla uusi uljas koulutalo kohosi puolestaan Juhannuskukkulan mäen huipulle.

Turun kaupungin johdon sitoutuneisuus kehitystyöhön on ollut merkittävää. Todella ripeää kehityksen kautta oli 1980 jälkeinen aika. Silloin lukuisat uudistukset opetuksen kehittämiseksi niin sisällön kuin kiinteistöjen puolesta ovat seuranneet toisiaan. Tästä ovat hyvinä esimerkkeinä Peltolan koulutalon 1987 yli 100 miljoonan silloisen markan perusinvestointi ja vastaavat peruskorjausinvestoinnit muissa koulutaloissa, Juhannuskukkulalla, Aninkaisissa, Lemminkäisenkadulla, Kellonsoittajankadulla, Tommilankadulla ja Uudenmaantiellä. Kokonaan kaupungin omana rakennushankkeena valmistunut Peltola pysyi niin aikataulussaan kuin budjetissaankin.

Kun seuraava merkittävä lainsäädännöllinen merkkipaalu, keskiasteen uudistus toteutui Suomessa 1991, oli Turussa tuolloin tehty kaikki mahdollinen nykyaikaisen koulutuksen toteuttamiseksi.

Turun ainoana ongelmana oli opetuksen ja kehitystoimien hallinnon pirstaleisuus. Jo edellisellä vuosikymmenellä oli suunniteltu oppilaitosten toiminnan yhdistämistä. Alkuun oli puhe eri opetusmuotoja edustavien johtokuntien ja lautakuntien sulauttamisesta.

Uudistusten vakiinnuttua 1990-luvun alkuun mennessä nousivat puheet oppilaitosten hallinnollisesta yhdistämisestä voimakkaina pintaan. Silloin kohteena olivat ammatilliset oppilaitokset: Tältä pohjalta usean perinteikkään oppilaitoksen hallinnoista, toimista ja opetusjärjestelyistä muodostui 1.8.1998 yksi yhteinen oppilaitos – Turun ammatti-instituutti.

Toiselle vuosikymmenelle tullessaan oppilaitos kohtasi yhteiskunnallisten haasteiden uuden kentän, nuorison syrjäytymisen ja talouslaman aiheuttaman työttömyyden ongelmat. Ne heijastuivat niin nuoriso- kuin aikuiskoulutuksenkin sisältöön. Enää ei oppilaitos voinut vain valita parhaita hakijoita; mukaan oli otettava kaikki. Tämän vuoksi opetuksessa jouduttiin kiinnittämään huomiota tutkintojen läpäisyn varmistamiseen vahvoin tukitoimin.

Toisaalta nykyisen Turun ammatti-instituutin opiskelijoille tulivat mahdollisiksi ns. yksilölliset opintopolut. Ne mahdollistivat erikoistumisen. Kaikille perustutkinnoille avoimia tutkinnon osia ovat nykyään ammatillisen kilpailutoiminnan huippuosaajana toimiminen, työpaikka­ohjaajaksi valmentautuminen, yritystoiminnan suunnittelu ja yrityksessä toimiminen. Näiden lisäksi opiskelijat voivat sisällyttää tutkintoihinsa lukion opintoja ja valmistautua ylioppilaiksi kirjoittamiseen ammatillisen tutkinnon lisäksi. Tavoitteellisesti urheilevat opiskelijat voivat suunnata opintonsa huippu-urheilijan poluksi.

Tutkintojen uudistaminen vastaamaan muuttuvia työelämän tarpeita on tärkeää ja rinnalle nousevat osatutkinnot ja tulevaisuudessa yrityksille räätälöidyt rekrytointipalvelut. Niissä osaavan työvoiman saaminen on mahdollisesti tutkintoa tärkeämpi asia. Nämä puolestaan edellyttävät koulutusorganisaatiolta uudenlaista ajattelua ja toteutusta opetuksessa, ohjaamisessa ja työaikajärjestelyissä.

Turun ammatti-instituutti nähdään tulevaisuudessa ammatillisen koulutuksen monikulttuurisena, joustavana ja nopeasti työelämän muutoksiin vastaavana toimijana. Kansainvälisyys ja opiskeluiden osittainen suorittaminen ulkomailla on yhä useamman ulottuvilla ja myös muualta tullaan suorittamaan opintoja.

Uusi ”interaktiivinen historiateos” Tietoa, taitoa Turun kautta koko maahan on ilmestynyt. Teosta on saatavilla Turun ammatti-instituutin Lemminkäisenkadun toimitalon Taitoa-ravintolasta.

Kirjoittaja on yhteiskuntatiedon ja äidinkielen lehtori.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.