Meriläjityksistä aiheutunut runsaasti

ongelmia Airiston luonnolle

Airiston eläimistöä luonnehtivat nykyisin lajiston köyhyys, paikoin rehevöitymisestä aiheutunut biomassan kasvu ja paikoin täydellisen happikadon seurauksena syntyneet elottomat pohjat.

ALIO

Jari Hänninen

Marjut Rajasilta

Ilppo Vuorinen

"Niin kirkkahasti, kirkkahasti kimmeltää nyt ulappa Airiston"...lauloi Olavi Virta vuonna 1963 Pentti Viherluodon ikivihreässä iskelmässä. Vielä 1950-luvulla Turun kaupungin satamalaitoksen ruoppausmassat sijoitettiin maalle täyttämällä Pikisaaren ja Hirvensalon välistä kannasta. Suuret massamäärät alkoivat kiinnittää yleistä huomiota siinä vaiheessa, kun niitä alettiin viedä pohjoiselle Airistolle.

Meriläjityksiä on pidetty välttämättöminä taloudellisista syistä, mutta niitä ovat leimanneet erilaiset Airiston luonnolle aiheutuneet ongelmat. Näitä on syntynyt paitsi itse läjitysmassoista ja niiden mukana kulkeutuvista ravinteista ja ympäristömyrkyistä, myös läjityspaikkojen sopimattomuudesta ja puutteellisesta lupaehtojen noudattamisestakin.

Hienojakoisen aineksen hallinta voimakkaasti virtaavassa vesiympäristössä on osoittautunut mahdottomaksi, mikä ennakoitiin Turun yliopiston merigeologian tutkimuksissa jo 1980-luvulla.

Tärkein Airiston alueen ekologista nykytilaa kuvaava termi on rehevöityminen, joka alkoi viemäriverkostojen rakentamisen myötä 1900-luvun alussa.

Rantojen ja matalien pohjien liejuuntuminen on edistänyt järviruokokasvustojen laajentumista ja suosinut särkikalojen runsastumista, koska tiheän ruovikon suojissa näiden lisääntyminen onnistuu hyvin. Samasta tilanteesta ovat hyötyneet särjen lisäksi myös muut opportunistiset kalalajit kuten pasuri ja lahna, jotka ovat nykyään runsaslukuisimpia kalalajeja Airiston vesissä.

Tätä muutosta ylläpitää Itämeren nykyinen makeutumiskehitys, mutta siihen vaikuttavat merkittävästi kaikki paikalliset toimet kuten jätevesipäästöt ja meriläjitykset, joissa pohjasedimentin mukana kuljetetaan suuria määriä ravinteita Aurajoen suulta ulommas Airistolle.

Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa vesistössä omat ongelmansa, sillä lämpötilan noustessa kiihtyvät biologiset ilmiöt ja esimerkiksi sinilevien massaesiintymät yleistyvät. Eliöstössä pienikokoiset ja nopeakasvuiset lajit lisääntyvät aiheuttaen rehevöitymisestä kertovien ilmiöiden runsastumisen; vedet samenevat, pohjien happikadot lisääntyvät ja suurikokoiset, pitkäikäiset levät kuten rakkolevä, taantuvat.

Ilmastonmuutoksen ennustetuista seurauksista on jo nähty sademäärien kasvu pohjoisella Itämeren valuma-alueella. Ilmiö on tuottanut tuloksenaan ravinteiden lisääntyneen huuhtoutumisen mereen, ja koska edelleen olemme korkeiden virtaamien tasolla, myös Airistolle laskevien jokien vesissä ovat ravinnekuormat nousseet. Myrskyt, vedenpinnan vaihtelut ja pitkät kuivat kaudet, sekä tuulten mahdolliset muutokset tulevat kaikki aiheuttamaan odottamattomia muutoksia ympäristössämme.

Ruoppausjätteen sijoittamista mereen ei voi missään olosuhteissa pitää ekologisesti ja eettisesti kestävänä menettelynä edes silloin, kun massat ovat puhtaita ja ne pysyvät paikallaan läjitysalueeksi valitussa syvänteessä.

Airiston allas on matala, mistä johtuen se on herkkä ilmastomuutoksen aiheuttamalle lämpenemiselle, joka on jo nyt havaittavissa myös Airiston vesissä.

Altaan syvänteillä on lämpenemisen kannalta oma merkityksensä, sillä mitä matalampi allas on, sitä nopeammin siinä ilmakehän lämpövaikutus tuntuu. Syvänteet vaikuttavat vesistön lämpötalouteen toimimalla sekä lämmön varaajina että luovuttajina ja koko vesistö puolestaan vaikuttaa paikallisiin sääoloihin myös läheisillä maa-alueilla.

Meressä syvänteet muodostavat oman tärkeän habitaattinsa eläinlajeille, sillä tiettyjä lämpötila- ja suolapitoisuusolosuhteita vaativat lajit voivat Itämeren pohjoisosassa esiintyä vain syvillä vesialueilla.

Monet Airistolla elävät lajit myös vaeltavat vuodenaikojen mukaan matalien ja syvien alueiden välillä, sillä molempia tarvitaan elinkierron eri vaiheissa.

Esimerkiksi lämmintä vettä suosiva kuha hakeutuu syvänteisiin talvehtimaan, koska syvänteissä lämpötila on syksyllä pitkään korkeampi kuin matalassa vedessä; kylmää vettä vaativille lohikaloille puolestaan syvänteet ovat välttämättömiä kesäkaudella, jolloin pintavedet ovat niille liian lämpimiä.

Syvänteitä täyttämällä hävitetään vesistöstä monille lajeille välttämättömiä elinympäristöjä, mikä johtaa vedenalaisten habitaattien yksipuolistumiseen, lajiston köyhtymiseen ja vesiluonnon monimuotoisuuden vähenemiseen.

Vaikka ruoppausjäte sijoitettaisiinkin vastaisuudessa maalle, eivät Airistolle jo sijoitettujen massojen ympäristövaikutukset häviä vielä pitkään aikaan. Tästä syystä vaikutusten seurantatutkimusta tulee jatkaa edelleen viranomaisten edellyttämällä tavalla.

Myös Airistolla tehtävää muuta ympäristötutkimusta tulisi lisätä, sillä nykyiset tietomme Airiston ekosysteemin tilasta ovat monin osin riittämättömiä selittämään ja ennustamaan siinä tapahtuvia muutoksia ilmastomuutoksen edetessä.

Mikään muu kuin muutos ei Airistonkaan tapauksessa ole pysyvää, mutta jos käytettävissä on riittävästi tutkimustietoa, jota käytetään myös päätöksenteossa, selviämme muutoksista kivuttomammin.

Kirjoittajat ovat Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitoksella nykyisin tai aiemmin toimineita tutkijoita.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Katse pois kengistä
Tässä lehdessä on jo aikaisemmin ollut kirjoituksia Suomen sisäsaariston vesialueitten tilasta. Ihan väitöstutkimuksia myöten. Kirjoituksissa Sisäsaaristoa on käsitelty suljettuna vesialueena, jonka olemus on riippumaton muista vesialueista. Pienikin karttaharjoitus antaa Sisäsaaristosta toisenlaisen kuvan.
Tässä kirjoituksessa tuodaan esille "Hienojakoisen aineksen hallinta voimakkaasti virtaavassa vesiympäristössä on osoittautunut mahdottomaksi", mikä on aikaisemmissa kirjoituksissa jätetty huomiotta. Kun nyt vesien virtaus ja Sisäsaariston liittyminen laajempaan vesialueeseen on tullut tunnistetuksi, mielenkiintoa herättää tuon ulkopuolisen vesialueen tila. Se syöttää virtausten välityksellä kaiken sinä olevan myös Sisäsaaristoon sen mataliin ja kesällä huomattavasti lämpeneviin vesiin tuottamaan monimuotoista elämää. Osa on hyväksi, osa on pahaksi.
2018 kesän lämmin kausi jää historiaan ensimmäisenä, jolloin vaikkapa sinileväkukintoja havaittiin laajassa mitassa Selkämerellä, Merenkurkussa ja Perämerellä asti. Kuvista havaitsee esiintymisalueitten noudattavan Itämeren veden kiertovirtauksen muotoja. Myös rannikkoalueitten matalia, helpommin lämpeneviä ja länsi-lounaistuulien tuoman pintaveden alueita.
Kun Airisto halutaan kirkastaa, se tapahtuu Itämeren pääaltaan ravinteita poistamalla. Olisi hyvä keskittää aivotoiminta fosforiin. Typpeä tulee luonnosta itsestään riittävästi.
ÅA:ssa harrastetaan orgaanista kemiaa, Turun yliopistossa sekä orgaanista että epäorgaanista. Kuvitteellisesti voidaan olettaa, että molemmissa riittää potentiaalia tämän Itämeren fosforiongelman ratkaisemiseen. Sekä erikseen että yhteistyössä.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »