Suomalaisen Eurooppa-tutkimuksen juuret

vahvasti turkulaisessa akateemisessa mullassa

PUHEENVUORO

Kimmo Elo

Markku Jokisipilä

Euroopan unioni kamppailee tällä hetkellä ehkä suurimpien haasteiden edessä kuin koskaan Suomen vuonna 1995 alkaneen jäsenyyskauden aikana. Ison-Britannian yhä kaaosmaisemmalta näyttävä ero unionista, euroalueen talouskriisin pesänselvitys, levällään oleva yhteinen maahanmuutto- ja pakolaispolitiikka sekä Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin arvaamaton politiikka herättävät lukuisia kysymyksiä EU:n kyvystä luovia kansainvälisen politiikan myrskyisillä vesillä.

Mitä suuremmat haasteet, sitä suurempi on myös tarve asiapohjaiselle, laajalle keskustelulle. Euroopan integraation aiemmissa kriiseissä on usein haettu neuvoja tutkijoilta ja muilta asiantuntijoilta, joiden tehtävänä on ollut auttaa hahmottamaan sekä itse ongelmaa että pohtimaan mahdollisia ratkaisuja. Tämä on kuitenkin edellyttänyt ja edellyttää tänäänkin aktiivista Eurooppa-tutkimusta, joka antaa sysäyksiä myös laajemmalle julkiselle keskustelulle.

Suomen omalla integraatiotaipaleella tutkija- ja asiantuntijayhteisöllä voidaan nähdä olleen merkittävä rooli etenkin siinä kylmän sodan päättymistä seuranneessa vaiheessa, kun virallinen Suomi vasta mietti maamme asemaa uudessa Euroopassa. Valtiotieteen tohtori Olli Korhosen ansiokkaiden, Suomen länsi-integraation historiaa käsitelleiden tutkimusten valossa ei ole mitenkään liioiteltua väittää, että 1980-luvun lopun ja 1990-luvun alun Eurooppa-pohdinnoissa Turusta muodostui eräänlainen Eurooppa-ajatushautomo, joka osaltaan merkittävällä tavalla ohjasi tulevia keskusteluja ja päätöksiä integraatiotiellämme.

Olennainen merkitys oli yhtä jalkaa kulkeneiden Turun nuorkauppakamarin Eurooppa-projektin ja Eurooppa-instituutin perustamisella, jonka oheistuotteena syntyi myös nuorkauppakamarin Eurooppa-Akatemia. Vuosina 1988–1989 molempien toiminta sai institutionalisoituneempia muotoja, mutta samalla niiden välinen ero kristallisoitui esiin.

Juuri Eurooppa-instituutista muodostui akateemisen Eurooppa-tutkimuksen tärkeä toimija, jonka toimintaa ohjasi neutraali, tieteelliseen objektiivisuuteen nojautuva näkökulma integraatioon. Samalla pelkkä Eurooppa-instituutin perustaminen aktivoi yhteiskunnallista keskustelua.

Suuri rooli oli instituutin avainhenkilöillä, joista näkyvimmät olivat dosentti Esko Antola, Eurooppa-oikeuden professori Kari Joutsamo sekä kansainvälisen talouden professori Veikko Reinikainen. Instituutti myös koulutti toiminta-aikanaan suuren määrän asiantuntijoita, joista monet ovat yhä edelleen aktiivisina toimijoina maamme poliittisessa elämässä, virkamiehinä sekä journalistikunnassa. Aktiivista, asiantuntijavetoista kansalaiskeskustelua veivät eteenpäin etenkin laajalle yleisölle suunnatut tilaisuuksien sekä monipuolinen julkaisutarjonta.

Eurooppa-instituutin tarinan päättyminen jo vuonna 1998 ei merkinnyt Eurooppa-tutkimuksen loppua turkulaisissa korkeakouluissa. Vuosina 1996–2006 Esko Antola hoiti Jean Monnet -oppituolia ja -keskusta. Yhä tänäänkin aktiivisina tutkimusyksikköinä ovat muun muassa Pan-Eurooppa instituutti sekä oikeustieteellisen tiedekunnan Eurooppa-oikeus. Elokuussa 2018 toimintansa aloittanut eduskuntatutkimuksen keskuksen Eurooppa-tutkimuksen linja täydentää tätä kenttää Eurooppa-instituutin kaltaisella, monitieteisellä profiililla.

Elo-syyskuun vaihteessa järjestetään ensimmäinen Turun Eurooppa-foorumi, jonka kantaviin voimiin alueen korkeakoulut kuuluvat. Foorumia ei sattumalta järjestetä tilanteessa, jossa Suomi joutuu pohtimaan integraatiopolitiikkaansa muuttuvassa maailmantilanteessa. Yhtä vähän sattumaa on se, että vuosittaiseksi tapahtumaksi suunniteltu Eurooppa-foorumi järjestetään juuri Turussa. Suomalaisen Eurooppa-keskustelun juuret ovat vahvasti ja syvällä Turussa. Onnistuessaan Eurooppa-foorumi osaltaan vahvistaa sitä akateemisen yhteisön ja ympäröivän yhteiskunnan välistä vuorovaikututusta, johon myös Eurooppa-instituutin vahva vaikutus perustui.

Kimmo Elo on Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen Eurooppa-tutkimuksen erikoistutkija. Markku Jokisipilä on eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Hyvä että kaikilla on kivaa
Jo pelkkä puheenvuoron otsikon tekeminen on vaatinut akateemista osaamista. Sisällöstä en sano mitään kun ymmärtänyt löytyikö sieltä joku järkeenkäypä perustelu Turun Eurooppa-foorumille. Ainakin itse näen tapahtuman pelkäksi turhakkeeksi. Tämä ajatellen Euroopan nykyistä tilannetta ja sitä koskevia ongelmia, jotka ovat valovuoden etäisyydellä foorumissa käsiteltävistä puheenaiheista. Nyt valitut aiheet ovat taattuja, kaikilla tulee olemaan kivaa kivojen teemojen parissa.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »