EU:ssa kyse ei ole pelkästään euroista

Turun Eurooppa-
foorumi 30.8–1.9.

Sture Fjäder

Turun Eurooppa-foorumissa keskustellaan EU:n tulevaisuudesta laajasti. Foorumi on erinomainen paikka käydä avointa pohdintaa kansalaisten ja päättäjien kesken niistä asioista, joilla on merkitystä Suomenkin tulevaisuudelle.

Suomalaisessa EU-keskustelussa puhutaan paljon rahasta. Mitä EU-jäsenyys meille maksaa, kuka siitä hyötyy ja mihin EU-rahaa käytetään. Tämä antaa unionin jäsenyydestä ja sen toiminnasta helposti yksipuolisen kuvan – ikään kuin unioni olisi pajatso, josta sorminäppärä jäsenvaltio voi onnistua lypsämään ulos enemmän kuin sinne upottaa.

Tämä näkökulma korostuu, kun EU-maat neuvottelevat unionin tulevista rahoituskehyksistä. Vastakkain asettuvat nettomaksajat – maat, jotka maksavat unionin budjettiin enemmän kuin sieltä niille palautuu, ja EU-tuista plussalle jäävät köyhemmät jäsenvaltiot.

Julkisuudessa esitellään jäsenyyden kustannuksia kansalaista kohden ja mittaillaan EU-tukien osuutta jäsenvaltioiden investoinneista. Samalla luodaan mielikuvaa, että toisille EU-jäsenyys kannattaa, toisille ei.

Tässä katsannossa eurooppalaisuudesta tulee rikkaalle pohjoiselle ideologinen hyväntekeväisyysprojekti, josta voidaan luopua vähän samaan tapaan kuin kehitysavusta, jos on muita, tähdellisempiä tarpeita.

EU-jäsenyydessä on kuitenkin kyse paljon muustakin kuin rahasta. Brexit-neuvottelut osoittavat tämän konkreettisesti – rahakysymykset saatiin loppujen lopuksi sovittua suhteellisen vaivattomasti.

Brittien on huomattavasti vaikeampi luopua Muista EU-jäsenyyden tuomista eduista, kuten sisämarkkinoista, kauppasopimuksista tai tutkimusyhteistyöstä. Taloudelliset seuraamukset erosta ovat monin verroin suuremmat kuin jäsenmaksu.

Suomessakin on tärkeää keskustella EU-jäsenyyden merkityksestä kokonaisuutena – etenkin nyt, kun lähestytään vaalivuotta.

Vaalipaneelien ”pakollisen” EU-kysymyksen sijaan EU tulisi nähdä osana tavallista kansalaisten arkea: miten esimerkiksi työturvallisuutta, huippututkimusta tai nuorten kansainvälistymistä voidaan tukea EU-politiikan keinoin? Miten suomalaiset hyötyvät EU:n sisämarkkinoista ja miten niistä voisi kehittää entistä toimivammat? Mitä EU:n puolustusyhteistyön vahvistuminen merkitsee Suomelle?

EU:n kautta Suomi on globaali toimija ja näin voimme vaikuttaa laajemmin maapallon kohtalonkysymyksiin. Ilmastonmuutoksen torjuminen, köyhyyden vähentäminen tai kansainvälisen kaupan säännöt ovat tästä hyviä esimerkkejä. Se jos mikä on lisäarvoa.

Rahastakin toki saa ja pitääkin keskustella. Pelkän omaan laariin satavien lanttien tuijottamisen sijaan olisi kuitenkin mielekkäämpää pohtia, mitä rahalla tehdään. Ei vain Suomessa, vaan kaikkialla Euroopassa.

EU:n budjetista noin 70 prosenttia käytetään nykyisin maatalous- ja koheesiopolitiikan tarpeisiin. Komissio esittää, että seuraavalla kehyskaudella näistä varoista leikattaisiin 5–7 prosenttia, joka kohdennettaisiin muun muassa tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaan, ilmastonmuutoksen torjumiseen ja nuorten ja opiskelijoiden liikkuvuuden lisäämiseen.

Tavoite on erinomainen. Suomelle on elintärkeää panostaa uusiin menestystekijöihin, mutta se auttaa myös koko Eurooppaa pärjäämään paremmin. Osaavampi ja avoimempi Eurooppa on suomalaisyrityksille vakaampi markkina-alue, mikä vahvistaa mahdollisuuksiamme menestyä globaalissa kilpailussa. Siksi toivon, että myös Suomi on vahvasti mukana uudistajien, ei niinkään säilyttäjien joukossa.

Politiikka kiinnostaa äänestäjiä, kun he näkevät sen yhteyden omaan arkeensa. EU ei ole tästä poikkeus. Meistä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millä tavoin tätä keskustelua Suomessa käydään ja millainen kokonaiskuva EU:n toiminnasta välittyy.

Budjettikeskustelu tarvitsee rinnalleen näkemyksen siitä, missä asioissa jatkossa toivomme vahvaa Eurooppaa. EU:n toimintaa kehittämällä voimme vahvistaa mahdollisuuksiamme vaikuttaa Suomen tulevaisuuteen vahvistuvat. Mielestäni siihen kannattaa investoida.

Odotan mielenkiinnolla Turussa Eurooppa-foorumin keskusteluja. Ajankohta niille on nyt otollinen.

Kirjoittaja on Akavan
puheenjohtaja.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.