Nuorten mielenterveyshuolet eivät lomaile

Susa Junnola

ALIO

Tatjana Pajamäki

Tässä vaiheessa vuotta monessa perheessä suunnitellaan kesäloman mökkireissuja, puuhamaavierailuja tai ulkomaanmatkoja. Elinkeinoelämä pohtii osaltaan kesälomien parasta mahdollista ajankohtaa ja hyödyntämistä kotimaanmatkailun ja työllisyyden näkökulmasta. Opettajat pohtivat lomien sopivaa ajoittamisajankohtaa oppilaiden opiskelumotivaation ja jaksamisen kannalta.

Näiden lomakeskustelujen katveeseen jää tärkeä ja isohko joukko lapsia ja nuoria: Ne, jotka eivät odota lomaa. Koulujen sulkeuduttua katoaa monelta lapselta turvakehikko, jossa arki on jäsenneltyä, lämmintä ruokaa saa kerran päivässä ja aikuiset vastaavat lapsista. Perheissä, joiden elämää sävyttävät moninaiset vaikeudet, eivät lapset odota kesäkuun alkamista, eikä lomien ajankohdan siirtämisellä ole heille merkitystä.

Jos aikuisten elämänhallinta on kadoksissa esimerkiksi alkoholin väärinkäytön, hoitamattomien mielenterveysongelmien tai massiivisten talousvaikeuksien vuoksi, loman alkaminen tarkoittaa lapselle ajanjaksoa, jossa huolet aikuisista ja heidän toiminnastaan kasvavat. Ahdistus voi kasvaa suureksi ja tilanteet kärjistyä vakaviksi, kun lapsen tai nuoren vointia ei kontrolloi kukaan.

Yksinäisyys ja irrallisuuden tunteet voivat loma-aikana vaivata myös lapsia, joiden perheillä ei ole vakaviksi luokiteltuja ongelmia. Työn ja lasten pitkien loma-aikojen välisen palapelin turvalliseksi rakentaminen on monelle vanhemmalle hankalaa. Etätyövinkit eivät auta bussikuskeja tai päivystysten hoitohenkilöstöä.

Kaikilla vanhemmilla ei ole kattavia naapuri ja -sukulaisverkostoja, jotka tulisivat hätiin hoitoavuksi pitkien kesälomien koittaessa. Kaikilla vanhemmilla ei ole rahaa kustantaa lapsia viikkojen harrastekursseille.

Moni lapsi on kesällä yksin olosuhteiden pakosta. Myös orastavat mielenterveyshuolet nostavat päätään loma-aikoina niillä nuorilla, joilla ei ole lomansa ajalle minkäänlaista struktuuria tai aikuisten luomaa turvaa.

Kesälomien alkaminen kuuluu MLL:n valtakunnallisessa Lasten ja nuorten puhelimessa, joka on auki vuoden jokaisena päivänä. Viime vuonna puhelimessa, nettikirjepalvelussa ja chatissa keskusteltiin yli 20 000 eri-ikäisen lapsen ja nuoren kanssa.

Alkuillasta jutellaan tekemisen puutteesta kärsivien ja aikaansa yksin viettävien lasten kanssa. Iltaisin chattaavat nuoret. Chat-palvelussa yleisimmät aiheet ovat ahdistuneisuus ja masentuneisuus sekä itsetuhoiset ajatukset. Loma-aikoina myös aikuisten alkoholinkäytön haittavaikutukset kuuluvat sekä lasten että nuorten yhteydenotoissa.

Anonyymi ja kynnyksetön palvelu tarjoaa nuorelle mahdollisuuden tulla lämmöllä kohdatuksi, tunteinensa kuulluksi ja ymmärretyksi, mutta se ei korvaa säännöllistä kasvokkaista kontaktia luotettavan tukitahon kanssa. Avunhakemiseen motivointi ja tukitahojen löytäminen nuorelle ei myöskään kesäaikana ole helppoa.

Chat-keskustelun jälkeen moni nuori on tilanteessaan edelleen yksin. Kesäaikojen yhteydenotoissa kuuluukin, kuinka arvokasta kouluissa toimivien ammattilaisten tuki nuorten hyvinvoinnin ylläpitämisessä lukukausien aikana on. Koulukuraattorin säännölliset tapaamiset ovat auttaneet sietämään ja selkeyttämään vaikeaa tilannetta kotona. Ja kun tietää, että tutun psykologin kanssa pääsee juttelemaan parin päivän päästä, voi ahdistuksen tunteiden kanssa pärjätä. Ilman säännöllisiä kontaktejaan nuoret tuntevat olevansa irrallisia, hauraita ja hukassa.

Huonosti voivan tai mielenterveytensä puolesta pelkäävän nuoren elämässä viikko ilman tukea on pitkä aika. Ammattilaisten kesälomat kestävät moninkertaisen määrän.

Yhteiskunnan turvaverkoista tippuvat kesällä ne, jotka ovat kaikkein haavoittuvimpia. Mielen pahoinvoinnista kärsivät lapset jäävät kesäajaksi monesti täysin vaille tukikontakteja, vaikka paradoksaalisesti silloin niitä eniten tarvitsisivat, etenkin jos lähiaikuisilta katoaa arjen hallinta.

Aikuiset tarvitsevat lomansa, mutta lasten ja nuorten mielenterveydenhuolet eivät lomaile. Palvelujen aikuislähtöiset ja jäykät rakenteet vaarantavat kesäaikana monen nuoren mielenterveyden.

Mielenterveyspalvelujen olisi oltava ympärivuotisesti nuorten käytettävissä. Haavoittuvissa oloissa elävien lasten kesälomatoimintaa tulee myös kehittää niin, että ruokaa ja mielekästä tekemistä on tarjolla päivittäin.

Kirjoittaja on auttavien puhelinten päällikkö Mannerheimin Lastensuojeluliitossa.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.