Lapsi kasvaa yhteisön jäsenenä

ALIO

Kati Honkanen

Esa Iivonen

Kirsi Pollari

Sote-uudistuksessa on korostettu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tärkeyttä sekä hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisen välttämättömyyttä. Mutta edistävätkö sote-uudistuksen keinot näiden tavoitteiden toteutumista? Edistävä työ jää korjaavan työn jalkoihin, jos sen asemaa ei korosteta lainsäädännössä, rahoituksessa ja strategioissa.

Erityisen tärkeää on vahvistaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä lapsuusiässä. Lapsuus ja sen yhteisöt muodostavat perustan myöhemmälle hyvinvoinnille ja työ-, opiskelu- ja toimintakyvylle. Myös hyvinvointi- ja terveyserot juontavat juurensa lapsuudesta. Lasten ja nuorten kehitysympäristöillä on suuri merkitys erojen tasaajana.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä on huomioitava monitoimijaisuus. Kansalaisjärjestöillä on merkittävä rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja yhteisöllisyyden vahvistamisessa. Järjestöt tuottavat vapaaehtois- ja vertaistoimintaa ja ne ovat keskeisessä asemassa esimerkiksi perhekeskustoiminnassa.

Toiminta sisältää lapsille ja perheille suunnatut hyvinvointia, terveyttä, kasvua ja kehitystä edistävät palvelut sekä varhaisen tuen ja hoidon. Palvelut verkostoidaan perhekeskustoiminnassa lapsi- ja perhelähtöiseksi kokonaisuudeksi.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ei voida tarkastella vain yksilönäkökulmasta vaan sen lisäksi yhteisönäkökulma on välttämätön. Lapsi kasvaa ja kehittyy yhteisöjen jäsenenä: perheessä, vertaisryhmissä, päiväkodissa, koulussa ja harrastusryhmissä. Lapsuus ja vanhemmuus eivät koskaan toteudu tyhjiössä, vaan osana yhteisöjä ja yhteiskuntaa.

Lapsiperheissä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut eivät ole yksinomaan yksilöiden palveluita, vaan ne edellyttävät koko perheen kokonaisuuden huomioimista. Mikäli sote-uudistuksessa tuen ja hoidon tarpeet nähdään liiaksi yksilöllisinä, ei välttämättä kyetä tukemaan esimerkiksi paljon palveluita tarvitsevia perheitä kokonaisuutena ja turvaamaan palveluiden sujuvaa yhteistyötä.

Erityisen merkittävässä roolissa hyvinvoinnin rakentamisessa ovat universaalit kaikille lapsille ja perheille suunnatut palvelut ja niissä muodostuvat yhteisöt: varhaiskasvatus, koulu, vapaa-ajan toiminta sekä vanhemmuuden tuki eri muodoissaan. Jos nämä perusrakenteet pääsevät rapautumaan, syrjäytymisen ehkäisyprojekteilla ei tilannetta korjata.

Lapsiperheiden palveluissa tärkeää on jatkuvuus, joka vahvistaa luottamusta asiakkaiden ja ammattilaisten välillä sekä mahdollistaa varhaisen tuen ja ongelmien ennalta ehkäisemisen. Jatkuvuuden merkitys korostuu esimerkiksi neuvolapalveluissa ja kouluterveydenhuollossa.

Yksilön hyvinvointia on vaikea parantaa, jollei tunnisteta yhteisöjä, joissa hän elää. Yhteisöllisiä näkökulmia paremmin huomioimalla esimerkiksi lapsi- ja perhepalveluissa voitaisiin saavuttaa niin yksilöiden kuin yhteisöjen näkökulmasta parempaa hyvinvointia. Hyvinvoinnin eriytymiskehitykseen ei voida vastata vain riskiperusteisella lähestymistavalla, jossa pyritään tunnistamaan riskiryhmiä ja -yksilöitä erilaisten taustatekijöiden kuten sosioekonomisen aseman perusteella. Tällaisen ajattelun myötä saattaa myös unohtua se, että jokainen lapsi ja perhe voi tarvita tukea taustatekijöistä huolimatta. Kun tarkastelemme yhteisöjen hyvinvointia voimme paremmin kiinnittää huomioita myös ulossulkeviin rakenteisiin ja toimintatapoihin.

Hyvänä esimerkkinen yhteisöllisen näkökulman huomioon ottamisesta on oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Yhteisöllisellä opiskeluhuollolla tarkoitetaan toimintakulttuuria ja toimia, joilla koko oppilaitosyhteisössä edistetään oppilaiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. 

Kati Honkanen on projektipäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella, Esa Iivonen johtava asiantuntija Mannerheimin Lastensuojeluliitossa ja Kirsi Pollari erityisasiantuntija Lastensuojelun Keskusliitossa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
lisää valvontaa perheisiin & kouluun
raha auttaa vain, jos tulee
Puhutte koulusta ja vanhemmuuden tuesta muutamina osatekijöinä lapsen kehityksessä. Miten estätte a) koulukiusaamisen koska koulukiusaaminen on tuhonnut monen lapsen elämän ja sen että b) vanhemmat eivät hakkaa lapsiaan? Ette mitenkään.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »