Alio: Mielenterveyshäiriöt opiskelukyvyn suurin uhka

Kristina Kunttu

Pauli Tossavainen

Nuorten mielenterveyshäiriöiden yleisyydestä ja hoitavien ammattilaisten resurssivajeesta keskustellaan toistuvasti, eikä aiheetta. Mielenterveyden häiriöt ovat opiskelijoiden opiskelukyvyn suurin uhka, sillä esiintyessään ne vaikeuttavat opiskelua merkittävästi. Opiskelu on elämänhallintaa, keskittymistä, pitkäjänteisyyttä ja luovuutta vaativaa työtä. Siinä on vaikea edetä, jos masennus tai ahdistus hiuduttaa voimavaroja.

Ongelmat ovat olleet pitkään tiedossa. Tutkimusten perusteella korkeakouluopiskelijoiden mielenterveysongelmien esiintyminen oli 1960-luvulla hyvin samankaltainen kuin 2000-luvulla. Sen sijaan mielenterveyspalvelujen kysyntä on kasvanut huomattavasti. Esimerkiksi Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöllä (YTHS) yhden vuoden aikana hoidossa olleiden masentuneiden opiskelijoiden määrä on lisääntynyt 50 prosenttia kymmenen vuoden aikana. Psyykkisten sairauksien stigma on onneksi heikentynyt, ja opiskelijat osaavat ja uskaltavat aiempaa paremmin hakeutua palvelujen piiriin.

Yliopisto-opiskelijoista tiedetään, että 1960-luvun puolivälissä 23 prosenttia ensimmäisen vuoden opiskelijoista kärsi mielenterveyden häiriöistä. 2000-luvulla tilanne on YTHS:n toteuttamien korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimusten mukaan ollut hyvin samankaltainen. Viisikymmentä vuotta sitten kolmannen vuoden opiskelijoista 29 prosentilla voitiin todeta mielenterveyden häiriö, tällä vuosituhannella osuus on ollut hieman pienempi. Välillä olevilta vuosikymmeniltä ei ole käytettävissä vastaavia tutkimuksia.

Mielenterveyden ongelmat eivät koske ainoastaan korkeakouluopiskelijoita, vaan useiden tutkimusten mukaan tilanne on sama muillakin nuorilla aikuisilla. Joka neljäs opiskelija, nuori tai nuori aikuinen tarvitsee tukea ja apua selvitäkseen. Joka kahdeksas tarvitsee tehokkaampaa apua.

Mielenterveyshäiriöiden esiintyvyyden pysyminen suhteellisen vakiona kertoo siitä, että siirtyminen nuoruudesta aikuisuuteen ja omaan itsenäiseen elämään on vaativa prosessi ja herkkä häiriöille aikakaudesta huolimatta. Tämä ei ole ihme, jos ajattelee kaikkia niitä isoja muutoksia, joita nuoren ihmisen mielessä ja elämässä tapahtuu. Se on elämänvaihe, jossa voidaan estää nuoren putoamista opiskeluista ja syrjäytymistä. Nuoren selviytyminen opiskeluissa ja elämässä riippuukin paljon siitä, saako hän tarvitsemaansa tukea ja apua riittävän ajoissa, riittävän pitkään ja onko apu riittävän laadukasta.

Sen sijaan stressi näyttäisi lisääntyneen vuosikymmenten kuluessa lähes kaksinkertaiseksi. Oma suoriutuminen ja käsitys siitä, mikä riittää ovat osalla opiskelijoista yhä kauempana toisistaan. Stressin lisääntymistä selittävät erot aikakausien kulttuureissa, menestymisen odotuksissa, tunteiden tunnistamisessa ja niistä kertomisessa, sekä käsityksissä siitä, mikä on normaalia. Kulttuurisesti nuori elää hyvin eri maailmassa kuin 1960–1970-luvulla. Nuoren identiteetin kehitys ja yksilön hyvin- tai pahoinvointi tapahtuvat monimutkaisemmassa ympäristössä. Virtuaalimaailma ja some tarjoavat nuorelle sekä tosia että epätosia vertailukohtia. Epätäydellisen itsen vertaaminen somen tarjoamaan kuvaan muiden täydellisyydestä, menestyksestä ja onnesta tuo kovia paineita.

Aikuistuessaan nuori ottaa elämän omiin käsiinsä, siksi hyvä tuki opiskelussa tai varhainen apu opiskeluterveydenhuollossa voivat ratkaisevasti vaikuttaa nuoren elämänkulkuun. Aina ei tarvita mielenterveyden ammattilaisia, mutta vaikeammissa ongelmissa kyllä – ja mahdollisimman nopeasti.

Terveydenhuollon uudistuksessa on pidettävä huoli siitä, että opiskelijoita on hoitamassa nuorten aikuisten kehitysvaihetta ja elämäntilannetta tunteva ja ymmärtävä opiskeluterveydenhuolto, ja että opiskelijoiden ongelmiin perehtyneiden mielenterveyden ammattilaisten palveluja on saumattomasti saatavilla havaitun tarpeen mukaan. Tämä on paitsi yksilön kannalta inhimillistä myös yhteiskunnalle taloudellista.

Kristina Kunttu on lääketieteen tohtori (nuorisolääketieteen erityispätevyys). Pauli Tossavainen on mielenterveystyön johtava ylilääkäri Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiössä.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.