Wäinö Aaltosen koulu täyttää 125 vuotta

TS/Wäinö Aaltosen Seuran kokoelmat<br />Hirvensalon kansakoulun IV osasto (ylin luokka) kevättutkintopäivänä 31.5. 1907. Edessä koulun pitkäaikainen opettajatar Olga Helander (myöh. Airisto). Edessä kuvan vasemmassa reunassa tuleva kuvanveistäjä-akateemikko Wäinö Aaltonen käsi parhaimman kaverinsa, myöhemmän Turun Sanomien toimittajan ja Suomen ensimmäisen sanomalehtiopin professorin Eino Suovan olkapäällä.
TS/Wäinö Aaltosen Seuran kokoelmat
Hirvensalon kansakoulun IV osasto (ylin luokka) kevättutkintopäivänä 31.5. 1907. Edessä koulun pitkäaikainen opettajatar Olga Helander (myöh. Airisto). Edessä kuvan vasemmassa reunassa tuleva kuvanveistäjä-akateemikko Wäinö Aaltonen käsi parhaimman kaverinsa, myöhemmän Turun Sanomien toimittajan ja Suomen ensimmäisen sanomalehtiopin professorin Eino Suovan olkapäällä.

Raunistulan kylän Ala-Lonttisten talossa 17. päivänä maaliskuuta 1879 pidetyssä Maarian pitäjän kuntakokouksessa päätettiin, että "kaksi kansakoulua rakennettaisiin pitäjässä, yksi mannermaalla ja yksi luodossa…".

Päätös oli merkittävä, sillä tuolloin laskettiin koko Turun ja Porin läänissä olevan peräti 69 koulutonta kuntaa. Kahden koulun samanaikaiseen hankkeeseen päädyttiin Maarian kunnassa sen vuoksi, että hirvensalolaiset eivät olisi halunneet tukea pelkästään mannermaalle tulevan Kärsämäen koulun rakentamista. Oli saatava oma koulu myös "luotoon", joksi Maarian emäpitäjän asukkaat hieman halventavaan sävyyn Hirvensaloa nimittivät.

Ilman byrokratiaa ei kouluja rakennettu 1800-luvullakaan. Siitä kertoo Maarian kuntakokouksen pöytäkirja tammikuun 20. päivältä 1880: "Kokous suostui kansakoulun ehdoitukseen joka kometialta ja tarkastailta oli esitetty, ja pitää puheenjohtajan hakeman Herra Kuvernöörin ja Kouluylihallituksen tykönä siihen laillista vahvistusta niin kuin myös armossa valtiolta tavallista apurahaa viinaveron rahastosta…"

Lopuksi päätettiin, että Kukolan kylän Hemmolan talon maalle rakennetaan koulurakennus tarpeellisine ulkohuoneineen. Koulutontin lupasi lahjoittaa Ylikylän isäntä Otto Wikström , joka lisäksi luovutti opettajan luontoiseduksi yhden tynnyrinalan perunamaata 18 markan vuotuista vuokraa vastaan. Opettajattaren palkaksi komitea päätti valtion 400 markan vuotuisen apurahan lisäksi 200 mk, mikä summa koottaisiin vuosittain kouluverona. Palkkaan sisältyi vielä rehu yhdelle lehmälle sekä yhdeksän ruotsin syltä mäntyisiä halkoja.

Hirveluodon Ylhäinen Kansakoulu rakennetaan

Koulukomitean ehdotus "Hirveluodon Ylhäisen Kansakoulun" rakentamisesta urakalla hyväksyttiin kuntakokouksessa 4.1.1881. Työ annettiin Ylikylän Otto Wikströmin suoritettavaksi. Urakkapalkkio sovittiin 4 000 markaksi. Rakennustarpeet, kuten hirret ja muu puutavara saatiin taloista manttaaliluvun perusteella. Rakennustyötä valvomaan valittiin herra K. F. Löfman Maunulasta, Frans Sahlgren Jänessaaresta ja Friskalan rusthollari. Heidän tehtävänsä oli myös "vastaanottaa kuntakokoukselta määrättyä viinarahaa ja sitä kontrahdin jälkeen ulosmaksaa herra Wikströmille". Koulun peruskivi laskettiin syksyllä 1881 ja pian sen jälkeen alkoi kohota Kyyrlänmäen kupeelle hirsinen koulurakennus.

Rakennustyö keskeytyi kuitenkin Wikströmin kuoleman johdosta. Alkuperäinen kustannusarvio ei myöskään pitänyt paikkaansa. Kuntakokous antoi rakennuskomitealle oikeuden lainata lisää rahaa saadakseen työn uudelleen käyntiin. Töitä jatkettiin hirvensalolaisten yhteisin ponnistuksin. Talolliset luovuttivat hevosiaan ja torpparit suorittivat päivätöitä. Rahalahjoituksia tuli runsaasti. Järjestettiin myös arpajaisia, joiden yhteydessä myytiin jopa olutta. - Hirvensalon kansakoulu valmistui lopullisesti marraskuun alussa 1882 käsittäen yhden luokkahuoneen, oppilaseteisen sekä huoneen ja keittiön asunnon opettajaa varten.

Marraskuun 6. päivänä 1882 pidettiin koulun vihkiäisjuhla. Koulun nimikirjaan kirjattiin 10 poikaa ja 15 tyttöä. Oppilaiden vanhempien säädystä ilmenee, että koulua ovat käyneet niin rusthollarien kuin trenkien, niin talollisten kuin torpparienkin lapset. Koulu on siis alusta saakka ollut koko kansan koulu.

Koulun päiväkirjan mukaan ensimmäinen työpäivä on ollut marraskuun 7. 1882. Opetukseen on sisältynyt oikokirjoitusta, laskentoa, runo- ja sisälukua, katekismoa, biblianhistoriaa, kuvaantoa sekä muuta keisarillisen kouluylihallituksen koululasten parhaaksi tarkoittamaa oppia. Jollain tunnilla on taivuteltu nimisanoja, toisella taas harrastettu kymmenlukujen kertoa tai neliön ympäryksen laskemista. Voimistelutunnilla on oltu suksimassa.

Koulun siivouksesta ja lämmityksestä huolehtivat oppilaat. Järjestäjien oli vuorollaan tultava kouluun jo aamuseitsemäksi, jotta luokkahuone ennätettiin lämmittää yhdeksäksi, jolloin opetus alkoi. Ulkopuolista työvoimaa käytettiin vain rakennuksen korjauksiin ja "skuuraukseen", joka annettiin 3-4 kertaa vuodessa huutokaupalla halvimman tarjouksen tehneelle.

Koulumatkat jalan, veneellä ja hiihtäen

Oppilaat söivät ruokatunnilla omia eväitään, mikäli niitä kotoa oli liiennyt. Koulukeittolatoiminta alkoi vasta 1918. Koulun ensimmäisillä opettajilla oli sosiaalista mieltä, päätellen Kustaa Tammelundin (myöh. Rinne) kertomuksesta kouluajaltaan 1800-luvun lopulta. Kustaa oli Toijaisissa asuneen toverinsa kanssa jäänyt eräänä lokakuisena päivänä laiskanläksylle aina hämärän tuloon saakka. Neljän aikaan iltapäivällä oli opettaja keittänyt padassa puuroa, jota pojatkin saivat popsia puulusikoilla nälkäänsä. Kotimatka muodostui melkoiseksi kokemukseksi. Päivän mittaan oli satanut puolisääreen lunta. Vauhtia oli pidettävä, jotta selvittiin avojaloin paleltumatta kilometrin kotimatkasta.

Saaristo-olosuhteista johtuen muodostuivat oppilaiden koulumatkat monasti vaikeiksi. Wäinö Aaltosen luokkatoveri Elsa Salmi kertoi, miten Papinsaaressa asuneet lapset "porkkasivat tukkiruuhella" salmen yli Kaistarniemeen, josta taivalsivat lähes puolipeninkulmaisen matkan kouluun. Kotiin palattaessa oli ruuhi usein porkattu takaisin Papinholman puolelle, ja niin lapset joutuivat kahlaamaan joskus hyisessä, kaulaan saakka ulottuvassa vedessä salmen poikki. K onsta Lehtisen viidellä lapsella oli suunnilleen samanmoinen koulumatka Isosta Pukista veneellä Pukinsalmen poikki Maanpäähän, josta matka jatkui metsäpolkuja kulkien ja talvella hiihtäen kouluun.

Itsenäistä hallintoa ja tarkkaa taloutta

Alusta lähtien Hirvensalon kansakoulun johtokunta sai sangen suuren vapauden hoitaa koulun asioita. Kuntakokous tosin nimitti johtokunnan jäsenet ja kunnan tilintarkastajat tarkastivat koulun tilit, mutta siihen kunnan kontrolli päättyikin. Koulun ylläpitoon tarvittavat varat koottiin yleisen veronkannon yhteydessä ja tilitettiin suoraan johtokunnalle.

Tärkeät ratkaisut johtokunta alisti koulupiirin yleisen piirikokouksen päätettäviksi. Hirvensalolaisilla oli oikeus ilman Maarian kuntakokouksen lupaa palkata lisää opettajiakin, mikäli sitä varten kyettiin hankkimaan tarvittavat varat.

Hirvensalolaisille oli koulupiirin itsenäisestä asemasta pikemmin haittaa kuin hyötyä. Vähäisen asukasmäärän ja asukkaiden vähävaraisuuden vuoksi oli kouluverosta johtuva rasitus melkoinen. Vuonna 1888 perittiin Hirvensalossa koulurahaa 90 p. äyriltä, äyrin hinnan ollessa emäpitäjässä vain 50 p. Kouluveron tuotto Hirvensalossa mainittuna vuonna oli 720 mk, kun taas Maarian emäpitäjässä 1 600 mk.

Kouluveron vähäisestä tuotosta johtuen johtokunta suhtautui usein nuivasti opettajien kohtuullisiinkin toivomuksiin. Helmikuun 4. päivänä 1889 "syntyi kiivas keskustelu" tarkastajan määräämän uuden Suomenmaan kartan hankkimisesta. Kartta päätettiin lopulta ostaa seuraavana syksynä. Kun tarkastaja vuonna 1903 vaati rakennettavaksi käsityöhuoneen, saunan ja kolmannen makin, päätti johtokunta ehdottaa Hirvensalon piirikokoukselle, että "makki kyllä olisi ensi tilaisuudessa rakennettava, koska se on tarpeen vaatima, mutta muut olisi jätettävä toistaiseksi".

Harmoonin hankkimistakin pohdittiin pitkään, vaikka Maarian kuntakokous oli jo 1882 todennut Kärsämäen koulun kohdalta, että "harmoniumi on veisussa sangen tarpeellinen". Koulun johtokunta läheni eräissä päätöksissään ilmeisesti toimivaltansa rajoja, ehkäpä ylittikin ne. Niinpä se päätti 24.9.1901 kantaa tästä lähtien lukukausimaksuna kultakin maksukykyiseltä oppilaalta yhden markan vuodessa.

Maarian mannermaalla suhtauduttiin melko välinpitämättömästi hirvensalolaisten separatistisiin otteisiin, kunhan niillä ei ollut taloudellisia seuraamuksia emäpitäjän asukkaille. Maarian kuntakokous päättikin 26.9.1899, että "Hirvenluoto saa pitää oman hallintonsa siksi kunnes asianhaarat taajaväkisten maalaisyhteiskunnista tulee järjestetyksi". Asianhaarat lienevät tulleet järjestykseen vasta jatkosodan aikana, jolloin valtioneuvosto päätti liittää Hirvensalon saaren Turkuun vuoden 1944 alusta lukien.

Koulu yhteiskunnan muutoksissa

Hirvensalon/Wäinö Aaltosen koulun vaiheista osana Turun koululaitosta voidaan todeta koulun seuranneen yhteiskunnan yleistä kehitystä, jopa kulkeneen eräiltä osin kehityksen kärjessä. Niinpä yhteistyössä rovaniemeläisen ystäväkoulun kanssa toteutettiin Suomen ensimmäinen leirikoulu Lapin tuntureilla helmikuussa 1959 ja 1982 aloitettiin ekumeeninen oppilasvaihto osana Turun Martinseurakunnan ja Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan ystävyystoimintaa. Koulu kehitti myös monipuolista yhteistyötä kunnallisen kirjastotoimen kanssa vuodesta 1934 lähtien.

Koulupuutarhaa hoidettiin välituntisin ja varsinaisen kouluajan ulkopuolellakin osana kokonaisvaltaista ympäristökasvatusta. Koulupuutarhayhdistyksen järjestämissä valtakunnallisissa ympäristönhoitokilpailuissa Hirvensalon koulu sai ensimmäisen palkinnon vuosina 1961, 1964 ja 1973, vaikka arvostelutuomarit olivat tamperelaisia! Wäinö Aaltosen koulun uusimpien rakennusten valmistuttua vuonna 1997 koulussa on kehitetty erityisesti kädentaitoihin liittyvää opetusta ja taidekasvatusta. Tukena on ollut Wäinö Aaltosen Seura stipendein.

Monet tuntevat Wäinö Aaltosen koulun ennen muuta hiihtokouluna, joka voitti aina Turun koulujen väliset hiihtokilpailut. Koulun aloitteesta rakennettiin Hirvensaloon Turun ensimmäinen valaistu hiihtolatu ja koulua palveleva välituntilatureitti. Vuodesta 1968 lähtien järjestettiin koulun toimesta lopputalven hyväntekeväisyyshiihdot, joissa kirittäjinä olivat monet suomalaiset suurhiihtäjät, muiden muassa Veikko Hakulinen , Eero Mäntyranta ja Juha Mieto .

Kirjoittaja on kouluneuvos ja Wäinö Aaltosen koulun johtaja vuosina 1956-1991.

ANTTI LEHTINEN

TS/Wäinö Aaltosen Seuran kokoelmat<br />Hirvensalon kansakoulu 1900-luvun alun asussa. Koulun vanhin osa on oikeanpuoleinen siipirakennus rakennettiin vuonna 1882. Vasen siipi valmistui 1906. Kellarikerroksessa sijaitsi vuonna 1918 toimintansa aloittanut koulukeittola.
TS/Wäinö Aaltosen Seuran kokoelmat
Hirvensalon kansakoulu 1900-luvun alun asussa. Koulun vanhin osa on oikeanpuoleinen siipirakennus rakennettiin vuonna 1882. Vasen siipi valmistui 1906. Kellarikerroksessa sijaitsi vuonna 1918 toimintansa aloittanut koulukeittola.
TS/
TS/
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.