Turku vahvistuu pohjoiseurooppalaisena tiedekärkenä

TS/TS/Timo Jerkku<br />Eduskuntapuolueiden on pidettävä kiinni ennen vaaleja opiskelijoille antamastaan lupauksesta ja nostettava opintorahaa 1.1.2008 alkaen 15 prosentilla. Opintotukea ei ole nostettu 15 vuoteen, minä aikana sen ostovoima on heikentynyt 20 prosenttia, toteavat kirjoittajat.
TS/TS/Timo Jerkku
Eduskuntapuolueiden on pidettävä kiinni ennen vaaleja opiskelijoille antamastaan lupauksesta ja nostettava opintorahaa 1.1.2008 alkaen 15 prosentilla. Opintotukea ei ole nostettu 15 vuoteen, minä aikana sen ostovoima on heikentynyt 20 prosenttia, toteavat kirjoittajat.

Yliopistolaitokselle on Suomessa sälytetty iso kasa tehtäviä: huippututkimusta niin tieteen kuin taloudenkin edistämiseksi, yhteiskunnan työvoimatarpeisiin vastaavaa koulutusta, alueellista hyvinvointia, uutta tietoa ja sivistystä. Korkeakoululaitoksen laajeneminen 20 yliopistoksi ja lähes 30 ammattikorkeakouluksi on merkinnyt kuitenkin sitä, etteivät kaikki voi tehdä kaikkea.

Kova kansainvälinen tiedekilpailu, maan sisäisen muuttoliikkeen voimistuminen, ikäluokkien pieneneminen sekä työtehtävien muuttuminen julkisella ja yksityisellä sektorilla vaikuttavat siihen, että korkeakoululaitoksen (yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen) rakenteet ja työnjako ovat radikaalissa muutoksessa alkaneena vaalikautena.

Tasavallan uudelta hallitukselta vaaditaan konkreettisia toimia suomalaisen korkeakoulujärjestelmän ja yliopistolaitoksen kehittämiseksi.

Suomen yliopistojen rehtorien neuvosto sekä Suomen ylioppilaskuntien liitto ovat yhdessä julkistaneet kolme tavoitetta, joiden liittäminen tulevan hallituksen ohjelmaan antaisi vahvat edellytykset tutkimuksen ja opetuksen laadun parantamiselle ja yliopistojen kansainvälistymiselle.

Hallitusohjelmaan tulee tehdä selkeät kirjaukset yliopistojen perusvoimavarojen korottamisesta, opiskelijoiden opintorahan nostamisesta sekä yliopistojen taloudellisen ja hallinnollisen autonomian lisäämisestä.

Rahalla on merkitystä

Yliopistojen on ollut vaikeaa perustella sitä, että niiden perusvoimavarat ovat jatkuvasti tiukalla. Rahan määrä on kieltämättä kasvanut mutta niin ovat tehtävätkin. Uudet toiminnot resursoidaan yleensä määräaikaisella hankerahoituksella, ja vastaavasti ns. täydentävät, valtion suoran budjettirahoituksen ulkopuolelta tulevat voimavarat rajataan tiettyyn kohteeseen.

Eduskunnan säätämä korkeakoulujen kehittämislaki on taannut tyydyttävän reaalilisäyksen yliopistoille, mutta lain voimassaolo päättyy kuluvaan vuoteen. Siksi pääministerin johtaman tiede- ja teknologianeuvoston ehdotus yliopistojen perusrahoituksen lisäämisestä 50 miljoonalla eurolla vuosittain koko vaalikauden ajan tulee toteuttaa. Hallituksen ja eduskunnan pitää luottaa yliopistoihin niin paljon, että lisäys suunnataan selkeästi tutkimuksen ja opetuksen perustan vahvistamiseen.

Yliopistoissamme on tällä hetkellä keskimäärin 18,9 opiskelijaa yhtä opettajaa kohden, joillakin aloilla jopa 30 opiskelijaa opettajaa kohden. Suhde on heikentynyt jo 15 vuoden ajan. Opetus on pakosta luentomuotoista ja kirjatenttejä.

Opetuksen laatua voidaan parantaa suuntaamalla rahoitusta opetushenkilökunnan palkkaamiseen ja pedagogiseen koulutukseen sekä opetuksen kehittämiseen. Alakohtaisia koulutusmääriä on tarkasteltava kansallisesti ja vähennettävä sisäänottoa tarvittaessa.

Opetusministeriön ja Suomen Akatemian rahoittama tutkijakoulujärjestelmä on vuosikymmenessä osoittautunut menestystarinaksi. Vuosittain valmistuvien 1 400 tohtorin uusimpaan tieteelliseen tietoon nojaava osaaminen on kuitenkin pääosin hyödyntämättä. Heidät on saatava täyttämään yliopistojen opettajavajausta sekä antamaan panos yliopistojen ja muiden tutkimusinstituutioiden perus- ja soveltavan tutkimuksen edistämiseen. Tohtorien osaamista tulisi hyödyntää nykyistä enemmän yksityisen ja julkisen sektorin vaativissa tehtävissä. Opetusministeriön äskettäinen päätös tutkijankoulutuksen ja -uran toimenpideohjelmasta on lupaava.

Lisää itsenäisyyttä

Rehtorien neuvosto ja ylioppilaskuntien liitto pitävät tärkeänä yliopistojen taloudellisen ja hallinnollisen autonomian lisäämistä. Yliopistoille tulee antaa oikeushenkilöasema nykyisen tilivirastomallin sijaan. Taloudellisen itsehallinnon nykyiset rajoitukset haittaavat yliopistojen toimintaa yhtä hyvin koulutuksessa kuin tutkimuksessakin.

Tämä ehdotus sisältyy hallitusneuvos Niilo Jääskisen ja professori Jorma Rantasen selvitysmiesraporttiin, jossa esitetään muutoksia myös yliopistojen johtamisjärjestelmään. Johtamisjärjestelmän kehittämisessä on tärkeää säilyttää yliopiston henkilöstöryhmien ja opiskelijoiden vaikutus hallinnossa yliopiston ulkopuolelta tulevan asiantuntemuksen ohella.

Tämän vuoden alusta voimaan tullut rahastotalousuudistus sallii kaikille yliopistoille mahdollisuuden valtion budjettitalouden ulkopuolisiin rahastoihin. Jo aiemmin luotiin menettely yliopistoyhtiöiden perustamisesta. Niiden kautta yliopistot voivat lähteä tutkimustulosten hyödyntämistä tukevaan yritystoimintaan.

Parhaimmillaan nämä toteutetut uudistukset sekä esitys oikeushenkilöasemasta joustavoittavat yliopistojen toimintamahdollisuuksia, mutta edellyttävät yliopistoilta myös uudenlaista asiantuntemusta ja vastuuta.

Nykyisen tulosohjausmallin mukaisesti lähes 60 prosenttia Suomen yliopistojen opetusministeriöltä saamasta budjettirahoituksesta perustuu maisteri- ja tohtoritutkintojen määrään. Summasta kolmasosa määräytyy toteutuneiden tutkintomäärien perusteella ja kaksi kolmasosaa yliopistojen ministeriölle esittämien tavoitelukujen perusteella. Turvatakseen rahoituksensa yliopistot ovat esittäneet ministeriölle vuosittain kasvaneita tutkintotavoitteita.

Tutkintojen määrät ovat vuosi vuodelta suurentuneet. Kun alakohtaiset tutkintotavoitteet eivät perustu tarvearvioihin, entistä suurempi osa korkeakoulututkinnon suorittaneista ei löydä koulutustaan vastaavaa työtä tai jää työttömäksi.

Jotta yliopistojen opetus ja tutkimus olisivat hyvää kansainvälistä tasoa, laadullisten tekijöiden painoarvoa budjettirahoituksen perusteena on suurennettava. Tämä edellyttää vertailukelpoisten laatujärjestelmien ja arviointimenetelmien kehittämistä.

Opintotuki päivitettävä 2000-luvulle

Yliopistot eivät voi saavuttaa niille asetettuja tavoitteita, jos opiskelijan sosiaalista asemaa ei paranneta seuraavalla hallituskaudella. Eduskuntapuolueiden on pidettävä kiinni ennen vaaleja opiskelijoille antamastaan lupauksesta ja nostettava opintorahaa 1.1.2008 alkaen 15 prosentilla.

Opintotukea ei ole nostettu 15 vuoteen, minä aikana sen ostovoima on heikentynyt 20 prosenttia. Opintorahan alhainen taso on johtanut siihen, että monien opiskelijoiden on käytännössä pakko työskennellä lukukausien aikana. Tämä vaikeuttaa opintojen suunnittelua ja pitkittää valmistumisaikoja.

Opintotuen keskeinen osa on opintolaina, jota opiskelijat eivät kuitenkaan juuri uskalla nostaa. Nykyinen työelämä on niin epävarmaa, että lainaa vierastetaan, kun vakituisesta työpaikasta ei ole valmistumisen jälkeen varmuutta.

Opintorahan korottamisen lisäksi uuden hallituksen on kehitettävä opintotukijärjestelmää kokonaisuutena. Esimerkiksi opintotuen ja sairauspäivärahan välistä rajapintaa on selkiytettävä ja joustavoitettava. Opiskelukykyä haittaavan sairauden aikana opiskelijalla on oikeus saada sairauspäivärahaa. Opintotuki tulee kuitenkin nykyjärjestelmässä katkaista ennen kuin voi edes hakea sairauspäivärahaa. Opiskelija ei saa joutua tilanteeseen, jossa hän jää sairastamisen takia vaille tuloja.

Kansainvälistymiseen vastattava

Suomalaisen yliopistolaitoksen tulee vastata nykyistä paremmin kansainvälistymisen haasteeseen. Esimerkiksi Turun yliopiston kansainvälistä houkuttelevuutta tulee lisätä suuntaamalla nykyistä enemmän resursseja englanninkieliseen opetukseen.

Kotimaisten kielten osaaminen on keskeinen edellytys kansainvälisten opiskelijoiden työllistymiselle ja integraatiolle niin opiskelijayhteisöön kuin yhteiskuntaan. Suomen ja ruotsin kielen ja suomalaisen kulttuurin opiskeluun on kohdennettava kansallisesti lisäresursseja.

EU/Eta-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille suunnattavat lukukausimaksut eivät ole vastaus kansainvälistymisen haasteisiin, vaan yhtä hyvin uhka kansainvälistymiselle. Esimerkiksi Tanskassa kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrä romahti maksujen käyttöönoton myötä.

Suomen tulee kilpailla kansainvälisillä tutkintomarkkinoilla hyvällä ja laadukkaalla opetuksella ja tutkimuksella. Maksuton ja tasa-arvoinen koulutusjärjestelmä on Suomen kilpailuvaltti, josta ei pidä luopua.

Kansainväliset opiskelijat tuovat suomalaiseen yhteiskuntaan kansainvälistä ja monikulttuurista osaamista ja näkemystä. Heidän integroimisensa suomalaiseen yhteiskuntaan ja suomalaisille työmarkkinoille on kannattava investointi.

Turussa kehittämisaloite omissa käsissä

Kansallisten linjausten mukaan yliopistojen tutkimuksen ja opetuksen laatu sekä kansainvälisen houkuttelevuuden ja kilpailuaseman parantaminen edellyttävät yhtäältä suurempia toiminnallisia kokonaisuuksia ja yhteistyötä sekä toisaalta profiloitumista. Turussa yliopisto ja kauppakorkeakoulu päättivät viime syksynä ottaa aloitteen omiin käsiinsä tilanteessa, jossa valtiovalta edellyttää muutoksia.

Ehdotuksen mukaan syksystä 2008 aloittaa toimintansa kahden itsenäisen yliopiston konsortio, josta saatavien kokemusten, lainsäädännön kehityksen ja suunnittelutyön perusteella laaditaan suunnitelma uudenlaiseksi yliopistoksi.

Tavoitteena on, että yliopiston ja kauppakorkeakoulun lisääntyvän yhteistyön ja työnjaon avulla luodaan Turkuun entistä vahvempi tutkimuskeskittymä, joka heijastuu myös opetuksen monipuolistumiseen ja laatuun. Esitetyssä mallissa kytketään akateeminen huippuosaaminen, elinkeinoelämä sekä innovaatiojärjestelmä keskinäiseen yhteistyöhön.

Jo nykyisin hyvää yhteistyötä Åbo Akademin kanssa tiivistetään tutkimuksen ohella myös koulutuksessa. Yhteistyöpohjalta edetään myös ammattikorkeakoulun suuntaan poistamalla päällekkäisiä toimintoja, lisäämällä opintojen keskinäistä joustoa ja vahvistamalla yhteistyötä useilla koulutusaloilla.

Tärkeää on myös se, että molempien yliopistojen yhteisöt ja sidosryhmät voivat sitoutua kehittämiseen. Korkeatasoisen tutkimuksen ja koulutuksen vahvistaminen on luonnollisesti myös alueemme etu.

Tämän kansallisestikin keskeisen kehittämishankkeen edellytyksenä on sekä perus- että hankerahoituksen merkittävä lisääminen tulevalla hallituskaudella.

Maan uuden hallituksen linjaukset tulevat näyttämään, millaiseksi yliopistojen ja niiden opiskelijoiden tulevaisuus muotoutuu.

Kirjoittajista Keijo Virtanen on Turun yliopiston rehtori ja Eric Carver Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja.

KEIJO VIRTANEN ERIC CARVER

TS/<br />Eric Carver on Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja.
TS/
Eric Carver on Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja.
TS/Jori Liimatainen<br />Keijo Virtanen on Turun yliopiston rehtori.
TS/Jori Liimatainen
Keijo Virtanen on Turun yliopiston rehtori.