Maaseudun mahdollisuudet on tehtävä tunnetuiksi

TS/Arto Takala<br />Elintarvikeketjun toimijoiden on rakennettava yhteinen menestys niin, että ruuan arvoketju on oikeudenmukainen kaikille ketjun toimijoille. Ruuan hinnasta pitää riittää kilpailukykyinen osuus niin kaupalle, teollisuudelle kuin viljelijällekin, kirjoittaa Pirkko Haikkala.
TS/Arto Takala
Elintarvikeketjun toimijoiden on rakennettava yhteinen menestys niin, että ruuan arvoketju on oikeudenmukainen kaikille ketjun toimijoille. Ruuan hinnasta pitää riittää kilpailukykyinen osuus niin kaupalle, teollisuudelle kuin viljelijällekin, kirjoittaa Pirkko Haikkala.

Kansakuntien välisessä kilpailussa Suomen valttikortteja ovat viihtyisä luonnonympäristö, puhtaat vedet ja pellot, neljä vuodenaikaa sekä toimiva yhteiskunta. Maaseudun asukkaat ja elinkeinonharjoittajat haluavat säilyttää nämä voimavarat ja käyttää niitä kestävästi koko maan parhaaksi.

MTK on maanviljelijöiden, metsänomistajien ja maaseutuyrittäjien etujärjestö. Järjestö haastaa koko yhteiskunnan mukaan rakentamaan taloudellista kasvua ja hyvinvointia maaseudun mahdollisuuksia hyväksi käyttäen. Globaalissa maailmassa menestyvät ne, jotka osaavat kilpailla ainutlaatuisuudellaan ja luontaisilla voimavaroillaan. Tulevan hallituksen ohjelmaan tarjoamme 30 000 uutta työpaikkaa maaseudulla sekä uusiutuvaa energiaa omavaraisuuden tarpeiksi.

Uusia eväitä vesiensuojeluun

Maataloudessa ei haluta pilata vesistöjä eikä kiihdyttää ilmastonmuutosta. Vesistöpäästöjen vähentämiseksi meillä onkin toteutettu toistakymmentä vuotta EU:n tiukinta ympäristöohjelmaa. Sen aikana lannoitefosforin käyttö on vähentynyt 60 prosenttia ja lannoitetypen 25 prosenttia.

Itämerta ei pelasteta pelkästään vahtimalla maatalouden päästöjä. Käytetyt konstit eivät enää tehoa. Maanviljelijät ovat valmiit aloittamaan laajan ja ennakkoluulottoman yhteistyön tutkijoiden ja päättäjien kanssa, jotta löydämme tehokkaat keinot Itämeren sisäisen kuorman vähentämiseksi.

Sisäisellä kuormalla tarkoitetaan menneinä vuosikymmeninä mereen huuhtoutunutta ja pohjaan laskeutunutta fosforia, joka virtausten vaikutuksesta ajoittain lähtee liikkeelle aiheuttaen levälauttoja ja matalikkojen rehevöitymistä. Kun sisäinen kuorma helpottaa, on toivoa, että hajakuormituksen ja pistekuormituksen vähentämiseksi tehty työkin tuottaa näkyvää tulosta.

Maaseudulla otetaan ilmastonmuutos vakavasti. Maa- ja metsätiloilla on halua tuottaa ja käyttää uusiutuvaa energiaa sekä ottaa käyttöön lannan ja muun biomassan energia. Jo nyt Suomi on Euroopan johtava maa metsäenergian käyttäjänä lämmön- ja sähköntuotannossa.

Hoidetut, kiivaassa kasvussa olevat metsät ovat myös tehokkaita hiilinieluja ja ilmastonmuutoksen hidastajia. MTK on valmis yhteistyöhön uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiseksi entistä paremmin sekä uusien tekniikoiden ja toimintamallien kehittämiseksi tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Parhaillaan MTK on järjestönä mukana pienlämpövoimaloiden verkostoyhtiössä.

Ruuan arvoketjusta oikeudenmukainen

Ruuan tuotanto on maaseudun perustehtäviä. Jokainen sivistysmaa haluaa tuottaa perusruuan omalle väelleen sekä vaalia ja kehittää kansallista ruokakulttuuriaan. Euroopan unionissa maatalouspolitiikka ohjaa voimakkaasti ruuantuotantoa, mutta suomalaisen ruuan tulevaisuutta ei voi jättää yksin maatalouspolitiikan varaan. Ruuan markkinoiden on myös toimittava. Ruualla pitää olla kysyntää ja laatua vastaava hinta.

Maku ja laatu ovat ruuan tärkeimmät menestystekijät, mutta sen lisäksi suomalaisen ruuan on oltava markkinoilla kilpailukykyistä. Kilpailukyky rakentuu toiminnan tehokkuudesta ja kotimaisen ruuantuotannon vahvuuksista, kuten maaperän puhtaudesta, viljelijöiden ammattitaidosta ja eläinten hyvinvoinnista. Hyvällä ruualla on myös tarina.

Ruokakulttuurimme on kehittymässä kansainväliseksi, mutta samalla perinteitä arvostavaksi. Neljä vuodenaikaa, maakunnalliset erikoisuudet sekä venäläisen keittiön vaikutus antavat ruokakulttuurillemme ainutlaatuisen leiman. Suomalaisen keittiön maine on kuitenkin luotava ja tuotteistettava sekä kotimaassa matkaileville että ulkomaisille turisteille.

Elintarvikeketjun toimijoiden on rakennettava yhteinen menestys niin, että ruuan arvoketju on oikeudenmukainen kaikille ketjun toimijoille. Ruuan hinnasta pitää riittää kilpailukykyinen osuus niin kaupalle, teollisuudelle kuin viljelijällekin. Vain siten ketjut voivat kilpailla avoimilla, kansainvälisillä markkinoilla tehokkaasti. Elintarvikeketjujen yhteiset menestyssuunnitelmat, laadukas toiminta, tuotekehitys ja markkinointi ratkaisevat, syödäänkö meillä tulevaisuudessakin hyvää, jäljitettävää, suomalaista ruokaa.

Maaseudun nautinnot helpoiksi

Suomi on Euroopan maaseutumaisin maa. Korven kuiskinta, rantasauna ja kesäyön aurinko voivat olla meidän menestystekijöitämme, kunhan sen vain oivallamme. Maaseutua arvostetaan henkilökohtaisten kokemusten kautta. Miellyttävät muistot, virkistävät elämykset ja hyvä palvelu luovat myönteistä mielikuvaa maaseudusta ja saavat palaamaan sinne aina uudestaan.

Maaseudun mummolat ja enolat eivät enää ole se ainoa tapa kaupunkilaisille tutustua maaseutuun ja nauttia sen antimista. Maaseudun mahdollisuudet on tehtävä tunnetuiksi markkinoinnin keinoin. Maaseutuyrittäjien yhteistyöllä ja kehittämishankkeilla voidaan luoda maaseudusta haluttu brändi ja löydetään tapoja, joilla kaupunkilaiset voivat löytää maaseudun tarjonnan ja nauttia siitä. Usein keinot ovat jo olemassa vain oivaltamista ja toimivia markkinointikanavia vailla.

Metsänomistajilla on sijoitus maaseudulla

Suuri osa suomalaisista omistaa metsää. Kasvava osa metsänomistajista asuu taajamissa tai kaupungeissa eikä välttämättä kovin hyvin tunne omaisuuttaan ja sen mahdollisuuksia. Tässä on maaseudun etujärjestön vaikuttamisen paikka, tarjota metsänomistajille palveluja, jotka helpottavat metsäomaisuuden hoidossa, käytössä ja kartuttamisessa. Metsäomaisuuden hoidon pitäisi olla yhtä yksinkertaista ja helppoa kuin osakesalkun hoito.

Metsänomistaja odottaa omaisuudeltaan turvaa ja tuottoa. Hän tarvitsee tietoa lainsäädännöstä, verotuksesta, puumarkkinoista ja muista metsän mahdollisuuksista. Maaseudun etujärjestön haasteena on saada asiantuntemuksensa kaupungissa asuvien metsänomistajien tietoisuuteen. Metsänomistajat ovat maaseudun luontevia asiakkaita, joille kannattaa markkinoida muitakin kuin metsään liittyviä maaseudun tuotteita ja palveluja.

Maaseudun menestys rakennetaan ammattitaidon ja osaamisen kautta. Maaseudun ammattilaiset ovat perinteisesti moniosaajia ja asioihin ryhtymisen taito on tallella. Se on hyvä perusta uuden oppimiselle, omien toimintojen uudelleen arvioinnille, uusien ansaintamallien kehittämiselle ja tuottavuuden parantamiselle.

Maatiloilla ja yrityksissä on uskallettava erikoistua. Tehdään sitä, mitä parhaiten osataan, muut työt teetetään, kilpailuetua rakennetaan yhdessä kumppanien ja verkostojen kanssa. Se on osaamista.

Kirjoittaja on MTK:n toiminnanjohtaja.

PIRKKO HAIKKALA

TS/Compic
TS/Compic