Syy jalkakipuihin ei aina olekaan jaloissa. Jalan anatomian tunteva kenkäkauppias paljastaa, miten jalkavaivoista voi päästä eroon.
Useimmilla niistä, jotka astuvat sisään jalkineliike Stellan ovesta Humalistonkadulla on jokin jalkavaiva: vaivaisenluu, luupiikki tai päkiäkipua. Yli parikymmentä vuotta jalkojen hoidon parissa työskennellyt Vaaksjoki tietää, että jalkakipu ei parane, ellei jalassa ole oikeanlaiset kengät.
- Karrikoiden voi sanoa, että jalan alapuolen ongelmat johtuvat useimmiten asentovirheistä, yläpuolen kengistä. Molempiin voi saada apua, Vaaksjoki lohduttaa.
Joskus jalkavaivojen takia joudutaan sairauslomallakin. Kun oireet helpottavat laitetaan taas samat kengät jalkaan ja palataan seisomatyöhön. Luultavasti ei kulu kauaa, kun oireet jälleen palaavat.
Oikeanlaisen kengän löytäminen kivuliaisiin jalkoihin on kuitenkin vaikeaa. Millaiset kengät sopivat luupiikistä kärsivälle?
- Tiettyyn vaivaan ei ole tiettyä kenkää, sillä jalat ovat yksilöitä: leveitä ja kapeita. Sinun jalkasi eivät ole samanlaiset kuin naapurin. Jalkoja täytyy hieman tutkia, ennen kuin voi sanoa, millaiset sopivat kenellekin.
Jalkineliikkeessään Vaaksjoki pyytää tottuneesti asiakasta ottamaan kengät pois jalasta ja tutkii, onko jalassa asentovirhettä. Kun yrittäjällä on pitkä hoitokokemus taustalla, usein jo vilkaisu riittää kertomaan, millaista kenkää kannattaa sovittaa. Mikäli valittu kenkä ei istu sellaisenaan, voidaan itse kenkää tai pohjallista muokata jalkaan sopivaksi. Jos jalassa on vaikka kipeä kovettuma, voidaan tehdä pohjalliskevennys.
- Kun asiakas lähtee kengän kanssa, pyydän häntä tulemaan kuukauden päästä kertomaan, miten kenkä toimii. Jollei kenkä ole sopiva, sitä voidaan muokata.
Kengän mukana lähtee kotiin usein myös jumppa- ja venyttelyohjeita, sillä tärkeintä kauppiaalle on, että jalat saadaan kuntoon.
Joskus jaloissa on toimenpiteitä vaativia vaivoja. Silloin Vaaksjoki suosittelee tarpeen mukaan käyntiä lääkärillä, fysioterapeutilla tai jalkahoidossa. Usein käy myös toisin päin: asiakkaista moni löytää Stellaan hoitohenkilökunnan lähettämänä.
Paras kenkä on itselle sopiva
Hyviä kenkiä yhdistävät kuitenkin tietyt asiat. Terveellinen kenkä tukee jalkaa oikeista kohdista, mutta antaa jalkojen lihasten toimia. Oikean mallinen kenkä ei purista varpaita suppuun. Pohja joustaa, jolloin jalka saa liikkua ja toimia niin kuin sen kuuluu. Toiset jalat tarvitsevat joustavamman päkiän kuin toiset.
- Nauhalliset kengät ovat hyviä, sillä ne saa säädettyä istuviksi. Itselle istuva lesti on tietenkin tärkeää. Lisäksi kengän tulee riittävän olla lämmin, mutta hengittävä.
Kaikkein tärkeintä kuitenkin on, että kenkä on käyttäjälleen sopivan kokoinen. Ihmisillä on Vaaksjoen mukaan usein vääriä käsityksiä omista jaloistaan. Kapeajalkainen, jolla on iso vaivaisenluu, saattaa ostaa leveälestisen, jalassa pyörivän kengän, vaikka luulle voitaisiin tehdä levennys. Tyypillisin ongelma on kuitenkin liian pienet kengät, varsinkin naisilla. Oikeankokoisessa kengässä käyntivaraa on oman sormen paksuudelta.
- Jalkavaivoista ei pääse eroon, jollei käytä itselleen sopivan kokoisia kenkiä. Olen tässä asiassa aika tarkka, ja kerron ihmisille suoraan, jos he haluavat ostaa väärän kokoiset kengät. Tehtäväni on auttaa ihmisiä voimaan hyvin.
Iän myötä jalka muuttuu isommaksi ja leveämmäksi, kun nivelet antavat periksi. Usein kengänkoko on vanhemmiten kolmekin numeroa suurempi kuin rippikoulussa.
Jalkineliike Stellassa myytävät kengät Vaaksjoki valitsee itse Euroopan messuilta omaan jalkaan kokeilemalla, joten hän myös tietää, mitä myy. Materiaalit ovat joko nahkaa tai tekstiiliä, muovikenkiä ei valikoimista löydy. Sisäpohjan materiaaleista hän pitää erityisesti luonnon korkista, sillä se vaimentaa iskuja miellyttävästi ja on lämmin.
Päkiäkipu yleistä
Yksi yleisimmistä jalkavaivoista on päkiäkipu, josta kärsii elämänsä aikana lähes jokainen yli 40-vuotias. Raskaudet ja korkeat korot lisäävät altistumista ongelmalle.
Jalan etuosassa tuntuva kipu syntyy, kun jalan etuosan holvi ajan myötä laskeutuu. Rasvapatja jalan alta häviää ja jalkoihin voi tulla kovettumia ja känsiä. Etuosan holvin romahtaminen aiheuttaa vaivaisenluuta, vasaravarpaita ja hermopinnettä eli Mortonin neuroomaa. Leikkauksen voi usein välttää jalan asentoa muuttamalla.
- Päkiäkipu on siitä ikävä, että se aiheuttaa helposti ongelmia myös polviin ja lonkkiin kävelyasennon muuttuessa.
Päkiäkipua voi ennaltaehkäistä liikkumalla paljon paljain jaloin pehmeällä ja epätasaisella alustalla, jolloin jalan lihakset pysyvät kunnossa. Luontoliikunta onkin hyvä ehkäisykeino. Käytettävän kengän sisä- ja ulkopohjan tulisi olla itselle sopiva. Paljasjalkakengät sopivat Vaaksjoen mukaan hyvin maastoon ja jalan harjoittamiseen, mutta kovalle alustalle tarvitaan usein myös vaimennusta.
Mikäli ongelma on jo ehtinyt syntyä, voidaan jalan asentoa korjata jalkaa tukevien kenkien tai pohjallisten avulla. Parasta on, kun huolehtii jaloistaan ja valitsee itselleen sopivat kengät jo ennen kuin vaivoja pääsee syntymään.
- Onneksi nykyisin jalkojen terveydestä ollaan kiinnostuneita ja vallalla on aika reilu muoti ja mekkojenkin kanssa voidaan käyttää terveellisiä kenkiä, Vaaksjoki iloitsee.
Vaaksjoki toivookin, että jatkossa Stellan ovesta astuisi yhä enemmän myös niitä, jotka ovat valmiita ennalta ehkäisemään jalkakipujen syntymistä. Kenkien ulkonäöstä kun ei huomaa, että niillä on myös hyvä kävellä.
Yrittäjä Tiia Vaaksjoki
Syntynyt Turussa 1975.
Valmistunut terveydenhuolto-oppilaitoksesta jalkojenhoitajaksi 1994 ja opiskellut jalkinevalmistusta 2006–2007.
Toimi kaksi vuosikymmentä Jalkaklinikka Digituksen yrittäjänä.
Avasi Jalkineliike Stellan vuonna 2014 Turun Humalistonkadulle.
Harrastaa mökkeilyä, puutarhanhoitoa, luontoliikuntaa ja lukemista.
Rakastaa ystäviään, perhettään, sekä merta ja luonnon rauhallisuutta.
Parasta työssä ovat tyytyväiset asiakkaat joille on löydetty juuri heille sopivat kengät ja onnistuttu saamaan jalkavaivat paremmaksi. Maailman parantaminen sohvalla asiakkaiden kanssa on myös työn yksi ihania puolia.
Perheeseen kuuluu 21-vuotias poika ja koira, Venni.
Jalkineliike Stella
Humalistonkatu 4, Turku
puh. 044 0251 122
Avoinna: ma–to klo 10–18, pe - su sopimuksen mukaan