Terveystalo

Lihavuusleikkauksen läpikäynyt Miia Siusluoto: ”Nyt ajattelen, että terveellinen elämä on minullekin mahdollista”

Kuvassa: Miia Siusluoto
Kuvassa: Miia Siusluoto

Kampaajan työssä päivät seisaallaan ovat pitkiä. Aiemmin Miia Siusluoto, 35, ajatteli, ettei hän enää kauaa jaksa seistä päivittäin jopa kymmentä tuntia yhtä soittoa. Ylipaino teki työstä raskasta.

Työssään hän myös kuuli ensimmäistä kertaa lihavuusleikkauksista.

”Jotkut asiakkaani olivat käyneet leikkauksessa. Mietin että okei, tällaistakin on. Leikkauksista puhuttiin myös televisio-ohjelmissa, ja aloin ottaa aiheesta selvää”, Siusluoto kertoo.

Kun Siusluoto sitten joutui sappirakon poistoleikkaukseen, hän säikähti.

”Vähän päälle kolmekymppisenä ajattelin ensimmäisen kerran, että en olekaan kuolematon. Se herätti, ja aloin ihan tosissaan tutkia, olisiko lihavuusleikkaus minulle vaihtoehto.”

Ei sitten joskus vaan kolmen kuukauden päästä

Miia Siusluoto otti yhteyttä Terveystaloon, jossa hän tiesi, että lihavuuskirurgiaa tehdään. Kun hän oli jutellut sairaanhoitajan kanssa, hänelle varattiin aika lihavuusleikkauksiin erikoistuneen kirurgin Paulina Salmisen vastaanotolle.

Siinä vaiheessa Siusluoto oli jo päätöksestään varma.

”Paulina sanoi minulle vastaanotolla, että ihmisestä näkee, jos hän on miettinyt ja prosessoinut asiaa”, Siusluoto sanoo.

Kirurgin vastaanotolla arvioidaan, onko lihavuusleikkaus potilaalle sopiva vaihtoehto. Lihavuusleikkausta voidaan harkita, jos potilaan painoindeksi on vähintään 40, tai jos painoindeksi on vähintään 35 ja potilaalla on lisäksi jokin lihavuuden liitännäissairaus, kuten tyypin 2 diabetes, verenpainetauti, korkea kolesteroli, rasvamaksa, uniapnea tai nivelrikko.

Lääkärin mukaan leikkaus olisi Siusluodolle ennen kaikkea ennaltaehkäisevä hoitokeino. Hänellä kun ei vielä ollut lihavuuden aiheuttamia sairauksia.

”Kävimme läpi tilannettani, painohistoriaani, motivaatiotani sekä sitä, millaisia muutoksia syömisrytmiin ja -määriin on leikkauksen jälkeen tehtävä. Sen jälkeen totesimme yhdessä, että leikkaus kuulostaisi minulle sopivalta vaihtoehdolta.”

Siusluoto sai leikkausajan kolmen kuukauden päähän. Sen lisäksi varattiin aika ravitsemusterapeutille, jonka tuella oli tarkoitus aloittaa työ painon laskemiseksi jo ennen leikkausta.

”Perheeni oli kieltämättä hieman hämmentynyt, kun kerroin heille, että aion muuten mennä lihavuusleikkaukseen – eikä sitten ehkä joskus, vaan kolmen kuukauden päästä.”

Opettele ohjeet ja päästä sen jälkeen irti

Leikkauksesta on nyt runsas vuosi aikaa. Siusluoto oli toimenpiteen jälkeen kolme viikkoa sairauslomalla, ja lisäksi hän oli varannut pari lisäviikkoa uuden syömisrutiinin opetteluun.

”Leikkauksesta toivuin nopeasti, mutta suurin osa sairauslomasta meni syömisen harjoitteluun. Siihen oli hyvä varata aikaa”, hän kertoo.

Lihavuusleikkauksen jälkeen potilas voi syödä samaa terveellistä ruokaa kuin muutkin, mutta kerralla syötävä määrä on merkittävästi pienempi. Leikkauksen läpikäyneelle isoin työ alkaa, kun uudet syömistottumukset eli tasainen syömisrytmi ja pienet annoskoot on omaksuttava pysyväksi osaksi arkea.

Miia Siusluoto sai Terveystalon ravitsemusterapeutilta tarkat ohjeet syömiseen heti leikkauksen jälkeen. Tärkeää on syödä säännöllisesti, pienehköjä aterioita 5–7 kertaa päivässä sekä riittävästi proteiineja, täysjyvätuotteita ja kasviksia.

”Kerran soitin ravitsemusterapeutille ja kysyin, että kuuluuko syödessä tuntua tältä. Alun epävarmoina hetkinä oli tärkeää tietää, että saan koska tahansa tukea asiantuntijalta.”

Ohjeiden mukaan elämisessä on ollut työstettävää, Siusluoto kertoo. Ensin ohjeet piti opetella ‒ ja sitten niistä piti opetella päästämään irti oikealla tavalla.

”Syöminen oli aluksi niin kaavamaista, että tuntui kuin olisi ollut jollain kuurilla. Nyt ajattelen, että voin ystävän luona kahvilla ottaa palan mustikkapiirakkaa tai käydä ravintolassa syömässä hyvin. Mutta työtä tämä on vaatinut.”

Miltä tuntuu, kun uskaltaa tarttua

Noin vuodessa Miia Siusluodon paino on pudonnut 135 kilosta 88 kiloon. Hän jaksaa tehdä työtään ja käydä pitkillä kävelylenkeillä. Hänellä on personal trainer, jonka kanssa hän käy kuntosalilla.

”Olen työkeskeinen ihminen, ja minulle tärkeintä on ollut se, miten paljon helpompaa ja mukavampaa minun on nykyään tehdä työtäni.”

Siusluoto kokee, että toinen iso muutos on ollut itsevarmuuden vahvistuminen.

”Minulla on antaa aiempaa enemmän energiaa ihmisille ympärilläni. Uskallan ajatella, että voin tarttua mihin vain, kokeilla vaikka uutta harrastusta padelista sulkapalloon. En enää pelkää, etten pysty.”

Sen Miia Siusluoto tiesi jo lihavuusleikkauksesta päätettyään, että hän puhuisi siitä avoimesti.

”Tiedän monen miettivän, mitä tähän leikkaukseen tarvitaan. Ajatuksenani on alusta saakka ollut, että haluan puhua tästä suoraan”, Siusluoto kertoo.

”Ja olenhan minä itsestäni ihan ylpeä. Että menin ja uskalsin. Vasta nyt terveellinen elämä on minullekin oikeasti mahdollista.”

Kuvassa: Paulina Salminen, Kirurgian ja vatsaelinkirurgian el, LT, dosentti
Kuvassa: Paulina Salminen, Kirurgian ja vatsaelinkirurgian el, LT, dosentti

Terveystalon kirurgi Paulina Salminen: ”Vaikea lihavuus on sairaus, joka voidaan hoitaa"

Lihavuusleikkaus on vaikean lihavuuden tehokkain tunnettu hoitokeino, kertoo kirurgian professori ja vatsaelinkirurgian erikoislääkäri Paulina Salminen Terveystalosta. Leikkauksen avulla on mahdollista saada aikaan hyvä ja pysyvä painonlasku, ja lisäksi voidaan parantaa tai ehkäistä lihavuuden liitännäissairauksia.

Maailmalla lihavuusleikkauksia tehdään noin 750 000 vuodessa. Meillä lihavuusleikkauksia tehdään vuosittain noin 1300, vaikka Salmisen mukaan leikkauksia pitäisi Suomen lihavuusluvut huomioiden tehdä lähes kolminkertainen määrä.

”Vaikeaan lihavuuteen liittyy monia liitännäissairauksia, esimerkiksi diabetesta, verenpainetautia ja uniapneaa. Lihavuusleikkauksella päästään hoitamaan näiden sairauksien syytä pelkkien seurauksien hoitamisen sijaan”, Salminen korostaa.

Kun lihavuusleikkausta pohtiva potilas tulee Paulina Salmisen vastaanotolle, hän sanoo tälle ensimmäiseksi, että olet rohkea, kun lähdit liikkeelle tämän asian kanssa.

”Lihavuuteen liittyy sitkeitä stigmoja ja ihmisten täysin tarpeetonta leimaamista. Ajatellaan, että lihavuus on yksilön syy. Siksi painotan potilaalle, että tässä on kyse sairaudesta ja biologiasta. Tiedämme monia lihavuudelle altistavia tekijöitä, kysymys ei siis ole tiedon tai tahdonvoiman puutteesta. Sanon usein, että lihavuus ei ole sinun vikasi, mutta oma roolisi hoidossa on olennaisen tärkeää ja joudut tekemään tämän asian kanssa töitä koko elämäsi.”

Lääketiede tunnistaa nykyään useita biologisia syitä, jotka voivat monen tekijän summana altistaa ihmisiä vaikealle lihavuudelle. Näitä ovat esimerkiksi aivojen ja suolten välisen kommunikaation ja suolistohormonien poikkeavuudet sekä geneettiset tekijät.

”Lisäksi on varmasti paljon tekijöitä, joita emme vielä ymmärrä. Ihmiskehon painonhallinta on hyvin monimutkainen systeemi.”

Lihavuusleikkauksista on tärkeää ymmärtää, että leikkaus ei itsessään laihduta, mutta se on tehokkain apukeino hyvään ja pitkäaikaiseen laihtumiseen. Potilaan oman painonhallintatyön tulokset saadaan siis pysyväksi.

Potilas ei tässä kirurgisessa hoidossa ole pelkkä hoidon kohde, vaan olennainen osa hoitotiimiä.

”Ajattelen, että kirurgi tekee leikkauksen ja potilas syömistavan muutoksen. Ravitsemusterapeutti auttaa muutoksessa sekä ennen leikkausta että sen jälkeen, ja taustasairaudet katsotaan tarvittaessa tarkkaan sisätautilääkärin tai työterveyslääkärin kanssa. Terveystalon tiimi on potilaan tukena koko matkan.”

Salminen innostui alasta aikanaan noin 20 vuotta sitten, kun hän ymmärsi, miten vaikuttavaa lihavuuskirurgia on.

Tänä päivänä hän on yksi alan arvostetuimpia osaajia: Salminen leikkaa Turun Terveystalossa ja Turun yliopistollisessa sairaalassa, johtaa alan huippututkimusta tekevää tutkimusryhmää, toimii maailman lihavuuskirurgisen yhdistyksen hallituksessa ja kiertää maailmalla luennoimassa.

”On monia sairauksia, joissa potilasta ei voida huippukirurgiallakaan pelastaa. Lihavuuskirurgiassa se on niin hienoa, että leikkaus voi niin konkreettisesti muuttaa ihmisen elämän.”

Terveystalossa saat laadukasta ja hoitosuositusten mukaista hoitoa vaikeaan lihavuuteen. Pääset nopeasti kirurgin konsultaatioon, ja moniammatillinen hoitotiimimme on tukenasi koko hoidon ajan. Tehdään muutos yhdessä! Ota rohkeasti yhteyttä:

sairaanhoitaja Marika Ortio, marika.ortio@terveystalo.com, puh. 050 572 1151 (myös tekstiviesti)

tai sairaanhoitaja Päivi Ala-Uotila, paivi.ala-uotila@terveystalo.com.

Terveystalo Turku Pulssi, Humalistonkatu 9–11.

3 kysymystä lihavuusleikkauksesta

Miten se tehdään? Tähystystekniikalla nukutuksessa. Leikkausmenetelminä ovat mahalaukun ohitus tai kavennus.

Mihin lihavuuskirurgian vaikutus perustuu? Moneen eri tekijään. Niitä ovat esimerkiksi ruokamäärän rajoittaminen, ravintoaineiden imeytymisen vähentäminen ja mahasuolikanavan hormonien erityksen muutokset.

Kenelle lihavuusleikkaus sopii? Kriteereinä käytetään painoindeksiä, liitännäissairauksia ja potilaan motivaatiota elämäntapamuutokseen. Lihavuusleikkausta voidaan harkita, jos:

Painoindeksi on yli 35, ja potilaalla on jokin lihavuuden liitännäissairaus.

Painoindeksi on yli 40, myös ilman liitännäissairauksia.

Painoindeksi on 30–34,9, ja potilaalla on huonossa hoitotasapainossa oleva tyypin 2 diabetes.