Mainos:

Birgitta, 53, luuli vain kuorsaavansa, mutta todellisuus oli toinen: ”Lakkasin hengittämästä öisin”

Anna Huovinen
Birgitta Mitron päivään tuli lisää tunteja, kun hän sai käyttöönsä CPAP-laitteen. Nykyisin Birgitta lähtee päiväunien sijaan mäyräkoiransa kanssa lenkille.
Birgitta Mitron päivään tuli lisää tunteja, kun hän sai käyttöönsä CPAP-laitteen. Nykyisin Birgitta lähtee päiväunien sijaan mäyräkoiransa kanssa lenkille.

OMASTA mielestään Birgitta Mitro, 53, ei ollut vielä unessa, kun perheenjäsenet jo valittivat hänen äänekkäästä kuorsauksestaan.

”Mamma, taas sinä kuorsaat!”

”En kuorsaa, olen ihan hereillä”, Mitro havahtui ja kiisti syytteen.

Vuoden alussa Mitro koki olevansa päivisin väsyneempi kuin koskaan ennen. Maanpuolustuskoulutus MPK:ssa koulutussihteerinä työskentelevän Mitron oli pakko mennä runsaan puolen tunnin päiväunille toimistotyöpäivien jälkeen. Aiemmin hän ei ollut tehnyt niin.

”Jonkin aikaa olin mennyt myöhään nukkumaan ja herännyt aikaisin. Tiesin, että jos nukkuisin pitkään, tulisi kova päänsärky.”

Muutoin Mitrolla on aina ollut hyvät unenlahjat. Hän saattaa nukahtaa niin, että lause jää kesken.

”Intin aikana opin, että jos siihen on pienikin mahdollisuus, kannattaa ottaa tirsat – ja pian kuului vain kuorsauksen rohinaa.”

Sitten aviomies kertoi Mitrolle, että hän lakkaa ajoittain hengittämästä öisin.

MITRO HAKEUTUI keväällä työterveyslääkärilleen Terveystaloon. Hänelle päätettiin tehdä uniapneatutkimus. Yöpolygrafia eli perinteinen uniapneatutkimus mittaa yhden yön aikana hengityksen aiheuttamia happitason laskuja ja seuraa rintakehän liikkeitä.

”Tutkimuksissa minulla oli 18 hengityskatkoa tunnissa.”

Mitrolla todettiin keskivaikea uniapnea, joka on asennosta riippuvainen. Kun hän nukkuu selällään, hengityskatkoksia tulee. Jos taas Mitro makaa kylkiasennossa, hengityskatkoksia ei ilmene.

Asentoriippuvaisessa uniapneassa katkoksia esiintyy pelkästään tietyssä asennossa, kuten selinmakuulla. Asentohoitoa Mitro ei kuitenkaan pitänyt itselleen varteenotettavana vaihtoehtona, koska hänen jalkansa alkaa särkeä, jos hän nukkuu paljon kyljellään.

Mitron isällä oli aikanaan uniapnea, joten hän tiesi sairauden olevan hoidettavissa. Isän elämää uniapnea ei ollut haitannut.

HEINÄKUUSSA Mitro aloitti CPAP-hoidon. Se tarkoittaa jatkuvaa ylipainehengityshoitoa (Continuous Positive Airways Pressure). CPAP-laite on uniapnean hoitoon tarkoitettu ylipainehengityslaite, joka pitää ylähengitystiet auki ylipaineen avulla.

Nykyiset laitteet ovat lähes äänettömiä autoset-laitteita, eli niiden vastapaine säätyy automaattisesti. CPAP-laitteeseen kuuluu maski, joka kiinnittyy letkulla laitteeseen.

Kasvoille asetettavan maskin kautta hengitetään huoneilmaa pienellä ylipaineella. Tämä estää ylähengitysteiden tukkeutumista sisäänhengityksen aikana unessa. Laite ei poista itse uniapneaa, mutta se parantaa unen- ja elämänlaatua sekä vähentää väsymystä ja muita uniapnean aiheuttamia terveyshaittoja.

Anna Huovinen
Birgitta Mitro käyttää CPAP-laitetta joka yö. Hänen vireystilansa päivisin parani välittömästi.
Birgitta Mitro käyttää CPAP-laitetta joka yö. Hänen vireystilansa päivisin parani välittömästi.

Mitro kävi Terveystalon Fokus Unen erikoisyksikön uniapneahoitajalla, jonka kanssa hän kokeili erilaisia maskeja. Yleisimmät vaihtoehdot ovat nenämaski, nenä-suumaski ja sierainmaski.

Mitroa ahdistivat maskit, jotka tulivat kokonaan suun ja nenän päälle. Siksi Mitrolle valikoitui nenän peittävä maski. Seuraavaksi hän opetteli hoitajan kanssa, miten CPAP-laite toimii.

”Hengityskatkosten määrä on tippunut radikaalisti: nykyisin minulla on vain kaksi katkosta tunnissa. Esimerkiksi viime yönä oli laitteen mukaan 1,2 tapahtumaa tunnissa”, Mitro iloitsee.

Lue lisää Fokus Unen palveluista

CPAP-HOIDON seurantaa suositellaan hoidon aloituksen jälkeen 6–12 kuukauden kuluttua ja sen jälkeen aina vuosittain. CPAP-laitteeseen tallentuu tieto laitteen käytöstä ja uniapnean tilanteesta.

Laite tallentaa tietoa hengityskatkosten määrästä ja laitteen käyttöajoista sekä maskin istuvuudesta ja mahdollisesta ilmavuodosta. Uniraporttiin voi valita eri ajanjaksoja, joiden mukaan tietoja tarkastellaan.

”Ensin laite tuntui painavan nenääni, mutta sitten laitoimme sen säädöt kohdilleen hoitajan kanssa. Aluksi myös revin maskia pois kasvoiltani öisin. Vähensimme maskin kosteuden määrää.”

Anna Huovinen
Unilääketieteen pioneeri Markku Partinen ja hänen poikansa, yleislääkäri Eevert Partinen luotsaavat Terveystalon Fokus Unen erikoisyksikön toimintaa. Yksi uusista unen hoidon erikoisyksiköistä on avattu Turkuun Terveystalo Pulssiin. ”Joku geenivirhe meillä varmaan on, kun olemme molemmat hurahtaneet uneen”, Eevert toteaa.
Unilääketieteen pioneeri Markku Partinen ja hänen poikansa, yleislääkäri Eevert Partinen luotsaavat Terveystalon Fokus Unen erikoisyksikön toimintaa. Yksi uusista unen hoidon erikoisyksiköistä on avattu Turkuun Terveystalo Pulssiin. ”Joku geenivirhe meillä varmaan on, kun olemme molemmat hurahtaneet uneen”, Eevert toteaa.

Mitro kiittelee, että Terveystalon uneen erikoistuneet asiantuntijat ovat auttaneet häntä paljon.

”Koen, että pystyn aina soittamaan Terveystalolle ja saamaan nopeasti neuvoja. Jos hoitaja ei ole heti vastannut puhelimeen, hän soittaa pian takaisin.”

NYKYISIN MITRO käyttää laitetta joka yö. Vain pari kertaa hän on unohtanut laitteen kotiin reissuun lähtiessään.

”Silloin aamulla herätessä särkee päätä. Todennäköisesti en ole saanut tarpeeksi happea yön aikana.”

CPAP-laitteen ansiosta Mitrolla ei ole enää tarvetta tirsoille työpäivän jälkeen. Niiden sijaan hänellä on tapana käydä kääpiömäyräkoiransa, ystävättärensä ja hänen koiransa kanssa kuuden kilometrin lenkeillä. Helsingin Pitäjänmäeltä löytyy riistaviettisille karvaturreille rusakoita metsästettäviksi.

”Perheeni mielestä uniapnealaitteessa on se hyvä puoli, että en kuorsaa enää, vaikka kuulostankin iltaisin maski naamalla puhuessani ihan Darth Vaderilta”, Mitro kertoo ja nauraa.

Terveystalon Fokus Unen huippuasiantuntijat ovat apunasi kaikissa uniongelmissa. Pääset helposti ja nopeasti unitutkimuksiin, myös yleislääkärin kautta. Saat laadukasta ja yksilöityä hoitoa esimerkiksi nukahtamisvaikeuksiin, kuorsaukseen tai uniapneaan. Fokus Unen Turun erikoisyksikkö, Terveystalo Turku Pulssi, Humalistonkatu 9-11.

Lue lisää Fokus Unen palveluista

Menopaussin jälkeen naisten riski sairastua uniapneaan on yhtä suuri kuin miesten

Anna Huovinen
Painon lasku ja terveelliset elintavat ovat tärkein osa uniapnean hoitoa. Kuvassa yleislääkäri Eevert Partisen vastaanotto Terveystalon Fokus Unen erikoisyksikössä.
Painon lasku ja terveelliset elintavat ovat tärkein osa uniapnean hoitoa. Kuvassa yleislääkäri Eevert Partisen vastaanotto Terveystalon Fokus Unen erikoisyksikössä.

UNIAPNEAA pidetään usein enemmän miesten kuin naisten sairautena. Estrogeeni suojaa nuoria naisia uniapnealta. Mutta kun naisten sukupuolihormonien määrä vähenee yli 51-vuotiaana, tilanne muuttuu.

”Kun naiset ovat ohittaneet vaihdevuodet, menopaussin, myös he ovat riskissä sairastua uniapneaan. Yli 51-vuotiaan naisen riski uniapneaan on siis yhtä suuri kuin miesten”, kertoo Terveystalon Fokus Unen erikoisyksikön lääketieteellinen johtaja, unitutkimuksen pioneeri ja professori Markku Partinen.

Uniapnean esivaiheesta ja sairauden ennaltaehkäisystä kannattaisi puhua nykyistä enemmän. Partinen korostaa, että elintapoihin ja ylipainoon vaikuttamalla voi ehkäistä uniapneoiden eli hengityskatkosten kehittymistä sairaudeksi.

Suomessa yli 1,4 miljoonalla on unenaikaisia hengityskatkoksia. Heistä arviolta noin joka kolmannella on uniapneaoireyhtymä, jolloin uniapneaan liittyy merkittäviä terveydellisiä ongelmia.

”Elämäntapamuutoksia pitäisi tehdä heti, jos huomaa öisin unen aikana pieniä hengityskatkoksia. Kannattaa kiinnittää huomiota siihen, ettei liho, tupakoi, valvo liikaa eikä käytä liikaa alkoholia. Jos elintapojaan muuttaa, voi olla, ettei uniapneasairautta koskaan kehitykään”, Partinen sanoo.

Alkoholi ja keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet pahentavat uniapnean oireita.

Uniapnean riskitekijöitä ovat ylipainon ja iän lisäksi muun muassa verenpainetauti sekä ylähengitysteiden anatomiset tekijät, kuten nielun ahtaus. Riskiä lisää myös se, jos kaulanympärys on miehillä yli 43 senttimetriä, naisilla yli 40 senttimetriä.

Lue lisää uniapneasta

MILLOIN KANNATTAA mennä uniapneatutkimuksiin?

”Viimeistään silloin, jos esiintyy päiväaikaista tai aamuista väsymystä, yöllisiä hengityskatkoksia, katkonaista kuorsausta, lisääntynyttä yöllistä virtsaamistarvetta ja keskivartalolihavuutta. Kun näitä oireita alkaa olla, todennäköisesti ihmisellä on jo hoitoa vaativa uniapnea”, vastaa yleislääkäri Eevert Partinen Terveystalon Fokus Unen erikoisyksiköstä.

Hoitamattomana uniapnea vaikuttaa vireystilaan. Sillä on yhteys sydän- ja verenkiertohäiriöihin, verenpainetautiin sekä aikuisiän diabeteksen kehittymiseen. Uniapnea voi vaikeuttaa myös muiden sairauksien hoitoa.

Apua kannattaa hakea ajoissa – oireista ei pidä jäädä kärsimään yksin.

”Uniapneatutkimuksiin pääsee kattavasti ympäri Suomen. Selvitämme syyt oireiden taustalla ja räätälöimme jokaiselle sopivan hoidon”, Partinen sanoo.

”Hoitoa kannattaa aina harkita myös lievässä uniapneassa, jos potilaalla on oireita, jotka johtunevat uniapneasta, kuten väsymys ja orastava korkea verenpaine. Tällöin hoitona käytetään usein ensisijaisesti uniapneakiskoa.”

TERVEYDEN JA hyvinvoinninlaitoksen tuoreen tilaston mukaan 4,6 prosenttia suomalaisesta aikuisväestöstä sairastaa uniapneaa, eli 200 000 suomalaisella on uniapneadiagnoosi.

Hoitoa vaativan uniapnean rajana pidetään yli 15 hengityskatkosta tunnissa. Silloin ryhdytään ensisijaisesti CPAP-hoitoon.

Entä voiko todettua uniapneaa korjata niin, että pääsisi eroon CPAP-laitteesta?

”Kyllä voi. Painon lasku ja terveelliset elintavat ovat tärkein osa hoitoa. Jos ylipainoinen uniapneapotilas onnistuu laihduttamaan merkitsevästi, on todennäköistä, että uniapnea lievittyy. Se voi parantua myös kokonaan laihdutuksella ja painonhallinnalla”, Markku Partinen vastaa.

Lue lisää Fokus Unen palveluista