Mainos

Ekologinen puukerrostalo on kestävä valinta

Modernia kaupunkiasumista ympäristöä säästäen

Ekologinen puukerrostalo on ajankohtainen ja houkutteleva vaihtoehto.
Ekologinen puukerrostalo on ajankohtainen ja houkutteleva vaihtoehto.

Voiko uusi koti olla ekoteko? Turun Linnanfälttiin valmistuu pian poikkeuksellisen ekologinen puukerrostalo, jossa muovittomuus, lähituotanto ja hiilijalanjäljen pienentäminen on viety uudelle tasolle.

Kestävän kehityksen koti

Kuluttajina teemme valintoja päivittäin ja yhä useampi pyrkii kulutustottumuksissaan entistä kestävämpiin ratkaisuihin. Elintarvikkeiden ja liikenteen ohella suurimman hiilijalanjäljen suomalainen jättää asumisella. Entäpä jos kotitalon ilmastovaikutus olisikin käänteinen? Turun Länsirantaan kohoavassa Linnanfältin kotikorttelissa ekologisuus on nostettu pääteemaksi niin suunnittelussa kuin toteutuksessa.

Kolmen puukerrostalon muodostaman kotikorttelin ensimmäinen uudiskohde, joulukuussa 2019 valmistuva Asunto Oy Turun Linnanfältin Lyhdynkantaja on ympäristöystävällisyydessään omaa luokkaansa. Kohteen urakoitsijan Kuninkaankylän Puurakentajien liiketoiminnanjohtajan Mikko Leinon tietojen mukaan

Puukerrostalon hiilijalanjälki on merkittävästi pienempi kuin betonikerrostalon.
Puukerrostalon hiilijalanjälki on merkittävästi pienempi kuin betonikerrostalon.

”Lyhdynkantaja on naapuruston ainoa rakennus, jonka ekologinen jalanjälki on negatiivinen. Rakennukseen on käytetty 850 kuutiota massiivipuuta, minkä ansiosta säästetään noin 650 000 kilogrammaa hiilidioksidiekvivalenttia. Tämä vastaa lentoa Helsingistä Pariisiin 3450 kertaa tai kaikkien 57 huoneiston kolmen vuoden ajokilometrejä vähäpäästöisellä autolla. Yksikään muu kiinteistö alueella ei ole saavuttanut vastaavia lukemia. Suomen metsissä Lyhdynkantajaan käytetty massiivipuumäärä kasvaa noin kymmenessä sekunnissa”, Leino selventää.

Paloturvallisuus kunnossa

Puu mielletään helposti syttyväksi materiaaliksi ja ajatus puukerrostalosta saattaakin herättää huolen paloturvallisuudesta. Tilanne on Leinon mukaan kuitenkin täysin päinvastainen. CLT on rakennusmateriaalina erityisen turvallinen, sillä se ei tulipalon sattuessakaan varsinaisesti pala, vaan vain hiiltyy. Lisäksi paloturvallisuus on varmistettu automaattisella sammutusjärjestelmällä.

”Palaessaan massiivipuu hiiltyy vain pinnalta, koska se ei saa happea sisäänsä. Tämän ansiosta palo etenee erittäin hitaasti hiillyttäen vain ensimmäisen lamellin, joka on noin 20 millimetrin paksuinen. Silti puu säilyttää kantokykynsä. Paloturvallisuusmääräykset ovat samat ja jopa tiukemmat kuin betoni- ja teräsrakennuksissa.”

Asuntopalojen syy löytyy useimmiten varomattomuudesta tai viallisesta tai väärinkäytetystä sähkölaitteesta. Olipa sitten kyseessä puu- tai betonitalo, ensimmäisenä syttyy irtaimisto tai kodin tekstiilit. Tämän vuoksi Lyhdynkantaja on varustettu täsmäsumuttimilla, jotka sammuttavat palon tehokkaasti pienellä vesimäärällä. Koti ja irtaimisto eivät kastu tarpeettomasti ja naapurihuoneistot säilyvät vahingoittumattomana.

Lisäksi puu on erityisen hygieeninen materiaali. Tutkimusten mukaan puun antibakteeristen ominaisuuksien vuoksi jopa leikkaussaleja voitaisiin rakentaa puusta, sillä bakteerit eivät elä havupuupinnalla. Sama pätee esimerkiksi joka kodista löytyviin leikkuulautoihin. Muovipinnalla bakteeri saattaa viihtyä peräti pari viikkoa, kun taas havupuulla sen elinikä on vain 2–3 tuntia.

Kaunis katsoa, mukava asua

Koti on paikka, jossa vietetään aikaa ja viihdytään. Siksi ei riitä, että se on arkkitehtonisesti kaunis tai täyttää turvallisuus- ja laatuvaatimukset. Sen on oltava myös miellyttävä asua. Linnanfältin Lyhdynkantajassa ja sen rinnalle asettuvassa Linnanfältin Portinvartijassa puuta käytetään paitsi rakennusmateriaalina myös sisustuselementtinä niin rappukäytävissä kuin kotien sisätiloissa. ”Puulla on tunnetusti myönteinen vaikutus viihtyvyyteen. Puupinnat saavat huonetilan tuntumaan lämpimältä, kodikkaalta ja rauhoittavalta”, kohteen arkkitehti Niko Mähönen Schauman Arkkitehdeilta kuvailee.

Linnanfältin kotikorttelissa hallitsevat kauniit puupinnat.
Linnanfältin kotikorttelissa hallitsevat kauniit puupinnat.

Lämminhenkisen ulkonäkönsä lisäksi puu lisää asumismukavuutta muun muassa lempeän akustiikkansa ansiosta. ”Ei ole sattumaa, että konserttisaleja rakennetaan puusta. Massiivipuun akustiikka ja kaiku ovat korvalle erityisen miellyttäviä”, Leino kertoo.

Linnanmalmin aukioon ja Raitiokujan kävelykatuun rajautuvan korttelin kodeissa historiallinen maisema on otettu osaksi kodin ilmettä. ”Suuret ikkunat tekevät asunnoista valoisia sekä avaria, ja miljöön henki välittyy sisätiloihin”, Mähönen kuvailee.

Jotta Linnanfältin kotikorttelin ainutlaatuiset uudiskohteet olisivat mahdollisimman monen saavutettavissa, on suunnittelussa panostettu toimiviin ja eri elämäntilanteiden tarpeisiin vastaaviin asuntopohjiin, autottomaan sisäpihaan sekä monikäyttöisiin yhteistiloihin. ”Piha-alue on eriytetty autoliikenteestä, ja kaikki korttelin pysäköintipaikat sijaitsevat pihakannen alla kellarissa. Laadukkaat ja valoisat monitoimitilat tukevat asukkaiden yhteisöllisyyttä ja muuttuvia tarpeita. Tiloja voidaan käyttää asukkaiden tarpeiden mukaan esimerkiksi harraste-, leikki- tai kokoontumistiloina”, Mähönen täsmentää.

Lyhdynkantajan kodeissa aidot puupinnat saavat näkyä ja luoda lämpimän kodikasta tunnelmaa.
Lyhdynkantajan kodeissa aidot puupinnat saavat näkyä ja luoda lämpimän kodikasta tunnelmaa.

Lyhdynkantaja on paikallaan rakennetuista kerrostaloista ensimmäinen täysin höyrysulkumuoviton sitten 60-luvun. Lisäksi rakentamisessa on haluttu suosia kotimaisuutta. Niinpä kaikki puutavara, ikkunat ja muu Suomesta saatavilla oleva materiaali on myös täältä hankittu.

Lyhdynkantajan rakennusmateriaali on CLT:tä eli ristiinliimattua massiivipuuta. ”Massiivipuu on luonnollinen materiaali. Sen vuoksi taloa voisikin asumisen mukavuusominaisuuksiltaan verrata esimerkiksi hirsirakennukseen.”

Tämä johtuu päätöksestä luopua perinteisestä rankarakentamisesta, jossa puurungon väliin lisätään muun muassa villaa ja höyrysulkumuovia. ”Muovi vie puun hengittävyyden”, Leino selvittää. ”Talon yläpohja on massiivipuuta eikä siinä ole käytetty lainkaan muovia. Lisäksi kaikki seinät on rakennettu ilman höyrysulkumuovia.”

Uusiutuvasta luonnonvarasta rakennettu, muoviton koti on hyväksi paitsi asukkaalle myös ympäristölle. Yksi puukuutiometri sitoo keskimäärin 0,9 tonnia ilmakehän hiilidioksidia ja varastoi sen itseensä.

Kuvitellaan tilanne, jossa asukas kuivattaa pyykkejä paloturvallisuusmääräysten vastaisesti saunassa ja ne syttyvät tuleen. ”Kiukaan päällä oleva sumutin tekee hälytyksen ja laskee välittömästi huoneen lämpötilaa, niin ettei palo pääse leviämään”, Leino selvittää. Täsmäsumutin pääsee aloittamaan sammutustyöt välittömästi ja palokunta saadaan paikalle nopeasti.

CLT:ssä ladontaa on tehty sekä pystyyn että vaakaan, mikä tekee materiaalista erityisen lujaa. Mikäli saman kannatusvoiman haluaisi saavuttaa betonirakenteessa, pitäisi sen olla yli 20 senttiä paksumpaa. Tästä syystä esimerkiksi Japanissa suositaan puurakentamista, joka kestää maanjäristyksiä betonia paremmin. ”Se, mikä joustaa, ei murru.”

Hengittävä ja hygieeninen puu pitää sisäilman raikkaana

Luonnonmateriaalina puulla on kyky sitoa itseensä ja luovuttaa kosteutta. Hengittävän rakenteensa ansiosta massiivipuu on erityisen miellyttävä esimerkiksi kuivasta sisäilmasta tai hengitysvaikeuksista kärsiville. ”Materiaali on diffuusioavoin, minkä ansiosta esimerkiksi pyykkiä kuivatessa tai kovalla pakkasella massiivipuu tasoittaa kodin ilmankosteutta”, Leino kertoo.

Kosteutta sitovana ja hengittävänä materiaalina puu pitää sisäilman miellyttävänä.
Kosteutta sitovana ja hengittävänä materiaalina puu pitää sisäilman miellyttävänä.

Silti lahoamista tai mätänemistä ei Leinon mukaan ole syytä pelätä, sillä itse materiaali ei kärsi edes mahdollisesta vesivahingosta. Sisäilman lämpötila ei koskaan nouse tarpeeksi korkealle, jotta home tai bakteerit pääsisivät valtaamaan elinalaa.

”Astianpesukoneen rikkoutuessa tai seinän kastuessa puu on asukkaalle itse asiassa varsin tapaturmaystävällinen materiaali. Kun betonitalossa pinnat piikataan, puutalossa riittää lattia- tai seinäpinnan avaaminen ja kuivattaminen.”

Löydä oma ekologinen kotisi

Vaikka puu onkin Suomessa varsin käytetty materiaali, on rakentaminen rajoittunut pääasiassa pientaloihin. Nyt ekologisen ja uusiutuvan luonnonvaran kiistattomista eduista voi nauttia myös keskustaympäristössä ja kerrostalossa. Länsirantaan Aurajokirannan ja Turun Linnan välittömään läheisyyteen asettuva Linnanfältin asuinalue on yksi Moderni puukaupunki -hankkeen valtakunnallisista kärkihankkeista. Kokonaisuudessaan puisen alueen on määrä valmistua 2020-luvun alkupuolella. Kun Mikko Leinolta kysytään, kuinka paljon hän itse uskoo historiallisen miljöön vetovoimaisuuteen ja kohteen laatuun, on vastaus tyhjentävä: ”Olemme jo tehneet varauksen omasta huoneistosta.”

Linnanfältin Lyhdynkantaja edustaa puurakentamisen valtakunnallista kärkihanketta parhaimmillaan.
Linnanfältin Lyhdynkantaja edustaa puurakentamisen valtakunnallista kärkihanketta parhaimmillaan.

Ekologinen puukerrostalo – Modernia kaupunkiasumista