Mainos

Yrittäjät Arto Koski ja Marko Karppinen: olemme nyt täysi-ikäisiä

Joni Lehto

Huoneistomarkkinat Oy LKV on yksi harvoja Turun yli kymmenen hengen kiinteistövälitystoimistoja, joka on ehtinyt aikuisikään asti. 18-vuotissynttäreitään yritys juhli tämän vuoden alussa.

Alku oli kivinen ja töitä sai tehdä hirmuisesti. Meillä on kuitenkin alusta saakka ollut sellainen periaate, että teemme asioita pitkällä jänteellä ja avoimen reilusti. Lisäksi olemme monipuolisesti myyneet kohteita yksiöistä omakotitaloihin ja kokonaisiin uusiin kerrostaloihin. Siksi olemmekin selvinneet kaikkien aikakausien läpi, yrityksen toinen perustajajäsen ja osakas Arto Koski summaa.

Arto Kosken oma ura kiinteistöpuolella alkoi jo 1993 Huom!:ssa. Silloin Suomea ravisteltiin kunnolla ja kohteita lähinnä realisoitiin. Nykyisen yhtiökumppaninsa Marko Karppisen kanssa tiet yhtyivät muutamaa vuotta myöhemmin.

Yrityksen alkumetreillä markkinat olivat sekaisin, kun markat olivat vaihtuneet euroiksi ja asuntokauppalaki muuttunut. Meillä oli Arton kanssa heti yhtenevä käsitys siitä, että meillä asiat tehdään oppikirjan mukaan ja läpinäkyvästi. Panostimme alusta asti paljon henkilöstön koulutukseen, missä Tapio Nevalalla oli merkittävä rooli, Karppinen muistelee.

Kiinteistöasioiden ”grand-old-man”, Keskuskauppakamarin välittäjäkoelautakunnan ja Kiinteistönvälitysalan keskusliiton laki- ja lausuntovaliokunnan puheenjohtaja Tapio Nevalaa yrittäjät kiittelevät paljosta. Hän on ollut vakioluennoitsija yrityksen sisäisissä koulutuksissa vuosien varrella.

Joskus Tapsa kyselikin, että eikö ne kaverit jo osaa kaiken, kun ovat 18 vuotta näitä minun juttuja kuunnelleet, Koski nauraa. Mutta maailma muuttuu jatkuvasti ja uusiakin välittäjiä on tullut mukaan. Alalle on saatu muun muassa ohje hyvästä välitystavasta, Koski kertoo

Järjestelmällinen työ on tuottanut tulosta, ja viime vuonna Huoneistomarkkinat Oy LKV hyväksyttiin Suomen Kiinteistönvälittäjät ry:n laatuyritykseksi.

Paikallisverkosto tukena

Alussa Huoneistomarkkinat havitteli kansallisen ketjun roolia, mutta pian asema vakiintui vahvana turkulaisena pelurina.

Haimme jalansijaa vähän Tampereelta ja Helsingistä, mutta pian huomasimme, että olemme vahvoja kotikaupungissamme Turussa ja keskityimme sinne. Nyt olemme aidosti paikallinen ja voimme sanoa, että tunnemme kotikenttämme. Tiedämme, ketkä hakevat asuntoa miltäkin alueelta ja mikä on niiden oikea hintataso. Omakotitaloissa meillä on erityisosaamista varmastikin enemmän kuin kellään muulla. Siksi meillä onkin niitä todella paljon välitettävänä.

Vahvasti turkulaiset juuret ovat auttaneet myös paikallisten yhteistyökumppaneiden löytämisessä. Yrityksellä onkin pitkäaikaisia alueellisia kumppaneita: suunnittelijoita, sisustajia, rakennusyhtiötä ja media-alan yrityksiä.

Välittäjistä välitetään

Yliopistonkadun toimistossa on palkkalistoilla kaksitoista välittäjää ja kaksi hallinnon työntekijää. Kiinteistövälityksen parissa tehtyjä työvuosia on henkilöstöllä yhteensä noin 120 vuotta.

LKV-tutkintopaperit on taskussa kymmenellä.

Yrityksen kuopus, Rani Lohi, pääsi joukkoon sitkeällä yrittämisellä. Ensimmäisen kerran hän kolkutteli firman ovea 14-vuotiaana.

Rani Lohi haki Huoneistomarkkinointiin töihin ensimmäisen kerran 14-vuotiaana. Ratkaisu tuntuu edelleen oikealta.
Rani Lohi haki Huoneistomarkkinointiin töihin ensimmäisen kerran 14-vuotiaana. Ratkaisu tuntuu edelleen oikealta.

Olen lapsesta asti tiennyt, että haluan myydä joko autoja tai asuntoja. Marko (Karppinen) myi vanhempieni asunnon, kun olin pikkupoika ja minusta hän toimi siinä erittäin tyylikkäästi. Päätin silloin, että tuohon minäkin pyrin. Kävin sitten aina välillä Markolta kysymässä, olenko jo tarpeeksi vanha.

Teinipoika koettiin vielä liian nuoreksi välittäjän tehtävään ja Lohi lähetettiin kouluun ja muihin myyntitehtäviin. 21-vuotiaana häneltä vihdoin kysyttiin, vieläkö asuntojen myyminen kiinnostaa. Nyt Lohella on neljä työvuotta takana ja LKV-paperit taskussa.

Ei tämä ihan niin glamouria ole ollut kuin miltä se lapsen silmissä näytti, vaan aika kovaa puurtamista. Mutta mistään hinnasta en vaihtaisi, sillä rakastan tätä työtä enemmän kuin mitään muuta ja yritys on minulle kuin toinen koti. Meillä on tarkat toimintatavat, mutta silti rento ilmapiiri. Olemme aina tietoisia siitä, mitä markkinoilla tapahtuu ja käytössämme on hyvät markkinointityökalut, Lohi kehuu.

Nuoresta iästään johtuen Lohi on joutunut näyttämään taitonsa moneen otteeseen. Kun kauppoja on syntynyt ja kiitosta sadellut, on asema välittäjäkaartissakin vahvistunut.

Sitä on saanut tehdä kaikkensa. Kerran lupasin vaihtaa asunnon liesituulettimen, jotta kaupat saatiin syntymään. Kaverin kanssa sitä sitten irrottelimme ja asensimme yhtenä perjantai-iltana kylmässä asunnossa ja veimme vanhan kaatopaikalle. Kollegat kertoivat, ettei se varsinaisesti työn kuvaan kuulu, mutta minä olin tyytyväinen, kun sain kaupan aikaiseksi, Lohi muistelee. Sen jälkeen olen kyllä jättänyt ne hommat asentajille.

Eniten Lohi pitää vanhoista, hyvin hoidetuista omakotitaloista. Niissä on hänen mukaansa fiilistä.

Pitkäjänteisyys heijastuu Huoneistomarkkinoiden henkilöstösuhteissa.

Katsomme rekrytoinneissakin vähän kauemmas – tuleeko jostakusta hyvä välittäjä pitkässä juoksussa, on tärkeämpää kuin nopeat onnistumiset. Koskaan emme osta henkilöstöä kilpailijoita. Meidän työntekijöille tehdään kyllä työtarjouksia vähän väliä, mutta useimmat onneksi päättävät meille jäädä, Arto Koski hymyilee.

Kalle Alkio on ollut mukana lähes koko yrityksen historian ajan. Myyjän uransa Alkio aloitti kuitenkin Majakkarannan kelluvalta meriasemalta, jossa hän myi bensaa kesätyönä. Sittemmin hän palveli asiakkaita myös rautakaupassa.

Kalle Alkiolla alkaa 18. työvuosi yrityksessä, eli hän on ollut mukana lähes sen historian ajan. Välittäjän työ on vapaata, eikä yksikään päivä ole samanlainen.
Kalle Alkiolla alkaa 18. työvuosi yrityksessä, eli hän on ollut mukana lähes sen historian ajan. Välittäjän työ on vapaata, eikä yksikään päivä ole samanlainen.

Asuntokaupan suola on tietynlainen vapaus. Se pitää ihmisen koko ajan liikkeellä. Koskaan ei tiedä mitä seuraavaksi tapahtuu, Alkio tuumii.

Tapahtumista on muistoja niin Alkion salkun sisällä kuin sen kannessa.

Nämä nastarenkaan jäljet nahkasalkkuuni tulivat kerran, kun olin lähdössä näytöltä. Pakkasin näyttökyltit autoon, peruutin hieman ja auton hypähti kummasti. Salkkua en ollutkaan laittanut takaluukkuun, Alkio nauraa.

Asuntotyypeistä Alkiota viehättää eniten puutalot. Portsa, Martti, Raunistula ja Pohjola saavat hänet syttymään. Vuosien varrella kertyneen erityisosaamisen avulla niitä on kiva välittää. Työpaikkaa ei ole tarvinnut vaihtaa, koska yhteisöllisyys yrityksen sisällä on tuntunut hyvältä.

Täysi-ikäisyys tuo yleensä tullessaan vapautta ja vastuuta. Mikä täysi-ikäisessä Huoneistomarkkinoissa tulee nyt muuttumaan?

Me olemme nyt sen ikäisiä, että emme enää kysele lupia, nyt me teemme, toteaa Arto Koski.

On kiva olla täysikäinen ja tällaisessa porukassa. Muttei täysi-ikäisyys ole mikään maali, vaan koko ajan laitamme uusia verkkoja vesille ja kehitymme, lupaa Marko Karppinen.

Onnittelumme ja kiitos kuuluu koko toimiston väelle!

Perustettu 18.1.2001

Liikevaihto 2,1 m€ (2018)

Henkilöstömäärä 14

Yliopistonkatu 30 B, 20100 Turku

Puhelin (02) 277 1500

www.huoneistomarkkinat.com

Remonttiyksiöistä ekokoteihin

Huoneistomarkkinoiden kahdeksantoista vuoden eliniän aikana on asuntokauppa nähnyt monenlaista muutosta. Näin yrittäjät kuvailevat markkinoiden kehitystä.

Parikymmentä vuotta sitten kotoa muutettiin omaan yksiöön. Usein haettiin huonokuntoista, edullista asuntoa, joka sitten itse remontoitiin. Kun varoja oli taas kertynyt, muutettiin isompaan. Perhekoon kasvaessa oli monella edessä muutto rivi- tai omakotitaloon.

Miehen mitta oli oman omakotitalon rakentaminen, mielellään pitkästä tavarasta. Tai vähintään oli peruskorjattava yksi rintamamiestalo. Siihen haettiin pankista lainaa ja talkoisiin kutsuttiin isä ja appiukko. Sisään muutettiin, kun alakerta oli melkein asuttavassa kunnossa.

2000-luvun puolivälin jälkeen syntyi suurten talojen rakentamisen buumi. Huoneita tuli olla vähintään yksi perheenjäsentä kohden ja pari lisää kotiteatteria ja kuusimetristä olohuoneen ikkunaa varten.

Tällä vuosikymmenellä haetaan hyväkuntoista, järkevää asuntoa. Sen tulisi olla uudehko ja energiatehokas ja hyvällä alueella. Asunto on sopivan kokoinen, kun perhe mahtuu siihen asumaan. Loput neliöt ovat liikaa. Elämisen tulee olla ekologista lämmityksestä kompostointiin.

Enää ei rakenneta itse, sillä on huomattu, että rakentaminen koettelee parisuhdetta ja kysyy taitoa. Annetaan siis ammattilaisten tehdä se, mitä he osaavat. Appiukotkin taitavat pelata mieluummin golfia tai ovat työurien pidennystalkoissa.

Omakotitaloissa asuvat entistä nuoremmat. Kerrostalo-yksiö-kaksio-vaihe saattaa jäädä välistä kokonaan ja nuoret parit muuttavat usein suoraan rivi- tai omakotitaloon. Sen sijaan monet seniorit siirtyvät entistä aiemmin omakotitalosta keskuksiin rakennettaviin uusiin, palveluasumistakin tarjoaviin kerrostaloihin. Lumenluonnin sijaan niissä on mukava pelata iltaisin bridgeä samanhenkisten naapureiden kanssa. Lisäksi pääsee taasen kävellen kauppaan. Nyt kun kyläkaupat ovat Citymarketteja ja Prismoja.